Itselläni on ihraa muille jaettavaksi; ja olen lukuisten epäonnistumisten jälkeen osallistunut asian tiimoilta parille painonhallintakurssille.
Toisen järjesti oikein HUS, eli terveydenhuollon ammattilaiset.
Noilta kursseilta opin paljon, mutta ylitse kaiken nousi nämä kaksi asiaa (sori kun en osaa antaa fysiologista selitystä näille, mutta jotenkin näin):
- Sama miten olet syönyt viimeiset vuodet, niin vatsasi mikrobikanta on mukautunut siihen ruokaan. Jos syö vitusti sokeria niin maha haluaa vitusti sokeria.
Sitten kun jätät rasva- ja sokerimätöt pois, niin se on terveydelle tietysti hiton hyvä juttu, mutta maha hinkuaa niitä yhä; kestää jopa kaksi vuotta että mahan mikrobikanta saadaan viritettyä sille uudelle ruokavaliolle.
- Jos erehdyt tiputtamaan painoa jollain äkkidieetillä (niin kuin minä kerran olen tehnyt; sain 20 kiloa pois 10 viikossa VLCD-dieetillä)
niin kroppa tulkitsee tällaisen painon liian nopea pudottamisen nälänhätätilanteena; ja sietää kyllä sitä aikansa.
Mutta sitten kun palaat vähän normaalikalorisempaan syömiseen, niin kroppa havahtuu että jess, se vitun nälänhätä loppu,
ja alkaa vaatia sitä "nälänhädässä" menetettyä painoa takaisin. Tämä menetetyn painon takaisin hinkuminen kestää puolisen vuotta.
Ja ymmärtäähän sen että puolisen vuotta taistella silkalla itsekurilla on aika paljon.
Itselläni se normiruokiin palaaminen herätti sen kaltaisen nälän, jota en ollut koskaan aiemmin kokenut; niin kuin joku työntäisi keskisormen rystysen palleaan,
hieroisi siellä ja sanoisi "vituttaako jätkää, onko nälkä, noh, onko, hä".
Ihan -tanan vittumaisen tuntuinen nälkä, ja kädet pystyssä myönnän että itsekuri ei riittänyt sen odottamiseen, että tuo menisi ohi.
- Noiden lisäksi sanoisin, että mikä laihdutuksessa helposti tökkää, on henkiset ongelmat: ylensyöntiä tuskin on harrastettu sen takia,
kun on niin hyvä olla ja elämä mukavaa, vaan nimenomaan lääkkeenä pahaan oloon.
Sitten jos se ainoa "lääke" pahaan oloon otetaan pois, ja tilalle annetaan vain nuo yllä kuvatut mekanismit, joilla keho pyrkii saamaan menetetyn painon takaisin ...niin on se aika kova paikka itsekurille.
Sori jos kuulostin etusormi pystyssä saarnaavalta; en tarkoittanut olla, mutta yritin tuoda esille sitä, mistä tällainen "ei laihduttaminen toimi" -ajattelu ehkä kumpuaa;
pitäs paremmin tietää mitä tekee, kun lähtee tekemään elämäntapamuutosta, ja millaista reaktiota kropalta ja päältä on odotettavissa, että tietäisi mitä sudenkuoppia on edessä, että osaisi varautua niihin.
Itse olen sitä mieltä, että vaikka pysyvä painon pudotus ei influensser X:ltä ole onnistunut, niin vähän tyhmät copet alkaa mainostaa tuota "elä turhaan laihduta kun ei se onnistu ja oot niin kauhian kaunis just sellaisena kuin olet ja sitä paitsi kaikki vartalomallit on tosi kauniita, paitsi miehillä".
Sori, pitkä OT.
