OMPA OUTO Kuvia pakkiksen Mikestä? Q&A

Lajia yhtään ymmärtämättä on pakko sanoa, että on kädenväännössä aika himmeät säännöt. Ensin hiotaan 10 minuuttia otetta ja sitten äijät vajoaa pöydän alle.

1606087093801.png
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Lajia yhtään ymmärtämättä on pakko sanoa, että on kädenväännössä aika himmeät säännöt. Ensin hiotaan 10 minuuttia otetta ja sitten äijät vajoaa pöydän alle.

katso liitettä 225043
Ite lajia hieman seuranneena ja jonkinverran vääntäneenä nii ala-asteen pulpettisäännot kannattaa heittää heti suosiolla roskakoppaan :D
Säännöt sallii aika paljon kunhan kyynärpää koskettaa patjaa ja toinen jalka maassa. Kaikkein rumimpia tyylejä ikinä on nähty michael toddilta joka käytännössä roikkuu pöydän alla lähes käsi suorana. Siihen pitäs kyllä jo sääntöjen puuttua, mutta jostain syystä tuo jenkkien lajiliitto on antanut tämmösen oikeuden sille ..
 
Mika sanoi, että paljon hienompaa on kun on isot olkavarret, mutta mitä se liittyy siihen, että forkut ei vois olla isommat? Esim Mentulalla oli varsin isot kädet ja heikot forkut, miettikää noita käsiä ja sitten paksuja forkkuja, 1000 kertaa kovempi lookki.

katso liitettä 225039

View: https://www.instagram.com/p/CH1aetygg_z/?utm_source=ig_web_copy_link

Sanoinko että on paljon hienompaa olla isot olkavarret? En sanonut. Sanoin, että "olkavarren paksuus taasen on huomattavasti isompi elementti bodauksessa (kuin forkut)". Tottakai isot forkut ovat aina paremmat kuin pienet. Kehonrakennuksessa ei voi olla liian isoja lihaksia missään ja mieluiten mahdollisimman monet lihakset saisivat olla isot. Forkut ja pohkeet eivät ole ne olennaisimmat lihakset bodauksessa ja Mr. Olympioitakin on voitettu keskinkertaisilla forkuilla ja pohkeilla.

Fotaroippa nyt vielä kolmas kuva, jossa Jarilla on pienet olkavarret ja isot forkut, niin ymmärrät mun pointin. Tosin tuntuu, ettet ymmärtänyt mun pointtia koko keskustelussa, kun yritin selittää, miksi heikolla grippivoimalla (forkun koko ei ole yksi yhteen grippivoiman kanssa) varustetun treenaajan kannattaisi siltikin pitää remmejä selkätreeneissä.

Ei ole pitkäkään aika, kun valmennuksessani käväisi henkilö jolla oli vetoremmit versojen sijaan käytössä ja siltikin grippi kuoli kesken treenien vaikka selässä oli vielä virtaa. Ei auttanut enää edes versoihin vaihtaminen, kun grippi vaan katosi ja selkätreenit jäi kesken. Sä toteat yksikantaan, ettei kenelläkään VOI olla niin huono grippi. No onneksi sä tiedät paremmin kaikkien ihmisten asiat. Olet valitettavasti yhä valtavan mustavalkoinen ihminen ajatusmaailmaltasi, vaikka ikää tulee lisää mittariin. Kurjaa ylipäätään keskustella mistään sun kanssa, kun keskustelu käytännössä loppuu sun ehdottoman oikeisiin mielipiteisiin.
 
En tiedä olenko ainoa kenen mielestä versojen/remmien käyttö ei eliminoi gripin kehitystä. Ainakin omalla tyylilllä, että lämppärit ilman versoja ja muuten versoilla niin grippi on kehittynyt samaa tahtia sarjapainojen kanssa. Mave ennätyksen(75kg/210kg) otin joskus ilman versoja eikä ollut kyllä mitään ongelmia gripin kanssa. Tietysti jos on isojen poikien painot ja/tai tähtäin on otevoimailussa niin asia on erikseen.
 
Ei ole pitkäkään aika, kun valmennuksessani käväisi henkilö jolla oli vetoremmit versojen sijaan käytössä ja siltikin grippi kuoli kesken treenien vaikka selässä oli vielä virtaa
Kokoajan on puhuttu lämmittelystä ja siitä, että remmit otetaan käyttöön kun niitä tarvitaan, ei siksi että ne on.

Olet valitettavasti yhä valtavan mustavalkoinen ihminen ajatusmaailmaltasi, vaikka ikää tulee lisää mittariin. Kurjaa ylipäätään keskustella mistään sun kanssa, kun keskustelu käytännössä loppuu sun ehdottoman oikeisiin mielipiteisiin.
Valitettavasti tää menee niin, että multa kysyttiin forkuille tarkempaa kehitysideaa ja jos forkut ovat pääosassa, annoin esimerkin jossa selkätreenissä mahdollisuuksien mukaan ei käytetä remmejä. Jostain syystä sä sitten tulit sinne kertomaan miten ei missään nimessä etkä edes alkuperäistä asiaa huomioinut. Että mites tää nyt meni jos alat mua arvostelemaan? Musta sä jankutat nyt samaa oletusta, että kaikilla kippaa forkut heti lämmittelyssä ja se ei voi pitää paikkaansa, ne ei kellään niin heikot ole. Jos taas treeniä jatketaan edelleen ilman remmejä, suurimmalla osalla jossain vaiheessa etenkin tankoliikkeissä forkut ei jaksa enää. Mutta kun tässä on edelleen kyse, että remmit otetaan käyttöön kun niitä tarttetaan.

Mä tiedän että on suorastaan trendikästä haukkua mua, sillä saa helvetisti tykkäyksiä ja kunniaa itsellensä, mutta pysy nyt vittu niissä forkuissa kun niistä on kyse.
 
Viimeksi muokattu:
Sanoin, että "olkavarren paksuus taasen on huomattavasti isompi elementti bodauksessa (kuin forkut)"
No miten ihmeessä se liiittyy siihen kun joku sanoi että sulla on pienet forkut? Miten sä käännät forkuista huomion käsiin kun kyse on forkuista?
 
En tiedä olenko ainoa kenen mielestä versojen/remmien käyttö ei eliminoi gripin kehitystä. Ainakin omalla tyylilllä, että lämppärit ilman versoja ja muuten versoilla niin grippi on kehittynyt samaa tahtia sarjapainojen kanssa. Mave ennätyksen(75kg/210kg) otin joskus ilman versoja eikä ollut kyllä mitään ongelmia gripin kanssa. Tietysti jos on isojen poikien painot ja/tai tähtäin on otevoimailussa niin asia on erikseen.
Tässä ei ollut varsinaisesti kyse gripistä, vaan forkkujen lihasmassan kehityksestä.
 
Tommilla kovst forkut, paljonkohan on ympärysmitta? Lee Priestillä myös kovat, mutta kyllä taitaa -80luvun Norjan Gunnar Rösböllä ollut kovimmat forkut.
Muistan jotenkin että kun Gunu alkoi treenaamaan, siis alkoi, oli hauiksen ympäryys 42cm ja forkut 44cm, Sit kun laittaa Google hakuun niin löytyy yleensä se kuva alussa missä on Casey Viatorin ja Rösbön forkut samassa kuvassa. Siinähän on Gunun forkut jotain 50-52cm, hirveet köntit...
 
Kyllä luulisi valmennettaville ohjattavan edes jonkin verran jotain järkeä noihin ohjelmiin, mutta ei näköjään. Jos jollain on niin heikot forkut, ettei jaksa maitotölkkiä nostaa, niin varmaan alkuun kannattaisi sellaista ihan yleistä ”urheilullisuutta” kehittää, ennen kuin aletaan bodariksi. Puristusvoima nyt sattuu olemaan yksi hyvin tärkeä elementti treenien kannalta ja vammojen estämiseksi. Ripuliranteena penkkaaminen ja edes oman painon hallinta vaikka leuoissa voi olla haastavaa ja altistaa vammoille. En ala faijaa enempää neuvomaan, mutta luulisi että tietyn puristusvoiman hankkiminen olisi edes lähes yhtä tärkeää kuin penkata vaikka 100 kiloa.
 
Tommilla kovst forkut, paljonkohan on ympärysmitta? Lee Priestillä myös kovat, mutta kyllä taitaa -80luvun Norjan Gunnar Rösböllä ollut kovimmat forkut.
Muistan jotenkin että kun Gunu alkoi treenaamaan, siis alkoi, oli hauiksen ympäryys 42cm ja forkut 44cm, Sit kun laittaa Google hakuun niin löytyy yleensä se kuva alussa missä on Casey Viatorin ja Rösbön forkut samassa kuvassa. Siinähän on Gunun forkut jotain 50-52cm, hirveet köntit...
Onhan ne isot mutta mun mielestä Heathin ja Flex Lewisin forkut on paljon kovemman näköiset.
Voi olla ympärysmittaa enemmän norjalaisella mutta noilla kahdella on rakenteellisesti komeemmat
 
En tiedä olenko ainoa kenen mielestä versojen/remmien käyttö ei eliminoi gripin kehitystä. Ainakin omalla tyylilllä, että lämppärit ilman versoja ja muuten versoilla niin grippi on kehittynyt samaa tahtia sarjapainojen kanssa. Mave ennätyksen(75kg/210kg) otin joskus ilman versoja eikä ollut kyllä mitään ongelmia gripin kanssa. Tietysti jos on isojen poikien painot ja/tai tähtäin on otevoimailussa niin asia on erikseen.
Minäkin oon niitä jotka ihan hyvällä omatunnolla käyttää remmejä selkäliikkeissä niin usein kun ne vaan viitsii laittaa, lämmitellessä ja pudotussarjoja tehdessähän ne on vaan riesana. Otetta ja ranteita on helpompi treenata muilla tavoin eikä se juuri mihinkään heikkene, moni voi monta kuukautta mavettaa remmeillä eikä maksimi silti jää otteesta kiinni kun vetää paljain käsin. Mulle ainakin ranteille julmin liike(hyvällä tavalla) on ns. rolling tricep extension käsipainoilla, saa tosissaan puristaa ettei murkulat tule nenälle ja tavallinen penkki ei paina käsissä enää mitään. Vahvistuu myös peukalo ja vielä parempi jos on paksummat kahvat. Jonkin verran auttaa myös vetämistä, mutta se on paljon enemmän sormista kiinni kuin ranteista.

Vyöstäkin taisi olla olla puhetta ohimennen ja jos esim. voimanostajan tarkoituksena on kyykätä vyön kanssa niin samahan se on löysällä olla melkein alusta asti eikä siitä keskikroppa mihinkään heikkene. Mutta ihan makuasia ja mullakin riippuu päivän fiiliksestä että miten ja milloin käyttää vyötä, rannesiteitä, remmejä ja lämppäreitä.

Ja onko jollain kokemusta tommosista videolla mainituista kuminauhoista? Tällee kyynärpäävammasena kiinnostaisi kokeilla mutta kehdatuttaa maksaa 20e muutamasta kumilenkistä. Tavalliset kuminauhat tai riisisanko varmaan ajaisi saman asian.
 
Kyl se grippivoima hyvin kehittyy vaikka remmit laittaakin kiinni lämpöjen jälkeen. Itse nostan mavea samalla tyylillä kuin Mike (semisumo) ja mulla on kädet aina siinä sileällä kohtaa tankoa. Silti viimeksi meni myötäotteella vielä viimeinen lämpöä 3x200kg (melkein irtosi näpeistä lopussa). Sit remmit kiinni ja työsarjoihin.
 
Kyl se grippivoima hyvin kehittyy vaikka remmit laittaakin kiinni lämpöjen jälkeen. Itse nostan mavea samalla tyylillä kuin Mike (semisumo) ja mulla on kädet aina siinä sileällä kohtaa tankoa. Silti viimeksi meni myötäotteella vielä viimeinen lämpöä 3x200kg (melkein irtosi näpeistä lopussa). Sit remmit kiinni ja työsarjoihin.
Juuri noin. Eikä haittaa yhtään treeniä.
 
Kyl se grippivoima hyvin kehittyy vaikka remmit laittaakin kiinni lämpöjen jälkeen. Itse nostan mavea samalla tyylillä kuin Mike (semisumo) ja mulla on kädet aina siinä sileällä kohtaa tankoa. Silti viimeksi meni myötäotteella vielä viimeinen lämpöä 3x200kg (melkein irtosi näpeistä lopussa). Sit remmit kiinni ja työsarjoihin.
Mulla on ihan onnettomat grippivoimat, ihan tarpeeseen tulee prioridoida sitä nyt. 120kg mavea pystyy tekemään yli kympin sarjaa, mutta 150kg ei pidä ollenkaan. Eihän tässä nyt noin vitun heikko voi olla. Eikä toi eilinen nyt niin paljoa voi vaikuttaa.
 
Grippivoimaa yleensä mitataan noilla vehkeillä mitä ei löydy miltään salilta, eikä tulokset siten kerro tavalliselle salijampalle mistään mitään. Oman kokemukseni mukaan aika normaalia on, että normaalilla myötäotteella ilman peukalolukkoa ei kovin monella edes 200kg veto pysy yhtä toistoa hyppysissä.

Olis paljon parempi jos kisailtas enemmän esim. apinaote maastavedon, roikkumisen, levypainon kannattelun tms parissa jossa jokainen vois kokeilla ja saada vähän vertailupohjaa. Levypainoja voi myös heitellä puoli kierrosta yhdellä kädellä, kavereiden kanssa joskus kisailtiin 25kg lätyn kanssa.
 
Ja onko jollain kokemusta tommosista videolla mainituista kuminauhoista? Tällee kyynärpäävammasena kiinnostaisi kokeilla mutta kehdatuttaa maksaa 20e muutamasta kumilenkistä. Tavalliset kuminauhat tai riisisanko varmaan ajaisi saman asian.
Sillon ku hankin noita grippikamoja niin ostin samalla ne kumpparit kun Juha niitä suositteli otevoimalangassa, että en tiedä muuta ku et mitään ongelmia ei ole ikinä ollut ja treenin päätteeksi niillä saa forkun ojentajapuolen ja rannetta kunnon pumppiin. Toi riisisanko ajanee saman asian, pitäisin kätevämpinä noita kumppareita, on myös kestäviä, ollut jokusen vuoden eikä mitään kulumisen merkkejä vaikka käytän yleensä vaan punasia.
 
Forkut kuntoon kaverit. Mä ajattelin testaa miten isoksi nää saa jos treenaa kuukauden 4 kertaa viikossa.

katso liitettä 225000
Haluaisin kysyä filosofiasta tässä 4x viikossa treenaamisen taustalla. Pyrkimyksenä on siis kasvattaa forkkuja korkealla frekvenssillä, joten oletan että sun näkemyksen mukaan harvemmalla frekvenssillä kasvua ei tulisi niin hyvin.

Myös korkealla frekvenssillä kyykkääminen on toiminut sulla hyvin reisien kasvuun jos olen oikein ymmärtänyt.

Nämä saa miettimään miksi kuitenkin suosittelet varauksetta monijakoisia treenijakoja vaikka niillä lihasryhmäkohtainen frekvenssi muodostuu paljon harvemmaksi. Ymmärrän että nyt on kyse priorisaatiosta, mutta entäpä jos sitä kehityksen optimointia haettaisiin jostain sieltä frekvenssien välimaastosta esimerkiksi 2-jakoisella ohjelmalla?
 
Nämä saa miettimään miksi kuitenkin suosittelet varauksetta monijakoisia treenijakoja vaikka niillä lihasryhmäkohtainen frekvenssi muodostuu paljon harvemmaksi. Ymmärrän että nyt on kyse priorisaatiosta, mutta entäpä jos sitä kehityksen optimointia haettaisiin jostain sieltä frekvenssien välimaastosta esimerkiksi 2-jakoisella ohjelmalla?
Ne on yleisiä ohjeita kun ei tiedä onko jollain joku lihasryhmä vajaa. Ei sitä hatusta voi heittää, että treenaa selkää kaksi kertaa ja muita kerran kierrossa. Jotgen yleisesti ekana lähdetään 4 jakoisella, sitten katotaan mitä siitä pitää optimoida ja miten mikäkin lihasryhmä reagoi.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom