Vielä viime vuonna polvet jatkuvasti oireilivat niin kyykätessä kuin aika ajoin mavessakin. Vaihdoin pieniin painoihin, levypainot kantapäiden alle ja aloin kyykkäämään niin syvälle kuin pääsin. Joka päivä menen muutaman kerran kyykkyyn (syvä + sivulle) ja haen jumeja. Tänä päivänä ei polvet kipuile lainkaan, spagaatti on yllättävän lähellä ja lonkankoukistajat eivät ole hirveän kireät enää (tämä lähes ilman staattisia venyttelyjä) ja kyykkään isommilla painoilla kuin alle vuosi sitten mutta niin syvältä kuin nyt pääsen. Pohkeet/akillesjänne näyttävät olevan edelleen kireät, noihin kuin keksisi vielä jonku liikkeen... Villi veikkaus että omalla kohdallani kipuilut ja lihaskireydet johtuivat vain lihasheikkouksista, jotka ovat aika hyvin tasaantuneet vajaan vuoden aikana.
Tulee vain mieleen, että mikäli kyseessä ei ole mikään kilpailu tulos / tekniikka, niin eikö niin syvältä kyykkäämättä jättäminen ole vain itsensä huijaamista? Luulisi, mitä enemmän takaketju aktivoituu kyykyssä sitä parempia tuloksia liikkeestä saa?