Lääkärille pääsyn mahdottomuus

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Hippa
  • Aloitettu Aloitettu
leikkaukset on yleisellä ihan VI*UN kalliita, jos ei mene kelan piikkiin that is.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Kyllä niitä pitää venailla sitten eläkeikään saaakka kait normaalisti mutta olen mä huomannut että kun on oikeesti hätä niin kyllä ne ottaa samantien sisään. Vaikka on oma yleinen lekuri vaihtunut useaan otteeseen pk-seudulla & hesassa niin aina kun olen soittanut että nyt pitäs tehdä jotain, aikaa mulla on tasan huomis aamu, niin kyllä mut ollaan vaan jonnekin puristettu tasan sinä aikana. Yksityisillä oon käynyt vaan sillon kun työt estää pääsyn päiväsaikaan. mä en ikimaailmassa kyllä valita Suomen terveyspalveluista kun vertaa lopun Euroopan paskempaakin paskempaan tasoon, mua pistää niin kunnolla vihaksi jos joutuu edes yksityiselle ulkomailla. Maksan lentoliput ja tuun Suomeen puoleksi päivää käymään julkisella noin miljoona kertaa mielummin. SAis muutkin maat oppia Suomesta tasoa. todella paljon. *räyh*
 
Delmonte sanoi:
Mulla on kanssa samoja kokemuksia Otaniemen YTHS:stä, palvelu on ollut tosi hyvää ja joustavaa. Ainoastaan hammaslääkäriin on joutunut jonottamaaan vähän enemmän, mutta toisaalta eipä sinne mitään hirvittävän kriittistä asiaa ole ollutkaan. Töölön pääkonttori onkin aina ollut vähän vaikeampi tapaus, onneksi siellä ei juurikaan ole tarvinnut asioida.

Mikäs siinä töölön yths:ssä on vikana? Kyllä sielläkin pääsee lääkärille about tunnin jonotusajalla, jos menee aamulla jonottamaan. Hammashoito on asia erikseen :down:
 
tempe sanoi:
Yleisesti ottaen kait se on hoitoalan koulutettu henkilö joka vastailee puhelimeen,
kait siinäkin tietty voi olla suurta eroa miten pätevä henilö on olipa koulutus mikä
hyvänsä.

Yleisesti ottaen puhelimeen ei ole vastannut koulutettu henkilö. Rita tuossa
kertoikin hoitotakuun vaikutuksesta tähän asiaan ja se on hyvä, että tilanne on
muuttunut.

käytännössä tk:ssa usein on päivystävä lääkäri joka hoitaa terveyskeskuksen
ensiapuun tulevat akuutit tapaukset normaalina aikana ja sitten on eri lääkäri joka
vastaa varsinaisesta päivystysajasta.

En tiedä missä olet asioinut, mutta kaikki terveyskeskukset, joissa itse olen
asioinut käytäntö on sitä, että lääkäreille on joka päivä varattuna akuuttiaikoja,
jotka täytetään päivystystapauksilla. Sellaiseen päivystykseen en ole
terveyskeskuksessa törmännyt, että yksi lääkäri ottaisi kaikki päivystystapaukset
vastaan.

eiei.. siis tarkoitan että mitä mahdoit ajatella "tulehduksella", infektiotaudit
voivat manifestoitua tulehduksina, mutta on toki myös aseptisia tulehduksia,
vaikkapa kipeytynyt polvi voi olla niveltulehdus tai reumatyyppinen tulehdus. Mikäli
siis tarkoitit nimenomaan mikrobien aiheuttamia sairauksia niin todellakin niitähän
on meillä jokaisella ja vain murto-osa vaatii akuuttia hoitoa saati sairaalahoitoa.
Jos ei vieläkään selvinnyt niin katsoppa vaikka sanakirjasta inflammaatio ja
infektio.

Tiedätkö miksi minä en käytä hienoja termejä? Siksi, että en niitä sen kummemmin
tunne. Tiedän kuitenkin, että tulehduksia on erilaisia niin kuin itsekin hienoilla
sanoilla havainnollistat.

Joo-o mutta arvatenkin oikeusturvakeskus tässä päätöksen sitten tekee.

Potilasvahinkoasioita hoitaa Potilasvakuutuslautakunta (tekee päätökset) ja
Potilasvahinkokeskus. Ei TEO.

Nimenomaan vastaanotolla se lääkitys selviää. Mikä muuten tämä pään jumiutuminen on
?

Päänjumiutuminen on arkinen ilmaisu sille, että menee niskat silleen lukkoon, ettei
pysty päätään liikuttaa ja kipu on todella kova.

Tämmösiä juttuja on helppo ehdotella mutu tiedolla mutta todellisuudessa nämä ovat
hankalia asioita joiden kanssa tähän erityisesti ja korkeasti koulututetut ihmiset
taistelee. Mitä mahtaa tarkoittaa päivystystapausten järkevä organisointi? Siis
miten organisoidaan päivystystapauksia järkevästi? Miten olet ajatellut että tähän
asti on tehty? Lääkäreitä koulutetaan 6 vuotta siihen että osaavat hoitaa
perusterveydenhuollon potilaat mutta myös että osaavat lähettää erikoissairaanhoidon
potilaan eteenpäin ja toimia järkevästi päivystystilanteessa.

Lääkärit koulutetaan hoitamaan potilaita, ei suunnittelemaan hoitokäytäntöjä. Touhu
ei ole kovin toimivaa. HUS on saanut valtavasti kritiikkiä siitä, ettei systeemit
toimi kovinkaan hyvin. Joku täällä mainitsi, että Sailas oli kritisoinut sitä, ettei
Helsingistä voi lähettää Mikkeliin leikkaukseen. Tuollaiset asiat on niitä
organisoimisasioita.

Ei pienellä terveyskeskuksella pakosti ole kuin yksi lääkäri ja hoitaja
päivystämässä, siinä on helvetin paha organisoida mitään. Entä materiaalivirtojen
säännöstely? Onko sulla joku semmonen käsitys että terveydenhuollossa on löysää
jossain paikoin ja se voidaan sieltä vaan noin yhtäkkiseltään siirtää kätevästi
käyttöön? Mikäli tehdään päätöksiä vähentää jotain labrakokeita, tutkimuksia tms
niin kyllähän se sitten näkyy toisessa päässä.

Helsingissä tuskin on niin pieniä terveyskeskuksia, joissa on vain yksi lääkäri ja
hoitaja. Mulla on sellainen käsitys, että terveydenhuollossa on löysää. Yhtäkkiä en
usko minkään asian menevän kuntoon, mutta asiat voidaan saada kuntoon ajan kanssa.

En ole missään vaiheessa sanonut, että tutkimuksista pitää supistaa.

Yksittäisten ja jostain syystä sinulle tapahtuneiden tapausten ruotiminen ei
edistä kyllä mitään kehityskeskustelua, mutta kuten sanoit eipä se lääkäri tainnut
sitä lasta siinä kuutta tuntia jatkuvasti hoitaa eli varmaan oli muitakin potilaita,
siinä mielessä en tiedä kenen rahoja tuossa tuhlaantui?

Valitettavasti en ole tietoinen muista tapauksista kuin niistä, joita olen ollut itse todistamassa.

Onko tehokasta hoitoa, että nenämahaletkun laittamisen takia ollaan sairaalassa 6 tuntia ja tavataan kolme eri lääkäriä? Siellä sairaalan käytävillä on paljon kipeitä lapsia, jotka olisivat tarvinneet sitä huonetta, jossa siskon lapsi oli.

Käytännön kokemukset ovat oleellisia, kun keskustellaan jostain asiasta. Emme voi puhua pelkästä teoriasta, kun kyse on käytännön ongelmasta.
 
Hippa sanoi:
Perustieto? Puhutko arkitiedosta vai tieteellisesta tiedosta? Jos puhelimeen vastaa koulutukseltaan toimistotyöntekijä, oletko todella sitä mieltä, että sen ihmisen henkilökohtaiset kokemukset ja mahdollisesti sieltä täältä hankittu tieto sairaanhoidosta on pätevää tietoa, jotta henkilö voi puhelimissa ruveta ihmisiä neuvomaan sairausasioissa?

Kyllä itse asiassa. Heillä on perustietoa paljonkin. Varsinkin ihmisbiologiasta ja siitä, mikä se keuhkokuume ja "paha flunssa" okeasti on. Ei ne ala puhelimessa antamaan mitään lääkekuureja ennen kuin on varma, että siihen on todella tarvetta, sama juttu lääkärien tapaamisissa.

Ja hippa, noista "ei keuhkokuume tuolta kuulosta" esimerkeistä, niin oletko sanonut vastaanottovirkailijalle, että sulla olisi sellainen? En usko, että sulla kuitenkaan olisi ollut sellaista, se nimittäin kuulostaa siltä, ikään kuin sulla olisi metallitehdas keuhkoissa kun yskit.
 
lej sanoi:
Sairausvakuutuksen saa parikymppinen noin. sadalla eurolla. Siihen päälle voi tulla vielä omavastuu, mutta silti mielestäni ihan ok sijoitus, varsinkin jos joutuu yksityisellä muutamankin kerran vuodessa käymään.

Onhan se "väärin", että joutuu sinne yksityiselle menemään, mutta on se myöskin palvelutasoltaan ja tehokkuudeltaan ihan eri luokkaa.

Eikö se omavastuu ole aina per sairastuminen. Eli jos eri sairastumisia tulee vuodessa, joutuu monesti sen omavastuun maksamaan? Tuolloinhan ei noita lääkärikuluja yksityiseltä luultavasti saisi oikein koskaan vakuutuksen piikkiin.
 
MEV sanoi:
Ja hippa, noista "ei keuhkokuume tuolta kuulosta" esimerkeistä, niin oletko sanonut vastaanottovirkailijalle, että sulla olisi sellainen? En usko, että sulla kuitenkaan olisi ollut sellaista, se nimittäin kuulostaa siltä, ikään kuin sulla olisi metallitehdas keuhkoissa kun yskit.

En usko.. Tällainen veikkailu on just sitä mikä ei oikein istu ajanvarauksiin.


Kyllä sitä nyt pitää lääkäriin päästä jos siltä tuntuu. Kyllä mua ainakin hirvittää tilanne jossa mä koitan soittaa aikaa itselleni, koska olen ihan oikeasti kipeä (olkoon sitten se puutikku tulehtunut kynnen alle) ja joku hoitsu sanoo, että soittele tossa parin päivän päästä uudelleen ja ota buranaa. Ei se nyt voi noin mennä. Meillä on tosiaan OIKEUS päästä lääkäriin, jos siltä tuntuu. Kipu on aika subjektiivinen asia, toinen pystyy elämään normaalia elämää siinä kohtaa kun toinen ei pysty tekemään mitään.

Esimerkkinä voin sanoa sen, että mulle 37,5 asteen kuume tarkoittaa sitä, että olen aivan toimintakyvytön, kun taas entinen tyttöystävä porskutteli menemään ihan normaalisti +38 asteen kuumeessa.

Aikoinaan löysin selästäni ikävän möykyn ja menin sitten pikapikaa terkkarille varaamaan aikaa lekurille. No terkkari tokaisi vaan, että ihan tavallinen rasvapaakku ei tartte tehdä mitään, mee poika kotio. Asia jäi harmittamaan ja kaivelemaan minua ja menin muutaman kuukauden päästä uudelleen. Toinen terveydenhoitaja meni aivan valkoiseksi koittaessaan möykkyä ja totesi, että tämä ei todellakaan ole mikään rasvapaakku ja nyt on kiire saada lääkäriaika.. Voit kuvitella millainen tunne tuossa kohtaa tuli. No loppu hyvin kaikki hyvin patti ei ollu mitään vaarallista, mutta tuossa kohtaa viikon odotus lääkärille oli tuskaa sekä koepalan tuloksien odottamien (muistaakseni) pari viikkoa aika ikävää :(.
 
the m sanoi:
Mikäs siinä töölön yths:ssä on vikana? Kyllä sielläkin pääsee lääkärille about tunnin jonotusajalla, jos menee aamulla jonottamaan. Hammashoito on asia erikseen :down:

Aikanaan tuli tutuksi sekä Otaniemen että Töölön YTHS. Töölössä asiointi oli aina sellaista tuskaa ettei tosikaan. Asiakaspalvelussa myytiin aina pelkkää eioota ja päälle vittuiltiin. Otaniemestä sai aikoja, asiallista palvelua ja hyvää hoitoa.
 
Suomalainen terveydenhuolto on ihan paska muiden kuin hätätapausten osalta. Pehmytkudosvammoihinkin määrätään vain röntgeniä että saadaan potilas rauhoitettua ja tapaus hoidettua mahdollisimman halvalla. Mitä te inisette että magneettikuvaus on kallista. Tehkää siitä halpaa.
 
MEV sanoi:
Kyllä itse asiassa. Heillä on perustietoa paljonkin. Varsinkin ihmisbiologiasta ja siitä, mikä se keuhkokuume ja "paha flunssa" okeasti on. Ei ne ala puhelimessa antamaan mitään lääkekuureja ennen kuin on varma, että siihen on todella tarvetta, sama juttu lääkärien tapaamisissa.

Sinä et voi tietää millaista kokemusta ja tietämystä on kouluttamattomilla ihmisillä. Yhtä hyvin sinä tai minä voitaisiin olla siellä puhelimessa eikä mulla ainakaan ole pokkaa puhelinkeskustelun perusteella lähteä sanomaan ihmiselle mikä sitä vaivaa ja mikä ei.

Ja hippa, noista "ei keuhkokuume tuolta kuulosta" esimerkeistä, niin oletko sanonut vastaanottovirkailijalle, että sulla olisi sellainen? En usko, että sulla kuitenkaan olisi ollut sellaista, se nimittäin kuulostaa siltä, ikään kuin sulla olisi metallitehdas keuhkoissa kun yskit.

Minä olen kuullut keuhkokuumeisen yskivän eikä se nyt metallitehtaalta kuulostanut.

Olen myös kuullut kroonista keuhkosairautta sairastavan lapsen yskintää keuhkoputkentulehduksessa ja se taas oli ihan järkyttävän kuuloista.

Se on siis suhteellista sekin. Mä en ole virkailijoiden kanssa joutunut taistelemaan lääkäriajoista, koska en itse kovinkaan paljoa sairastele.
Sisko ja kaveri on joutuneet taistelee ihan sikana.
 
Hippa sanoi:
Sinä et voi tietää millaista kokemusta ja tietämystä on kouluttamattomilla ihmisillä. Yhtä hyvin sinä tai minä voitaisiin olla siellä puhelimessa eikä mulla ainakaan ole pokkaa puhelinkeskustelun perusteella lähteä sanomaan ihmiselle mikä sitä vaivaa ja mikä ei.

Mistä muuten tiedät näiden puhelimeen vastaavien ihmisten koulutuksen? Kysytkö?

Tosiasiahan on, että ihan helvetin monet ihmiset (myös minä) menevät hysteerisyyttään ihan turhaan lääkäriin. Tämä tietysti vie resursseja. Ja jos jonkun oikeasti sairaan oireet ovat aivan samat kuin sadan aiemman luulotautisen, saattaa hoitohenkilökunnalla olla tietynlainen ennakkoasenne, ihmisiä kun hekin vain ovat.

Tässä, kuten kaikessa muussakin, pitää muutoksen lähteä itsestä. Vähentää omia turhia lääkärissäkäyntejä ja miettiä vähän tarkemmin, ketä äänestää. :rolleyes: :david:
 
Kyllä sinne lääkäriin pitää päästä, jos siltä tuntuu. Jos tämä pistää terveydenhuollon liian lujille, niin meillä on liian vähän hoitohenkilökuntaa. Vaikka tuota veroasiaa on varmaan tässä jo huudettu niin pakko sanoa, että mä maksan veroja mm. sitä varten, että pääsen lääkäriin jos siltä tuntuu. Mä mutuilen ja sanon, että suomalaiset taitaa pääosin olla sitä porukkaa joka ei kovin helposti lekurille mene.
 
Hippa sanoi:
En tiedä missä olet asioinut, mutta kaikki terveyskeskukset, joissa itse olen
asioinut käytäntö on sitä, että lääkäreille on joka päivä varattuna akuuttiaikoja,
jotka täytetään päivystystapauksilla. Sellaiseen päivystykseen en ole
terveyskeskuksessa törmännyt, että yksi lääkäri ottaisi kaikki päivystystapaukset
vastaan.

Joo-o, tarkoitan että usein tk:n ensiapua päivystää yksi lääkäri joka pitää päivystysvastaanottoa myös siinä samassa kun kerkiää. Muita päivystystapauksia runnotaan sitten sitämukaa ohjelmaan kun prioriteetti edellyttää, vaikka kesken toisen potilaan. Resurssipulan takia ja potilaiden suuren määrä vuoksi voi se normaali ajanvaraus mennä pitkänkin ajan päähän. Riippuu terkkarin koosta ja lääkärien määrästä miten akuuttiajat eli päivystysvastaanottoon käytettävät ajat balansoidaan ajanvarauksen kanssa. Vaikka moni akuutin asian vuoksi päivystyksessä käynyt ei sitä ymmärräkkään niin siellä on (ei akuutilla) ajanvarauksellakin perkeleenmoinen liuta porukkaa myös tukkimassa tilannetta, kun pitää kontrolloida diabeettesta, verenohennusta, keskustella masennuksesta, ehkäisystä ja pureutua pitempikestoisiin ongelmiin, leikata luomia ja tehdän kaikenmoisia todistuksia ja jälkitarkastuksia. Ja pakko nekin on joskus hoitaa että melkoista taiteilua sen välillä missä järjestyksessä mikäkin asia tehdään.

Hippa sanoi:
Tiedätkö miksi minä en käytä hienoja termejä? Siksi, että en niitä sen kummemmin
tunne. Tiedän kuitenkin, että tulehduksia on erilaisia niin kuin itsekin hienoilla
sanoilla havainnollistat.

No tarkoitus ei ole sekoittaa ketään 'hienoilla termeillä', mutta kannattaa tuo infektion ja inflammaation eli mikrobi-sairauden ja tulehdusreaktion välinen ero ja syy-seuraussuhde selvittää ihan yleistiedon kannalta, muistaakseni siitä on täälläkin ollut keskustelua erinäisissä threadeissa. Searchillakin voi löytyä.

Hippa sanoi:
Potilasvahinkoasioita hoitaa Potilasvakuutuslautakunta (tekee päätökset) ja
Potilasvahinkokeskus. Ei TEO.

Joojoo mutta TEO ratkaisee mitä hoitovirheen tehneelle lääkärille käy eli onko esimerkiksi syytä rajoittaa lääkärin oikeuksia ja myös ottaa kantaa tapaukseen sekä lääketieteellisessä että juridisessa mielessä. Suosittelen katsomaan www.teo.fi, tässä lainaus:


Teo sanoi:
Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen tehtävät
Terveydenhuollon oikeusturvakeskus on sosiaali- ja terveysministeriön alainen virasto, jonka tehtävänä on valvomalla terveydenhuollon ammattihenkilöitä osaltaan ylläpitää ja edistää potilasturvallisuutta sekä huolehtia kansalaisille annettavien terveyspalvelujen laadusta. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus huolehtii myös raskauden keskeyttämistä, steriloimista, oikeuspsykiatriaa, ihmisen elimien ja kudoksien lääketieteellistä käyttöä, lääketieteellistä tutkimusta ja kuolemansyyn selvittämistä koskevassa lainsäädännössä sille säädetyistä tehtävistä samoin kuin muista säädetyistä tai sosiaali- ja terveysministeriön määräämistä tehtävistä. Lisäksi Terveydenhuollon oikeusturvakeskus hoitaa ne kansainvälisissä toimielimissä käsiteltäviin terveydenhuoltoa ja sosiaalihuoltoa koskeviin ihmisoikeusasioihin liittyvät tehtävät, jotka sosiaali- ja terveysministeriö sille määrää.

Hippa sanoi:
Päänjumiutuminen on arkinen ilmaisu sille, että menee niskat silleen lukkoon, ettei
pysty päätään liikuttaa ja kipu on todella kova.

Ok

Hippa sanoi:
Lääkärit koulutetaan hoitamaan potilaita, ei suunnittelemaan hoitokäytäntöjä. Touhu ei ole kovin toimivaa. HUS on saanut valtavasti kritiikkiä siitä, ettei systeemit toimi kovinkaan hyvin. Joku täällä mainitsi, että Sailas oli kritisoinut sitä, ettei Helsingistä voi lähettää Mikkeliin leikkaukseen. Tuollaiset asiat on niitä organisoimisasioita.

No kyllä nimenomaan hoitokäytäntöjä, mutta ei politiikkaa, johon lääkärit ei tosin ammattinsa puolesta vaikutakkaan. Politiikalla tarkoitan siis esimerkiksi sairaanhoitopiiri jakoja ja päätöksiä keskittämisistä jne. Mutta ehdottomasti kyllä kannatan esimerkiksi helsinkiläisten potilaiden lähettämistä pohjois-suomeen mikäli sielä resursseja sattuisi olemaan, eipä vaan taida sopia potilaille..

Hippa sanoi:
Helsingissä tuskin on niin pieniä terveyskeskuksia, joissa on vain yksi lääkäri ja
hoitaja. Mulla on sellainen käsitys, että terveydenhuollossa on löysää. Yhtäkkiä en usko minkään asian menevän kuntoon, mutta asiat voidaan saada kuntoon ajan kanssa. En ole missään vaiheessa sanonut, että tutkimuksista pitää supistaa.

Ei ehkä Helsingissä, mutta 'maaseutu' on näitä täynnä. Ja vaikka olisi enemmänkin työvoimaa, niin kyllä se kuormitus on myös sen mukainen, suhteessa siis väestöpohjaan. Kyllä raskaassa päivystystyössä olevat ammattilaiseti tekevät kaikkensa että homma sujuisi parhaiten ja nopeiten olivatpa töissä missä tahansa. Jos sinulla on jotain konkreettisia ehdotuksia niin ole hyvä.
Ja mistä sitten supistaisit? Itse en ole havainnut 'löysyyttä', miten itse olet sen havainnut, oletko ollut jossain taloushallinnossa töissä tai kentällä (vai kuullut laitoshuoltajalta?)

Hippa sanoi:
Onko tehokasta hoitoa, että nenämahaletkun laittamisen takia ollaan sairaalassa 6 tuntia ja tavataan kolme eri lääkäriä? Siellä sairaalan käytävillä on paljon kipeitä lapsia, jotka olisivat tarvinneet sitä huonetta, jossa siskon lapsi oli.

Tehokkuudesta ei voi puhua, mutta varmasti joku syy siihenkin oli että ei keritty paneutua kunnolla asiaan, liekkö ollut vähän muitakin potilaita hoidettavana? Mutta kuten sanottua: yksittäisiä tapauksia.

Hippa sanoi:
Käytännön kokemukset ovat oleellisia, kun keskustellaan jostain asiasta. Emme voi puhua pelkästä teoriasta, kun kyse on käytännön ongelmasta.

Tottakai, mutta näkemys jää kovin yksipuoliseksi ja tapauslukumäärältään vähäiseksi. Tärkeämpi olisi keskittyä esim keskimääräisten hoitoaikojen ja tulosten seuraamiseen, ja näin myös oikeassa elämässä tehdään. Aina on tietysti parantamisen varaa, mutta se saavutetaan resurssejen lisäämisellä eikä supistuksilla/resurssien siirroilla. Esimerkiksi hoitoa paljon tarvitseva vanha ikäluokka on kasvanut määrältää kokoajan mutta resurssit vaan vähenee, onko ihme että homma kusee. Toisaalta myös tehokkuus on suhteellista, voi olla kallis hyvä hoito tai sitten halpa ja huono. Ja erityisen hyvin näkyy supistukset psykiatrisissa tapauksissa kun selailee lehtiä, kohta on tilanne sama kuin Ruotsissa ja sitten ihmetellään kun porukka mätkii kirveellä perheitään.
 
Hippa sanoi:
Minä olen kuullut keuhkokuumeisen yskivän eikä se nyt metallitehtaalta kuulostanut.
Olen myös kuullut kroonista keuhkosairautta sairastavan lapsen yskintää keuhkoputkentulehduksessa ja se taas oli ihan järkyttävän kuuloista.

Sen verran tarkennusta kaikille että esimerkiksi pneumonia diagnoosia ei tehdä vaan yskimisen tuottaman äänen perusteella, vaan keuhkojen auskultoinnilla (stetareilla), muulla kliinisellä statuksella, thorax kuvalla ja lisäksi labrakokeilla (crp, leuk). Käytännössä pneumoniaa on harvoin päivystyksen potilaista, se on niinkuin tyyliin 95/100 joilla on flunssa ja lopuilla sit jotain oikeesti hoidettavaa.
 
tempe sanoi:
Joo-o, tarkoitan että usein tk:n ensiapua päivystää yksi lääkäri joka pitää päivystysvastaanottoa myös siinä samassa kun kerkiää. Muita päivystystapauksia runnotaan sitten sitämukaa ohjelmaan kun prioriteetti edellyttää, vaikka kesken toisen potilaan.
OK.

Resurssipulan takia ja potilaiden suuren määrä vuoksi voi se normaali ajanvaraus mennä pitkänkin ajan päähän.
Siitä huolimatta se aika täytyy antaa.

Vaikka moni akuutin asian vuoksi päivystyksessä käynyt ei sitä ymmärräkkään niin siellä on (ei akuutilla) ajanvarauksellakin perkeleenmoinen liuta porukkaa myös tukkimassa tilannetta, kun pitää kontrolloida diabeettesta, verenohennusta, keskustella masennuksesta, ehkäisystä ja pureutua pitempikestoisiin ongelmiin, leikata luomia ja tehdän kaikenmoisia todistuksia ja jälkitarkastuksia. Ja pakko nekin on joskus hoitaa että melkoista taiteilua sen välillä missä järjestyksessä mikäkin asia tehdään.
Näin se on.

Joojoo mutta TEO ratkaisee mitä hoitovirheen tehneelle lääkärille käy eli onko esimerkiksi syytä rajoittaa lääkärin oikeuksia ja myös ottaa kantaa tapaukseen sekä lääketieteellisessä että juridisessa mielessä. Suosittelen katsomaan www.teo.fi, tässä lainaus:--
Tottakai näin. Se on ensisijainen syy miksi potilasvahinkoilmoituksen teimme.

No kyllä nimenomaan hoitokäytäntöjä, mutta ei politiikkaa, johon lääkärit ei tosin ammattinsa puolesta vaikutakkaan. Politiikalla tarkoitan siis esimerkiksi sairaanhoitopiiri jakoja ja päätöksiä keskittämisistä jne. Mutta ehdottomasti kyllä kannatan esimerkiksi helsinkiläisten potilaiden lähettämistä pohjois-suomeen mikäli sielä resursseja sattuisi olemaan, eipä vaan taida sopia potilaille..

Lähettää sitten ne potilaat, jotka suostuu lähtee. Voi monella mieli muuttua, kun vaihtoehtona on parin kuukauden tai yli vuoden jonotus.

Hoitokäytännöillä tarkoitin tätä politiikkaa. Kumpikaan käsite ei ole niin hyvin hallussa, että osaisin oikein käyttää.

Ja mistä sitten supistaisit? Itse en ole havainnut 'löysyyttä', miten itse olet sen havainnut, oletko ollut jossain taloushallinnossa töissä tai kentällä (vai kuullut laitoshuoltajalta?)
Taisin ymmärtää sanan löysyys väärin.

Tehokkuudesta ei voi puhua, mutta varmasti joku syy siihenkin oli että ei keritty paneutua kunnolla asiaan, liekkö ollut vähän muitakin potilaita hoidettavana? Mutta kuten sanottua: yksittäisiä tapauksia.
Muistathan, että 100 yksittäistä tapausta on jo 100 tapausta.

Tottakai, mutta näkemys jää kovin yksipuoliseksi ja tapauslukumäärältään vähäiseksi. Tärkeämpi olisi keskittyä esim keskimääräisten hoitoaikojen ja tulosten seuraamiseen, ja näin myös oikeassa elämässä tehdään.
Itse en voi niistä puhua, koska en ole niitä tilastoja päässyt seuraamaan.
 
tempe sanoi:
Sen verran tarkennusta kaikille että esimerkiksi pneumonia diagnoosia ei tehdä vaan yskimisen tuottaman äänen perusteella, vaan keuhkojen auskultoinnilla (stetareilla), muulla kliinisellä statuksella, thorax kuvalla ja lisäksi labrakokeilla (crp, leuk). Käytännössä pneumoniaa on harvoin päivystyksen potilaista, se on niinkuin tyyliin 95/100 joilla on flunssa ja lopuilla sit jotain oikeesti hoidettavaa.

Molemmat mainitsemistani tapauksista oli lääkäri diagnosoinut tutkimusten ja keuhkokuvan jälkeen. (EDIT: viittasin jutullani siis siihen, ettei puhelimessa voi tehdä diagnooseja.)

Kiitän sinua hyvästä ja asiallisesta vastaanväittämisestä :) Itse taidan jättää tämän keskustelun tähän.

Sulla on ollut tosi hyviä pointteja, jotka on osaltaan vaikuttanut myös omiin ajatuksiini.
 
Viime viikon perjantaina oli Hesarin kaupunkisivuilla mielenkiintoinen juttu aiheeseen liittyen. Alla katkelma:

"
Professori Lillrankille soitettiin Tapiolan terveysasemalta pari vuotta sitten. "Siellä oli kuulemma lääkärit burn outissa ja potilaita tulvi ovista ja ikkunoista", hän kuvailee. Tehtiin analyysi palvelun kysynnästä. Selvitettiin mihin kellonaikaan, minä päivänä ja millaisiin vaivoihin potilaat hakevat apua. "Ihmisillä on yleensä hyvin harhainen käsitys omasta työstään. Siksi pelkkä haastattelu ei riitä," Lillrank sanoo.

Terveyskeskuslääkäri saattoi kertoa, että hänen kapasiteettinsa on kokonaan käytössä. Kun työtä alettiin mitata, ilmeni ettei vastaanottotyöhön varattu työajasta puoltakaan. Vastaanotoille varattiin myös huomattavasti todellista tarvetta pidempi aika. "Keskimäärin 20 potilasta päivässä sai vastauksen, että lääkäriaikaa ei ole. Samaan aikaan keskimäärin kymmenen lääkäriaikaa päivässä jäi käyttämättä."

Potilaat voi jakaa karkeasti kolmeen ryhmään: Helpot, keskivaikeat ja vaikeat. Näistä voidaan tehdä kolme "tuotantolinjaa". Terveysaseman potilaista 40 prosenttia on helppoja. He sairastavat jotain yleistä tautia, esimerkiksi flunssaa, ja lääkäri tai sairaanhoitaja voi hoitaa heidät nopeasti. Potilaskin odottaa nopeaa palvelua. Perinteisesti kaikki potilaat on laitettu samaan jonoon. Kun väliin tulee yksi kiireellinen ja vaikea potilas, koko jono pysähtyy. Tapiolan oppeja on alettu soveltaa myös muissa terveyskeskuksissa.
"
http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/arkisto/artikkeli/1101979771057 (vaatii käyttäjätunnuksen)
 
Hesari sanoi:
Terveyskeskuslääkäri saattoi kertoa, että hänen kapasiteettinsa on kokonaan käytössä. Kun työtä alettiin mitata, ilmeni ettei vastaanottotyöhön varattu työajasta puoltakaan. Vastaanotoille varattiin myös huomattavasti todellista tarvetta pidempi aika. "Keskimäärin 20 potilasta päivässä sai vastauksen, että lääkäriaikaa ei ole. Samaan aikaan keskimäärin kymmenen lääkäriaikaa päivässä jäi käyttämättä."

Potilaat voi jakaa karkeasti kolmeen ryhmään: Helpot, keskivaikeat ja vaikeat. Näistä voidaan tehdä kolme "tuotantolinjaa". Terveysaseman potilaista 40 prosenttia on helppoja. He sairastavat jotain yleistä tautia, esimerkiksi flunssaa, ja lääkäri tai sairaanhoitaja voi hoitaa heidät nopeasti. Potilaskin odottaa nopeaa palvelua. Perinteisesti kaikki potilaat on laitettu samaan jonoon. Kun väliin tulee yksi kiireellinen ja vaikea potilas, koko jono pysähtyy. Tapiolan oppeja on alettu soveltaa myös muissa terveyskeskuksissa.
"
http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/arkisto/artikkeli/1101979771057 (vaatii käyttäjätunnuksen)

Todella mielenkiintoinen juttu, vaikea sanoa mikä tilanne on ollut vain tämän perusteella, mutta kiinnostaisi kyllä tietää tarkemmin. Tuon perusteella kuulostaa kuin lääkärit olisivat olleen useamman tunnin tekemättä mitään päivästä?! Potilaan vastaanottoajasta sen verran että yleisesti ottaen lääkärillähän (ei väestövastuu) on noin 10-15 minuuttia aikaa per potilas, varsinkin päivystyksessä se on se 10 minuuttia. Siihen pitää sisällyttää vanhoihin tietoihin perehtyminen, anamneesin oton lisäksi tutkiminen eli status, kokeiden ja tutkimusten määrääminen (eli lähetteiden kirjoitus), sitten luonnollisesti hoitopäätös, reseptien kirjoitus ja lopulta sanelu/kirjoittaminen potilastietoihin. Toisaalta liekkö tuohon vastaanotoille varattuun aikaan laskettu ollenkaan puhelinaikoja ja toimistotyöhön varattua aikaa (todistukset etc). Tuo lajittelu on erittäin hyvä juttu silloin kun on useita lääkäreitä käytettävissä, pienellä terkkarilla se ei luonnollisesti auta. Mut se että helppoja ja vaikeita potilaita laitetaan lääkäreille ja vaihtoehtoisesti sairaanhoitajille niin täytyy muistaa että sadan tavallisen flunssan joukossa voikin olla se yks aivokalvontulehdus ja sitä ei ole hyvä passittaa kotiin tai takas töihin, eikä varmaan sairaanhoitajakaan halua ottaa sitä vastuuta..
 
Hippa sanoi:
Molemmat mainitsemistani tapauksista oli lääkäri diagnosoinut tutkimusten ja keuhkokuvan jälkeen. (EDIT: viittasin jutullani siis siihen, ettei puhelimessa voi tehdä diagnooseja.)
Kiitän sinua hyvästä ja asiallisesta vastaanväittämisestä :) Itse taidan jättää tämän keskustelun tähän.
Sulla on ollut tosi hyviä pointteja, jotka on osaltaan vaikuttanut myös omiin ajatuksiini.

Hyvä niin jos on selvittänyt jotain, tavalliselle (ei terveydenhuoltoalan) ihmiselle on varmasti hankala ymmärtää mimmonen koneisto sen päivystysvastaanoton ja lopulta koko terveydenhuollon ympärillä pyörii ja miten helvetillinen kiire välillä voi olla, mutta kuten Harimin viestistä käy ilmi niin näköjään jossainpäin sitä löysää todella on ollut..
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom