Lääketieteellisestä
- Keskustelun aloittaja Saapas
- Aloitettu
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
- Liittynyt
- 27.10.2005
- Viestejä
- 195
- Ikä
- 34
Miten on sitten erikoistumisen kanssa? Jos esim. pääsisi Kuopioon niin pitääkö sitten lisenssiaatin tutkinnon saatuaan erikoistua siellä oleviin aineisiin vai voiko esim. Helsinkiin lähteä erikoistumaan? Joutuuko sitten Helsingissä pyrkiä jotenkin uudestaan vai miten? Vai aloitetaanko erikoistuminen jotenkin sivuaine tyyppisesti jo perustutkinnon aikana?
Muutenhan ei oo mitään järkeä yrittää kauheella vaivalla Helsinkiin jos Kuopiossa opetus periaatteessa sama ja sisäänpääsy puolet helpompaa.
Muutenhan ei oo mitään järkeä yrittää kauheella vaivalla Helsinkiin jos Kuopiossa opetus periaatteessa sama ja sisäänpääsy puolet helpompaa.
- Liittynyt
- 16.8.2006
- Viestejä
- 193
Helsingistä on kuitenkin vaikea saada erikoistumispaikkaa jos olen oikein ymmärtänyt? Korjatkaahan toki jos olen väärässä, mutta Helsingissähän ei pahemmin ole lääkäreille ilman tohtorin papereita töitä tarjolla.
- Liittynyt
- 7.3.2005
- Viestejä
- 1 818
:D Katos jäbä alkaa oivaltaa. Eihän niissä eroa ole. Kaikista lääkiksistä valmistuu lääketieteen lisensiaatteja. Piste. Yhtä päteviä kaikki tyynni. Se onkin sitten eriasia onko esim. Kuopio tai Oulu mielestäsi niin takapajula verrattuna esim. Helsinkiin/Turkuun että siellä ei yksinkertaisesti pysty elämään kuutta vuotta.
EDIT: Mutta tottakai niihin erikoistumisiin pätee samat säännöt että suuremmat kaupungit suositumpia? Tosin erikoisaloja on varmaan lähemmäs 30 ellei ylikin ja ei kai erikoistumista tarvitse suorittaa missään lääkiskaupungissa? Joten valinnanvaraa & paikkoja pitäisi olla? Suosituimmat alat suosituimmissa kaupungeissa kuitenkin voivat täyttyä? TJJ?
Erikoistumisen sisältö ja toteutuminen riippuu ihan alasta. Jossain pienemmillä/harvinaisimmilla aloilla koko homma tapahtuu lähestulkoon yksistään yliopistosairaalassa (eli lääkiskaupungit), osassa taas esim puolet tehdään jossain muualla kuin yliopistosairaalassa, riippuen sitten missä kyseistä alaa on tarjolla ja onko se hyväksytty koulutuspaikka. Suosituimmat alat on enemmän tai vähemmän täynnä, että jonottamaan helposti joutuu paikkaansa.
- Liittynyt
- 3.9.2003
- Viestejä
- 2 212
- Ikä
- 43
Näin on varmaan HYKSissä, mutta luulen että pk-seudun alueen muissa sairaaloissa eli HUSissa lääkärit ovat "samoja" mitä muuallakin suomessa. HYKS taitaa vaan olla melkoisen suuri työllistäjä. Nuo erikoistumispaikat muuten taitavat riippua vahvasti myös opintomenestyksestä, ja pätevä opiskelija tottakai aloittaa sen väitöskirjan tekemisen tokana vuonna ja valmistuu samantien tohtoriksi :whip:
- Liittynyt
- 7.3.2005
- Viestejä
- 1 818
Voiko siis valmistua samassa kuudessa vuodessa tohtoriksi, missä normaalisti lisensiaatiksi? Varmaan pitää paiskia hommia kuin eläin? Ja tämän jälkeen vielä 6v erikoistuminen jos niin haluaa?
Eikö väitöskirjan voi tehdä oikeastaan milloin vain? Niinkuin muiden hommien ohella, jos vain jaksaa? Vaikka sitten myöhemmin erikoistumisen ohella mikäli erikoistuu, tai joskus erikoistumisen jälkeen?
Mitä käytännön hyötyjä tuosta tohtoroinnista on? Saat kovempaa palkkaa? Katsotaan että olet kykeneväinen johonkin tutkimustyöhön? Onko siis eroa esim. lisensiaatti erikoislääkäri vs. tohtori erikoislääkäri? Vai miten nuo tittelit menevät?
Eikö väitöskirjan voi tehdä oikeastaan milloin vain? Niinkuin muiden hommien ohella, jos vain jaksaa? Vaikka sitten myöhemmin erikoistumisen ohella mikäli erikoistuu, tai joskus erikoistumisen jälkeen?
Mitä käytännön hyötyjä tuosta tohtoroinnista on? Saat kovempaa palkkaa? Katsotaan että olet kykeneväinen johonkin tutkimustyöhön? Onko siis eroa esim. lisensiaatti erikoislääkäri vs. tohtori erikoislääkäri? Vai miten nuo tittelit menevät?
- Liittynyt
- 3.11.2005
- Viestejä
- 522
Voi valmistua peruskoulutuksen ohella tohtoriksi. Vaikee sanoa pitääkö eläimeksi muuttua, mutta ylimäärästä työtä se tietää. Lisensiaatin tutkinnon jälkeen voi alkaa erikoistumaan.
Väitöskirjan voi tehdä milloin vain.
Noihin viimeisiin kysymyksiin en osaa vastata järkevästi. Ainakin se on yksiselitteistä että tohtorin tutkinto on tarpeellinen, käytännössä jopa pakollinen, erikoistumispaikan saamiseksi. Ja tietysti tutkija on sitten kykenevä siihen tutkimustyöhön.
Väitöskirjan voi tehdä milloin vain.
Noihin viimeisiin kysymyksiin en osaa vastata järkevästi. Ainakin se on yksiselitteistä että tohtorin tutkinto on tarpeellinen, käytännössä jopa pakollinen, erikoistumispaikan saamiseksi. Ja tietysti tutkija on sitten kykenevä siihen tutkimustyöhön.
- Liittynyt
- 7.3.2005
- Viestejä
- 1 818
Todellako? Luulin että erikoistumaan voi mennä ihan sen lisensiaatin tutkinnon pohjalta...? Tai että suurin osa ainakin menisi? Onko tietoa kuinka moni todella värkkäilee tuon väitöskirjan peruskoulutuksen aikana?
Näin olen siis ennen ajatellut hommien suunnilleen menevän: lisensiaatti-erikoistuminen-"joskus sitten väittely" tai lisensiaatti-erikoistuminen & väitös. Lopputuloksena kuitenkin jonkun sortin väitellyt erikoislääkäri.
Lääkäriliiton sivuilta:
"Kuusivuotinen peruskoulutus johtaa lääketieteen lisensiaatin tutkintoon, minkä jälkeen lääkärit laillistetaan. Sen jälkeen seuraa kaksivuotinen ns. perusterveydenhuollon lisäpätevöitymisvaihe, jolloin tehdään normaalia palkallista lääkärintyötä sairaaloissa ja terveyskeskuksissa, mutta esimiehenä toimivan lääkärin ohjauksen ja valvonnan alaisena.
Suomalainen lääkärin peruskoulutus antaa valmistuville lääkäreille valmiudet itsenäiseen työskentelyyn, mutta lisäpätevöitymisvaihe perustuu EU:n direktiiviin ja sen suorittaminen on edellytyksenä lääkärinä toimimiselle EU:n alueella. Tätä vaihetta suorittavia lääkäreitä kutsutaankin "eurolääkäreiksi".
Peruskoulutuksen jälkeen suurin osa lääkäreistä jatkaa opintojaan erikoislääkäriksi, mikä kestää vähintään viisi vuotta. Tutkimustyöstä kiinnostuneet voivat perustutkinnon jälkeen tai myöhemmin urallaan ryhtyä valmistelemaan väitöskirjaa tavoitteena lääketieteen tohtorin tutkinto."
Minulle jää tuosta vähän epäselväksi voiko erikoistumaan siis lähteä heti peruskoulutuksen jälkeen, ilman lisäpätevöitymisvaihetta? Eikä tohtorin tutkinnosta puhella mitään? Viimeisen kappaleen ensimmäinen lause antaisi näin ymmärtää, sillä eihän lisäpätevöitymistä lasketa tuohon peruskoulutukseen.
"Lääketieteen tohtorin tutkinnon suorittaminen vastaa vähintään kolmen vuoden täysipäiväistä opiskelua. Useimmat suorittavat tutkinnon kuitenkin työn ohessa, jolloin se kestää kauemmin. Tutkinto koostuu yleiskoulutuksesta (5 opintoviikkoa), erityiskoulutuksesta (15 opintoviikkoa) sekä väitöskirjasta."
Kuulostaapa aika hommalta peruskoulutuksen yhteyteen...?
Kuulostaa helvetin kuulilta. Palkkaan pientä bonusta, SAATTAA tietää jostain enemmän kuin muut, mutta käytännössä ei tarkota yhtään mitään.
Väitöskirjan kun voi tehdä tyyliin yksittäisestä proteiinista ja sen toiminnasta kehossa. Onko siitä sitten paljoa muuta riemua vaikka ortopedille kuin että on hienoa sanoa olevansa tohtori? Ei.
- Liittynyt
- 17.9.2004
- Viestejä
- 1 267
- Ikä
- 40
Joo eivät todellakaan ole kaikki erikoislääketieteiden erikoismiehet tohtoreita. Justiinsa oli syksyllä jossain julkaisussa(Suomen lääkärilehti/Duodecim aikakauskirja/Nuorilääkärilehti/Mediuutiset tai joku muu, ei voi muistaa) paheksuva juttu siitä miten porukka tekee väitöskirjoja ja käyttää niitä ponnahduslautoina uralle, tutkimuksesta viis. Muistan suoran lauseen siitä tekstistä:"Kirurgi voi aivan hyvin leikata ilman väitöskirjaakin." Tutkijalinjat ovat perustettu oman käsitykseni mukaan sitä varten, että lääketieteen perustutkimukseen riittäisi porukkaa, jotta se ei liukuisi liiaksi muiden ei niin medisiinisten alojen(biokemia,mikrobiologia,genetiikka jne.) tehtäväksi. Mitä hyötyä siitä väikkäristä sitten olisi? Esim. Hus:in työpaikkailmoituksissa haettaessa vakituiseen virkaan henkilöä olen monesti nähnyt vaadittavan tohtorin arvoa hakijoilta. Väikkärin teko väkisin ihan vaan snobbailumielessä kuulostaa aika huvittavalta.
- Liittynyt
- 27.2.2004
- Viestejä
- 4 653
Virankelpoisuusvaatimukset on ihan tarkasti määritelty ja epäilen suuresti, että johonkin tavalliseen - EI tutkimusvirkaan haettaessa - voitaisiin vaatia tohtorinhattua.
- Liittynyt
- 17.9.2004
- Viestejä
- 1 267
- Ikä
- 40
- Liittynyt
- 27.2.2004
- Viestejä
- 4 653
Yliopistosairaalassa erikoislääkärin virkaan kelpoisuutena vaaditaan lääketieteen tohtorin tutkinto tai lääketieteen ja kirurgian tohtorin arvo. Eli osastolääkäri tms virkoihin ei edes yliopistosairaalassa vaadita tohtorin tutkintoa.
- Liittynyt
- 17.9.2004
- Viestejä
- 1 267
- Ikä
- 40
Mnjoo. Pitää olla tahdikkaampi jatkossa. Jostain syystä oli mielessä vain nämä eriköislääketieteiden yleislääkärit ja sankarikirurgit.
- Liittynyt
- 7.3.2005
- Viestejä
- 1 818
Joo jotenkin näin itsekin kuvittelin asian olevan...
Onko muuten kovin yleistä tuo että peruskoulutuksen aikana väittelee? Vai missä välissä suurin osa tohtoreista on sen kirjansa väsäillyt? Mahdollisen erikoistumisen aikana vai jälkeen? Ei kai sitä kovin vanhana enää jaksa alkaa värkkäilemään...
Helga
Team SportLife
- Liittynyt
- 16.9.2002
- Viestejä
- 1 057
Niinhän se pääsääntöisesti menee, että yliopistosairaalaan halajavan erikoislääkärin on oltava tohtori, mutta keskus-/aluesairaalassa erikoislääkäri voi olla "vaan" lisensiaatti. Toki tämäkin voi jatkossa muuttua, varsinkin kun lääkäreitä valmistuu tulevina vuosina runsaasti ja sairaalapaikoista alkaa olla pulaa.
Väikkärin voi tehdä ahkerana jo opiskeluaikana, kovin yleistä se ei ole. Omalta 100 hlön kurssilta väitteli yksi tapaus ennen lisensiaatiksi valmistumista.
Silloin kosteampi opiskeluelämä, "elämän paras aika", voi muuttua labrassa nysväämiseksi. Mutta jokainen arvottaa elämänsä eri lailla. Arvostan ja kunnioitan toisaalta väitöskirjan jo opiskeluaikana väkertäneitä kollegoita, mutta itse suosittelen, että eletään :kippis1: kun nuoria ollaan, sitä väikkäriä voi vääntää sitten erikoistumisenkin yhteydessä. Silloinhan se vasta helppoa on kun on työ, päivystykset, perhe, lapset ym. elämän ruuhkavuosien elementit ;)
