Kysymys armeijasta!

M-Nutrition EAA-valmisjuoma 24-pack

Pineapple Passion Fruit

1€/KPL
Liittynyt
22.3.2005
Viestejä
15
Ikä
38
Sitä vain teiltä olisin kysellyt, että kumpaa oikein tarvitaan enemmän armeijan harmaissa. Fyysistä voimaa vai kestävyyttä. Itelläni alkaa tossa heinäkuussa Jämsässä intti ja ajattelin jotakin alkaa tekemään tuon kuntoni puolesta. Ylipainoa löytyy HEH!
 
heh,oot nuorimies päässy kunnon "lepokotiin" suorittamaan asepalvelustasi :D kyllä se tuonne kestävyyden puolella kallistuu...
 
Kestävyyttä. Eihän se voimakaan varmaan pahaksi ole, mutta kyllä se perusjäksterin (jääkäri) taisteluharjoituksessa kestävyys on valttia.

Tämä mielipiteeni näin yleismaailmallisesti, koulutushaarasta riippumatta.
 
Ehdottomasti kestävyyttä. Voimaa kyllä tarvitaan, mutta itselläni keskivertoa suuremmat lihakset toivat paljon ongelmia. Paikat jämähtivät tukkoon ja lihakset puutuivat pitkäkestoisissa harjoituksissa. Ehkä tämä on tosin yksilöllistä, sillä kyllä siellä muutama iso kaveri oli ja silti he jaksoivat yhtä lailla kuin laihat ja kestävätkin.

Suosittelen kävelemisen harjoittelua kunnon kengillä. Mieluiten vaikka reppu selkään. Lihashuolto myös kuntoon, eli totuttelet venyttelemään ja hieromaan jalkoja.
 
Tykistössä melkein 50/50. Ainakin tykillä. Siellä on paljon ihan voimaa vaativia hommia, mutta toki myös kestävyyttä. Kävely ei itselleni ollut mitään, marssimisessa olin 130-kiloisenakin ihan iskussa. Mutta juokseminen, se oli kyllä kuolemaa. Mutta onneksi ei paljoa tarvinnut hölkätä.

Jäksterinä pst:ssä vähän voimaa, muuten kestävyyttä ainoastaan.
 
Henkistä kestävyyttä!
 
Lähinnä pään pitää kestää. jos joutuu pitkille marsseille 30 km->, niin liika ylipaino on huonoksi. Nopeasti siellä kunto kasvaa, ja jos joutuu paljon marssimaan, niin se eka pitkä marssi hajoittaa jalat. Sen jälkeiset marssit ei enää tunnukaan yhtä pahalta, koska se kroppa tottuu siihen nopeasti. Jos joudut väkisin tekemään täysillä kestävyyttä, niin jälkeenpäin huomaat kuinka tehokasta se oli.
 
Kyllä voimaa tarvitaan, ainakin jos haluaa pärjätä sotilaspainissa :D

Ihan kutkuttaa kun ajattelee mortteja tetsaamassa paukkupakkasessa :D
 

OUTLET PWO -40%

Grapefruit Lemonade

14,90€
Riippuu ihan paikasta...Pioneerijoukoissa ei tosta lihasvoimasta ollu haittaa ;) Muutama tellu painaa mukavasti :P
 
Saas nähä miten meikä pärjää siellä, kun pitäs vähän juosta:D Kyllämä miinat kannan ja tykit vedän, mutta juoksu ahh...
 
Kyllähän sitä armeijassa väkisin vähän lihasta menetti. Ruokailujen välit olivat aivan järjettömät ja leireillä ruokapuoli oli hyvinkin niukkaa. Lisäksi ruuat olivat lähes pelkkää hiilaria, proteiniia ei ollut kuin maidossa ja lihassa, jos sellaista nyt joskus sattui vatkulista löytämään. Itse vietin vuoden harmaissa, mutta kun pääsi taas treenaamaan kunnolla, niin lihakset tulivat takaisin korkojen kera.
 
Itse en tarvinnut lihasvoimaa oikeastaan ollenkaan armeijassa, mitä nyt sen ison säkin vieminen varusvarastolta parakeille oli raskasta.

Juoksukuntoa on hyvä sen verran harjoitella, että pystyy aamulenkit tekemään ilman alikessujen huutamista (en tiedä onko tuommoisia enää kun armeija on kuulemma löysempää nykyään...)

Vaikeinta oli se, että painoin armeijan alussa ehkä 55 kiloa. Sitten kun lähdettiin marssimaan täyspakkaus selässä niin se painoi melkein saman verran kuin minä itse. Isommilla kavereilla oli tuommoisessa marssissa massasta hyötyä eikä haittaa, kun se suhteellinen kannettava osuus oli pienempi. Itse olin kyllä monta kertaa luhistua noiden marssien aikana, mutta sisulla selvisin. Tuossa ei siis välttämättä tarvittu mitään lihasvoimaa, vaan tottumusta ison massan (vaikka vain mahan) kuljettamiseen.
 
Ainakin jos rukkiin meet rääkkikomppaniaan niin kestävyys tulee lisääntymäänkin lihaksen menetyksen kustannuksella, aivan sama mitä syöt. Totuus on että ruokaa ei saa siellä tarpeeksi eikä tarpeeksi usein. Turvallinen vaihtoehto ruokailun puolesta on urheilu- tai sotilasmusiikkikoulu Hennalassa. Urheilukoulun ruokailussa kävin itsekkin välillä kun olin soittokaudella PvVmSK:ssa ennen Haminaa.
 
vinkki

Ei muutakun metsäleireille proteiinipatukat messiin. Mutustelet niitä aina kun kerkeät niin eipähän lihakset katoa ainakaan niin helposti kun pelkällä hernekeitolla:hyper: Meikäläinen ainakin omana inttiaikana kävi salilla säännöllisesti ja jopa kehityin hieman. Leireillä punnertelin ja vetelin leukaa:rock:
 
Ehdottomasti suosittelen kaikille tulevaisuudessa inttiin menijöille kävelyä!
Jollei ole ennestään tottunut päivittäiseen kävelylenkkeilyyn, niin silloin tällöin matkaa pidentäen, ensin hyvillä lenkkareilla ja myöhemmin jalkojen tottuessa esim. kumisaappailla tai muilla joustamattoman pohjan jalkineilla. Mutta jalkineeen vaihdon yhteydessä matkat taas aluksi lyhyempiä.
Ja jos oikeanlaista kestävyyttä haluaa lisätä, niin ei tietä pitkin juoksuksi vaan umpimaastoon reippaasti kävelemään, suo on kaikkein raskain vaihtoehto.

Tässä vuosien mittaan olen havainnut miten jalkaongelmat koko ajan pudottavat enemmän ja enemmän porukkaa rivistä, toisinaan alokasajalta jopa koko loppupalveluksen ajaksi. Marssiharjoittelukin tarvitsee aloittaa totuttamalla ensin kävelyyn ettei porukka heti harvene, mutta kyllä se totuttelu on silloin jo liian myöhäistä.
Kyllä intin pelkällä sisulla jaksaa läpi vääntää kunnolla kuin kunnolla... kunhan jalat vain kestävät!
 
menetin noin 10 kiloa lihaa,
mutta onneksi sain sotkun munkkien avulla sen läskinä takaisin...

ei menny kuin muudan kuukausi intin jälkeen,
kun olin samassa kuosissa kuin ennen sinne menoa.

yrittäkää kohottaa kävely/juoksukuntoa ennen sinne menoa.
meikä oli lopettanut lenkkeilyn tyyten ennen inttiin menoa,
ja kunto oli romahtanut, ja se teki jatkuvasta laukkomisesta siellä sitten aika tuskaista.

Aivokuolleet kusipäät, joille ei tulisi antaa hitustakaan valtaa kenenkään/minkään suhteen, tulevat pompottamaan teitä omien mikro-orgasmiensa nimissä,
mikä jo sinällään vituttaa enemmän kuin laki sallii.

Vitutusta hieman hillitsee, jos ei kunto lopu siinä kaiken muun hyvän lisäksi.
Niin, ja älkää käykö raskaita kinttureenejä tekemässä ennen metsäkeikkoja, se on aika ilkeetä kun kintut ei kerkiä palautua ja sitten pitää kuleksia huonolla ruoalla ja huonolla unella pitkään niiden puupölkkyjen varassa.

Jos metsäkeikat ei jostain syystä iske, hakekaa SPOLiksi.
Sotilaspoliisina jossain Lapin varuskunnassa on rennointa mitä on (oli ainakin minun aikanani): pari vartiokeikkaa per viikko, pari liikuntakoulutusta per viikko, loppu aika pallien rapsutusta, kattoon syljeskelyä, sekä pillusta puhumista.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom