Kysymyksiä Jto:lle

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Raven
  • Aloitettu Aloitettu
Miten jänteet palautuu entiselleen vai heikkeneekö ne ollenkaan. Vrt. Lihasmuisti.

Mulla rasahti kainalossa penkissä ja ilmeisesti jänne otti osumaa kainalon päässä. Ulkosesti huomaa vain kainalokuopassa turvonnut rinnan puoli ja tietenkin aristaa mutta liikkuvuus normaali.

Mulla on nyt kolmen vuoden penkkitauon jälkeen penkissä nousua ja lihasmuisti on tuonu tasot ylös nopeesti mut tuli mieleen jäikö jänteet jälkeen? Tämä on mun eka urheiluvamma ihme kyllä. Pidän nyt lekurin ohjeen mukaan pari viikkoa salitaukoa mut kai rinnan eristäviä liikkeitä voi tehdä vai tuleeko aina pientä puristusta jota tulis välttää. Vois kuvitella että jalkaprässi ei ota ollenkaan rintaan vaikka pistoolikyykky ehkä tiukkana ottaakin.
 
GAZOZ.FI
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Prässikin ottaa, jos käsillä puristat. Staattiset 20-30s pidot penkissäkin on ok. Hyvin hidas liike myös eli sekä nega että posivaihe. Rauhallisella suunnanvaihdolla myös. Vältä kovaa venytystä.

Kyllä jänteetkin heikkenee, ellei niillä oo tarve vahvistua. Ne kuitenki vahvistuu hitaammin ku lihas noin yleisestikin.
 
varmaan penkissä tosi kevyillä kuormilla voi siis noita tehdä? Aattelinkin että kevyt liike vois auttaa parantumista. Ei ole tarvinnut kipulääkettä, mutta turvotusta ja arkuutta tietenkin on. Kaikki käden liikkeet syytä tehdä hitaasti koska kipu ohjaa.
 
Joo jos siellä on jännerepeemiä, kaikki dynaamisuus pois, että pääsee arpeutuun. Sen takia tää akuuttivaihe iisisti. Ristitaljaa kolmesta neljästä suunnasta pitkiä rauhallisia 30-50 toiston sarjoja ilman sitä venytystä takana. Anna sille hetki ny aikaa, ettei pitkity.
 
Onko JTO:lle tuttu opus nimeltä voimanostovalmennus - maksimivoimaharjoittelun perusteet?
Sivulla 113 on taulukko, jossa on jaoteltu treenit kolmeen eri kategoriaan (Kestovoima, maksimivoima ja nopeusvoima).

Hyppäsi silmään maksimivoimasarakkeessa perusvoiman toistot&sarjamäärät:
Toistot:6-10
Toistot/harjoitus:150-200

Tuntuu älyttömän isolta volyymilta. Jos tehdään kymppejä, niin silloinkin pitäisi tehdä vähintään 15 sarjaa, että päästään minimiin! Prossat 60-85, joten tähän ei lasketa edes lämmittelyitä mukaan.
Onko tässä nyt joku juttu mitä en ymmärrä vai olenko aina treenannut väärin? :P
vaatisi varmaan parin viikon palautumisen tuollaisesta treenistä.
 
No en tiä, miten tuollasiin lukuihin on päästy ja onko kuitenki ajateltu viikkotasolla noita toistomääriä. Veikkaisin näin. En niitä ite käytännössä koskaan keltään laske. Sen mukaan mennään, että kehitystä saatais aikaan. Korjausliikkeiden vähyys monesti kertoo, että tilanne on hyvä ja nostajalle on löytyny hyvä perusmäärä tehdä tuottavaa treeniä.
 
Ihan mielenkiinnosta, missä paikkeilla menee JTO valmennettavilla viikkotasoinen työsarjamäärä per lihasryhmä matalimmillaan. Entäs korkeimmillaan?

Löytyykö isoa vaihtelua, ihan vain parin sarjan ihmisiä kuin myös parin kymmenen?
 
En ny ihan tarkistellu, mutta suht hyvin on muistissa, kellä vähiten ja eniten. Nääkin vaihtelee kausittain, mutta esim semmonen perusvoimakatsaus penkkiin ja apuihin per viikko ja nimenomaan työsarjoihin:
Penkki + rinta-avut + ojentajat:
- eniten: 25+10+12 (4 penkkitreeniä)
- vähiten: 5+2+3 (2 penkkitreeniä)
Eli aika suuri vaihteluväli. Kumpikin noista ihan kovan tason nostaja kuitenkin.
 
Johtuuko noin iso vaihteluväli yksilöllisestä kehittymisestä, eli toiset tarvii eri frekvenssillä treeniä kehittyäkseen vai siitä että heillä on erilainen kehitystavoite esim. lajin puolesta?
 
Yksiköllisestä treenin sietokyvystä paljolti. Näissä on isoja eroja, eikä edes riipu apteekin avuista. Kummatkin huippunostajia, joten kehitystavoite on korkeella aina. Mutta joo joku kehittyy vähemmällä, muttei myöskään siedä enempää määriä. Sama viikkorytmeissä. Joku tekee kolme kovaa ja kevennyskään ei kauheen kevyt ole. Toinen tekee joka toisen viikon iisimmin.
 
kaksoisleuka sanoi:
Onko JTO:lle tuttu opus nimeltä voimanostovalmennus - maksimivoimaharjoittelun perusteet?
Sivulla 113 on taulukko, jossa on jaoteltu treenit kolmeen eri kategoriaan (Kestovoima, maksimivoima ja nopeusvoima).

Hyppäsi silmään maksimivoimasarakkeessa perusvoiman toistot&sarjamäärät:
Toistot:6-10
Toistot/harjoitus:150-200

Tuntuu älyttömän isolta volyymilta. Jos tehdään kymppejä, niin silloinkin pitäisi tehdä vähintään 15 sarjaa, että päästään minimiin! Prossat 60-85, joten tähän ei lasketa edes lämmittelyitä mukaan.
Onko tässä nyt joku juttu mitä en ymmärrä vai olenko aina treenannut väärin? :P
vaatisi varmaan parin viikon palautumisen tuollaisesta treenistä.
Click to expand...
Rytkösen kirjassa toistomäärä viikkotasolla per lihasryhmä/liikesuunta oli muistaakseni 100-140 toistoa yli 2 vuotta treenanneiden kohdalla. Tällä siis keskimäärin saavutettaisiin riittävä volyymi myös lihasmassan kasvatukseen.
 
Noi vaihtelee kyllä valtavasti riippuen siitä sarjojen tiukkuudestakin. Paljon on yksilötason vaihtelua sekä lihas- että voimakehityksen puolella, miten ne määrät menee. Toistokohtainen laatu nousee sitten vielä isompaan rooliin riippuen siitä, haetaanko voimaa vai kokoa. Negojen käyttö esim eroaa melkoisesti.
 
jto sanoi:
Noi vaihtelee kyllä valtavasti riippuen siitä sarjojen tiukkuudestakin. Paljon on yksilötason vaihtelua sekä lihas- että voimakehityksen puolella, miten ne määrät menee. Toistokohtainen laatu nousee sitten vielä isompaan rooliin riippuen siitä, haetaanko voimaa vai kokoa. Negojen käyttö esim eroaa melkoisesti.
Click to expand...
Juu kyllä jo tuo määrä ainakin omalle kohdalleni kuulostaa melko suurelta. Korkeintaan ihan hetkellisesti tehnyt tuollaisia määriä, mutta voisihan sitä vaihtelun vuoksi kokeilla.

Muistaakseni Tikka puhui joskus, että naiset tarvitsevat/kestävät keskimäärin suurempaa volyymia ja pystyvät treenaamaan pidempään ilman kevyitä viikkoja. Onko sinun valmennuksissa eroa naisten ja miesten välisessä ohjelmoinnissa?
 
Ei oo juurikaan. Tääkin on hyvin yksilöllistä ja kaikki valmennus perustuu siihen. Joku kestää enemmän ja kehittyy nopeammin kuin toinen. Mä en tee pitkiä ohjelmajaksoja valmiiksi käytännössä koskaan. 4 vkon pätkissä yleensä rakentelen kerrallaan ja aina suhteessa siihen aiempaan treeniin.
 
Moi jto,

Tuossa muutama vuosi sitten vaihdeltiin ajatuksia 500m-soutu -langalla. Mulla on nyt useamman vuoden tauko voimailusta ja soudusta, mutta soutukisoihin (500m) olisi hinku. Takana siis käytännössä runsaasti pk-aerobista ja muutama kymmenen yläkropan salitreeniä per vuosi. Voimapuolen luulen hanskaavani, eli sillä puolella oletan kehityksen olevan melko vauhdikasta, ainakin mavessa. Muutama ns. oikea voimatreeni nyt takana.

Varsinainen kysymys: mulla on pitkälti fiilispohjalta sellainen tapa, että voimatreenin loppuun otan muutaman alle 100m vedon räjähtävillä tehoilla pienimmällä soutulaitteen vastuksella. Varmaan inasen hidastaa palautumista, mutta toisaalta tykkään tunteesta, että tekee jotain vauhdikasta treenin päätteeksi. Näetkö tämän järkevänä tapana, esim. hermotuksen kannalta, vai tekeeko tuossa vaan turhaa "pumppia" tärkeimpiin soutulihaksiin?
 
500m ajassa voimatasoilla on aika iso osuus. Aikanaan, kun vahvamiehet innostu tuosta, ne pätki ennätykset nurin mennen tullen. Eli siihen puoleen ehdoton panostus edelleen.

100m "räjähtävät vedot" pienellä vastuksella reenin lopussa ei valitettavasti kehitä juuri mitään, vaikka tunne semmonen oliskin. Kuntopohja 500m tulokseen tehdään aivan toisin.
 
jto sanoi:
500m ajassa voimatasoilla on aika iso osuus. Aikanaan, kun vahvamiehet innostu tuosta, ne pätki ennätykset nurin mennen tullen. Eli siihen puoleen ehdoton panostus edelleen.

100m "räjähtävät vedot" pienellä vastuksella reenin lopussa ei valitettavasti kehitä juuri mitään, vaikka tunne semmonen oliskin. Kuntopohja 500m tulokseen tehdään aivan toisin.
Click to expand...
Kiitos vastauksesta, varmaan jätän ne vedot pois. Lähinnä ajattelin sen olevan eräänlaista plyometristä treeniä.

Vahvamiehet tekevät kovia aikoja. Heillä merkittävä apu voimatasojen lisäksi isosta koosta, joka tarkoittaa käytännössä parempaa absoluuttista hapenottokykyä. Jossain määrin myös vedon pituus tukee. Eivät kuitenkaan ennätyksiä sentään tee. Brian Shaw'nkin paraskin veto jää selvästi Suomen ennätyksestä. Herra on isompi ja vahvempi kuin kukaan koskaan Suomessa. Maailmanennätyksestä ollaankin todella kaukana, kun otetaan huomioon, että tehontarve ei kasva lineaarisesti. Tarkoittaen sitä, että parin sekunnin ero loppuajassa tarkoittaa merkittävää eroa tuotetuissa keskiwateissa. Oma ennätys on 1.20.8 ikämiesluokassa, harjoitteluna pelkkää soutua ja kesäisin pyöräilyä.
 
Ei oo plyometristä. Semmosta vois olla pudotusmaastavedot polven alle, mistä välitön veto ylös ja ponnistus ilmaan. Soutuergolla semmosta treeniä ei pysty tekeen, eikä se tossa vaiheessa treeniä edes osuis maaliin. Soudun kaltaisessa lajissa plyometrisen treenin hyöty on tosi vähäinen, jos edes minkäänlainen.

Suomessa on vahvamies vetänyt reilusti alle 1.20 kylmiltään ekalla kokeilulla. Toi on ajallisesti niin lyhyt suoritus, ettei siinä hapenoton kanssa oo niinkää suurta tekemistä kuin maksimivoimatasolla. Samalla kadenssilla pystyy tuottamaan älyttömästi enemmän voimaa per veto verrattuna heikompaan heppuun.

Sun tapauksessa kun se aika on jo noinki hyvä, panostasin ainakin kausittain siihen voimapuoleen ja sitä kautta rakentasin lisää reserviä kestolle.
 
jto sanoi:
Ei oo plyometristä. Semmosta vois olla pudotusmaastavedot polven alle, mistä välitön veto ylös ja ponnistus ilmaan. Soutuergolla semmosta treeniä ei pysty tekeen, eikä se tossa vaiheessa treeniä edes osuis maaliin. Soudun kaltaisessa lajissa plyometrisen treenin hyöty on tosi vähäinen, jos edes minkäänlainen.

Suomessa on vahvamies vetänyt reilusti alle 1.20 kylmiltään ekalla kokeilulla. Toi on ajallisesti niin lyhyt suoritus, ettei siinä hapenoton kanssa oo niinkää suurta tekemistä kuin maksimivoimatasolla. Samalla kadenssilla pystyy tuottamaan älyttömästi enemmän voimaa per veto verrattuna heikompaan heppuun.

Sun tapauksessa kun se aika on jo noinki hyvä, panostasin ainakin kausittain siihen voimapuoleen ja sitä kautta rakentasin lisää reserviä kestolle.
Click to expand...
Okei, eli siinä ei saa riittävän räjähtävää liikettä aikaiseksi? Google kertoi, että plyometrinen harjoittelu olisi soutajille (erityisesti sprintterit) hyödyllistä, mutta hyppimällä sen tekevät kuten muutkin...

Jep, olen tietoinen suomalaisten vahvamiesten ajoista. Asia ei kuitenkaan ole ihan niin yksinkertainen, että kovat voimat ja kova aika. Jos Juha Mieto, joka ei käsittääkseni koskaan tehnyt voimatreeniä, olisi soutanut 500m piikkikunnossaan, aika olisi taatusti ollut alle 1.20. Keskeistä on tehontuottokyky kun kropassa on korkeat maitohapot. Tällaiset kestävyyslajien superlahjakkuudet, joilla koosta johtuen on jonkin verran voimaakin, pystyvät vetämään ns. rajoitinta vasten käsittämättömän kauan. Ts. tarvitsevät huomattavan vähän teho-/voimareserviä. Huippunopeushan ei suoraan tule kenelläkään rajoitteeksi, kun 1.12-1.14 on aika helppo saavuttaa.
 
Kaikki soutumatkat kestää niin pitkään, ettei plyometrisistä treeneistä oo juuri hyötyä. Ne on enempi teholajien juttuja ja erityisesti sitä kovaa kontaktinopeutta haetaan. Soudussa tätä ei tarvita lainkaan. Google on siis väärässä. Ainoa tarve olis ärsykevaihtelun puolella, mutta paljon terveellisempiäkin keinoja siihen on olemassa.

No Miedostakin saa jossitella, kuten kenestä tahansa. Ellei oo aikaa soutanut, ei ole aikaa soutanut. Jos sä treeniapuja tässä kyselet, olen niitä sulle suositellut tässä nyt. Sä vaan tunnut väittävän niitä vastaan. Mulla on erilaisten anaerobistenki lajien valmennuksesta aika paljon kokemusta myös.

En siis nyt jaksa jankuttaa enempää, mutta ajallisesti 500m sisäsoutu on sellanen laji, että korkeilla voimatasoilla on huomattavan suuri merkitys tulokseen. Aitalan 1.16,7 tuli ilman mitään soututreeniä punttitreenin lopussa kuriositeettinä. Treenillä olis voinut kiskoa alle 1.10 eli jos ja jos. En tietenkään yksinkertaista siten, että pelkällä voimalla pärjäis. Tottakai tarvittais sitten sitä lajitreeniä koko paketin yhteennivomiseksi. Joku 1000m olis sitten vahvamiehillekin liian pitkä laji jo :)
 
Viimeksi muokattu:
Back
Ylös Bottom