OMPA OUTO Kuvia pakkiksen Mikestä? Q&A

10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Kovin jätkä oli silti Myllylä, äijä treenas kuin eläin, rintaa myöden "juostiin" suossa, siinä kalpenee bodareiden giant setit sun muut helposti.
Nykäsen tavoin myös Myllylä oli alkoholisti. Tiedä sit minkä verran joi ennen tuota Lahden MM-hiihtojen dopingskandaalia 2001, mut sen jälkeen taisi alkaa kunnolla alamäki.
 
Muutamia vuosia ennen ku nykäne kuoli, kattelin dokkarin ku joku oli saanu sen puhuttua mukaan johonkin ikämieskisoihin, ja se kävi jossain treenaamassa missä noi mäkimiehet treenaa, matti oli siis 50 30 vuotta juonu juoppo, ja siinä dokkarissa näky et niil oli joku hyppylavetti mikä toimi kiskoilla, missä ne kai treenaa ajoitusta ja sitä hyppyä siitä tornista, ja siihen oli tehty sit se laskeutumiskuoppa mihin ne lentää hyppy asennossaan pehmusteisiin, ni sen valmentaja selitti siinä että matti joutuu rajoittaa hyppyään kun se allas mihin ne laskeutuu ei oo tarpeeks pitkä sen pompulle, ni mietin että kuinka saatananmoinen pomppu sillä on nuorena ollu jos se 50 juoppona joutuu rajoittamaan vaikka se on mäkihyppääjille sorvattu laite.
Aikamoista legendaa kyllä. Ei semmosen rullamäen tarkoitus ole muutenkaan pomppua treenata vaan sillä hiotaan mielikuvaa ponnistustekniikasta. Se on vähän eri asia kuin 90km/t vauhdista ponnistaa sukset jalassa mäessä, jossa ylämäen kaarre vielä ikäänkuin pyrkii painamaan hyppääjää kasaan. Toisekseen Nykäsen valmistautuessa niihin veteraanikisoihin K50-mäkeen hänen pomppunsa ei varmastikaan ole ollut lähelläkään sitä mitä aktiiveilla tai edes junioreilla, vaikka se joskus hyvä on ollutkin.

Mäkihyppy nyt ei ole teknisyytensä vuoksi millään mittarilla varsinaisesti fysiikkapohjainen laji. Teho/nopeuslajien kansallisen tason huippuyleisurheilijat esimerkiksi päihittää ponnistustesteissä kovajalkaisimmat hyppääjät helposti. Jotain poikkeuksia on ollut kuten Mika Laitinen 90-luvulla, jolla oli täysin ylivertainen pomppu kaikkiin muihin suomalaisiin huippuhyppääjiin nähden. Luultavasti on sitä myös all time, jos maajoukkuehyppääjiä tarkastellaan. Ja tietenkin pitkälti geneettisenä lahjana. Ja vaikka Nykäsen aikaan "maisteri Pulli" tai nykypäivän tieteellinen fysiikkavalmennus on mukana lukuja tuijottamassa, niin kyllä se fysiikkaharjoittelu oli lapsen kengissä 2000-luvun taitteessa maailman huipullakin silloinkin kun suomalaiset pärjäsi. Tähän toki osatekijänä se, että on vain tietty tavoitetaso, missä voi jo fysiikan puolesta pärjätä. Ja ongelma on ponnistaa ylipäätään oikein teknisesti, kun ajoituksessakin puhutaan sekunnin sadasosista, että voima siirtyy optimaalisesti hyppyrin keulalta irtoavaan urheilijaan. Voimaharjoittelu mäkihyppy-ympäristössä ei muutenkaan ole kovin optimaalista, kun se kehonpaino on saatava pidettyä painoindeksin mukaan lähellä normaalipainon alarajaa. Varustekikkailun kontrolloinnin myötä se fysiikan osuus on kyllä niistä ajoista kasvanut, kun liidetä ei samalla tavalla kuin haaroista ja kainaloista ihan överi-isoilla puvuilla. Ja esimerkiksi Simon Ammann oli/on moninkertainen olympiavoittaja aika vaatimattomattomalla pompulla. Ite oon harrastanut mäkihyppyä niin jonkin verran on muistiin jäänyt lajitietoutta.
 
Viimeksi muokattu:
Aikamoista legendaa kyllä. Ei semmosen rullamäen tarkoitus ole muutenkaan pomppua treenata vaan sillä hiotaan mielikuvaa ponnistustekniikasta. Se on vähän eri asia kuin 90km/t vauhdista ponnistaa sukset jalassa mäessä, jossa ylämäen kaarre vielä ikäänkuin pyrkii painamaan hyppääjää kasaan. Toisekseen Nykäsen valmistautuessa niihin veteraanikisoihin K50-mäkeen hänen pomppunsa ei varmastikaan ole ollut lähelläkään sitä mitä aktiiveilla tai edes junioreilla, vaikka se joskus hyvä on ollutkin.

Mäkihyppy nyt ei ole teknisyytensä vuoksi millään mittarilla varsinaisesti fysiikkapohjainen laji. Teho/nopeuslajien kansallisen tason huippuyleisurheilijat esimerkiksi päihittää ponnistustesteissä kovajalkaisimmat hyppääjät helposti. Jotain poikkeuksia on ollut kuten Mika Laitinen 90-luvulla, jolla oli täysin ylivertainen pomppu kaikkiin muihin suomalaisiin huippuhyppääjiin nähden. Luultavasti on sitä myös all time, jos maajoukkuehyppääjiä tarkastellaan. Ja tietenkin pitkälti geneettisenä lahjana. Ja vaikka Nykäsen aikaan "maisteri Pulli" tai nykypäivän tieteellinen fysiikkavalmennus on mukana lukuja tuijottamassa, niin kyllä se fysiikkaharjoittelu oli lapsen kengissä 2000-luvun taitteessa maailman huipullakin silloinkin kun suomalaiset pärjäsi. Tähän toki osatekijänä se, että on vain tietty tavoitetaso, missä voi jo fysiikan puolesta pärjätä. Ja ongelma on ponnistaa ylipäätään oikein teknisesti, kun ajoituksessakin puhutaan sekunnin sadasosista, että voima siirtyy optimaalisesti hyppyrin keulalta irtoavaan urheilijaan. Voimaharjoittelu mäkihyppy-ympäristössä ei muutenkaan ole kovin optimaalista, kun se kehonpaino on saatava pidettyä painoindeksin mukaan lähellä normaalipainon alarajaa. Varustekikkailun kontrolloinnin myötä se fysiikan osuus on kyllä niistä ajoista kasvanut, kun liidetä ei samalla tavalla kuin haaroista ja kainaloista ihan överi-isoilla puvuilla. Ja esimerkiksi Simon Ammann oli/on moninkertainen olympiavoittaja aika vaatimattomattomalla pompulla. Ite oon harrastanut mäkihyppyä niin jonkin verran on muistiin jäänyt lajitietoutta.
MIten mäkihyppyä päädytään harrastamaan? Jos vanhemmilla ei ole lajitaustaa niin kuulostaa semmoiselta lajilta, että aika monen mutkan kautta valitaan just mäkihyppy lajikseen. Eikä mitenkään vähättelyä mäkihyppyä kohtaan.
 
MIten mäkihyppyä päädytään harrastamaan? Jos vanhemmilla ei ole lajitaustaa niin kuulostaa semmoiselta lajilta, että aika monen mutkan kautta valitaan just mäkihyppy lajikseen. Eikä mitenkään vähättelyä mäkihyppyä kohtaan.
Silloin yli 25v sitten kun itse aloitin sen, pienempiä hyppyrimäkiä oli vielä paljon jäljellä toisinkuin nykyään ja aktiivista junioritoimintaa seuroilla. Joku kokeilupäivä, että saa tulla ilmaiseksi lajiin tutustumaan. Kyllähän sitä kiinnostui herkästi kun oli TV:stä katsellut talvilajeissa suomalaismenestystä siihen aikaan. Meni moni muukin kaveri. Harvan vanhemmilla sitä mitään lajitaustaa oli. Toki siihen aikaan tuntui monilla lapsilla olevan useita lajeja päällekkäin että kokeiltiin kaikenlaista, tuskin oli harrastuskustannukset lähelläkään sitä luokkaa mitä nykypäivänä.
 
Tuntuu aika monella urheilijalla alkavan alamäki kun ammattiurheilu tulee päätökseen

Kuinka yleistä se nyt on? Moniko suomalainen maajoukkuehiihtäjä tai -mäkihyppääjä on päätynyt Myllylän tai edes Nykäsen kaltaiseen tilanteeseen? Varmaan joitakin, mutta syrjäytyyhän ihmisiä muutenkin.

Jos vaikka miettii omaa koululuokkaansa, niin viisikymppisiksi ehtineinä sielläkin on mukana joku tai joitain, joilla ei ole mennyt elämässä niin hyvin.

Esimerkiksi Harri Kirvesniemen firma toimittaa nykyään Puolustusvoimien sukset ja sai niille vastikään myös Naton hyväksynnän.

 
Toi ei ole aito traileri 😁
No anyways leffa tulee. 😁

Screenshot 2024-02-04 at 11.29.00.jpg
 
Kysymys Mikelle. Oletko käyttänyt isommissa määrissä (lähemmäs 100g) tuota cluster dextriiniä? Lähinnä kiinnostaa miten tuo sekoittuu johkiin 0.7L veteen sekoitettuna. Vitargo oli itselle suuri pettymys tuon sekoittumisen suhteen, sen sijaan osmopure sekoittuu vaikka löis 100g per 0.7 pullo. Jakaminen useampaan pulloon ei ole tässä kohtaa vaihtoehto. Päälajini ei ole punnusten nostelu.
 
Kysymys Mikelle. Oletko käyttänyt isommissa määrissä (lähemmäs 100g) tuota cluster dextriiniä? Lähinnä kiinnostaa miten tuo sekoittuu johkiin 0.7L veteen sekoitettuna. Vitargo oli itselle suuri pettymys tuon sekoittumisen suhteen, sen sijaan osmopure sekoittuu vaikka löis 100g per 0.7 pullo. Jakaminen useampaan pulloon ei ole tässä kohtaa vaihtoehto. Päälajini ei ole punnusten nostelu.
En ole Mike mutta rakennuskaudella olen jotain dekstriinia käyttänyt jalkatreenissä 80g ja ei ongelmaa sekoittumisen kanssa
 
Kysymys Mikelle. Oletko käyttänyt isommissa määrissä (lähemmäs 100g) tuota cluster dextriiniä? Lähinnä kiinnostaa miten tuo sekoittuu johkiin 0.7L veteen sekoitettuna. Vitargo oli itselle suuri pettymys tuon sekoittumisen suhteen, sen sijaan osmopure sekoittuu vaikka löis 100g per 0.7 pullo. Jakaminen useampaan pulloon ei ole tässä kohtaa vaihtoehto. Päälajini ei ole punnusten nostelu.
Ite maksimissaan 60g käytän toisessa jalkatreenissä, mutta nesteen takia kahteen sheikkeriin. Luulisin että 100g menee ihan hyvin kun se on melko pölyä se jauhe.
 
MIten mäkihyppyä päädytään harrastamaan? Jos vanhemmilla ei ole lajitaustaa niin kuulostaa semmoiselta lajilta, että aika monen mutkan kautta valitaan just mäkihyppy lajikseen. Eikä mitenkään vähättelyä mäkihyppyä kohtaan.
Meillä kun poika oli 7v niin sanoi tvtä katsoessaan et kyl mäkin tuolta hyppäisin. Soitin seuraavana päivänä Tampereen Pyrinnön valmennukseen ja oltiin jo hyppäämässä. 😁
 
Kyllähän ysärillä ja kasarilla mäkihyppy oli paljon enemmän in mitä nyt, kun menestystä tuli. Kyllä sitä mäkiin duunattiin talvella hyppyreitä ja oltiin nykäsiä ja niemisiä. Silloin myös selviteltiin ahkerasti missä pääsis oikeaan mäkeen kokeilemaan. Ei taida nykyään kovin suosittua hommaa olla
 
Back
Ylös Bottom