Vihreätkö ne aurikonkennot kehittävät? Vai otetetaanko verorahoja niin paljon TEKESille, että he voivat kehittää ne? Jos suomen koko valtio valjastettaisiin aurinkokennojen kehitykseen, sillä voisi olla jotain merkitystä. Käytännössä Vihreillä ei ole, eikä tule olemaan, keinoja vaikuttaa asioiden kulkuun juurikaan. Suomen kehitysrahat ovat mitättömiä verrattuna vaikkapa jenkkien vastaaviin, ja heillä on niille ollut jo vuosikymmenien ajan oma selkeä tarve (esim. avaruusteknologia).
Ai niin. Sen takia Suomessa ei kehitetä kännyköitä kun USA:ssa kehitysrahat on niin isoja ja USA:ssa oli vuosikymmenten ajan oma selkeä tarve langattomalle tiedonsiirrolle (esim. avaruusteknologia).
Onko laittaa linkkiä noihin lukuihin? Potentiaalia varmasti on jos sitä lasketaan "tuuleen sitoutuneesta energiasta", tehokas käyttöönotto on sitten luku sinänsä. Suomessakin nuo tuulivoimalat taitavat olla toistaiseksi etupäässä energiayhtiön mainos omasta puhtaudestaan.
Oli asia miten oli, ei niitä aurinkokennoja kiellä nykyhallituskaan käyttämästä, saati sitten muita ekologisempia energiansaantivaihtoehtoja.
Tarkoitan potentiaalilla sitä, kuinka monen megawatin edestä tuulivoimaa on rakennettu. Puhun potentiaalista sen takia, että tuulivoimaloiden keskimääräinen vuosituotto on noin 30 % maksimitehosta, suurin osa siitä talvikuukausina jolloin kulutuskin on suurinta.
Viime vuoden lopulla tuulivoimaa oli asennettu 94,1 gigawattia nimellisteholta. Käytännön teho on siis parinkymmenen Olkiluoto kolmosen verran. Tuulivoimaloiden tuotanto kasvaa 30 % vuositasolla ja tekee niin vielä vuosikausia, eli muutaman vuoden päästä tuulivoimaa asennetaan joka vuosi usean ydinvoimalan vuosituotannon edestä. Siis UUTTA kapasiteettia.Vuonna 2000 oli asennettu vasta viidesosa siitä mitä vuonna 2007, joten teollisuudenala on valtavasti kasvava ja tuo esim. Tanskalle miljardien eurojen vientituotot joka vuosi.
http://en.wikipedia.org/wiki/Wind_power
"Tuuleen sitoutuneesta energiasta" muutaman vuoden vanhalla tekniikalla (tutkimus: Archer, Cristina L.; Mark Z. Jacobson, 2006. "Evaluation of global wind power") käytettävissä olisi 72 000 gigawattia eli aika monta kertaa enemmän kuin maailman energiankulutus. Okei, käytännössä ongelmia tulisi vaikka kuinka, mutta tuo on mittasuhde, josta puhutaan.
En puhu aurinkokennoista:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Aurinkokenno
vaan aurinkokeräimistä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Aurinkokeräin
Suomessa talvipakkasillakin auringonpaisteella aurinkokeräimen pinta on reippaasti veden kiehumispistettä kuumempi. Käyttöveden lämmitykseen kuluvasta energiasta about puolet saadaan Suomen olosuhteissakin aurinkokeräimistä. Ruotsista tästä on kokemusta tuhansista ja taas tuhansista kotitalouksista.
Jos valtio jakaisi investointitukea talonomistajille aurinkokeräimien, lämpöpumppujen, tehokkaan eristyksen yms. käyttöönottoon sen sijaan että se jakaa Fortumille julmetusti illmaisia päästöoikeuksia myytäväksi, energiankulutuksen kasvu saataisiin Suomessa taittumaan. Suomi on muutenkin yksinäinen susi pohjoismaissa, koska täällä kotitalouksien energiankulutus kasvaa koko ajan kun muissa pohjoismaissa se vähenee.
Joku kaipasi Vihreiltä konkreettisia toimia päästöjen vähentämiseen. Mä listaan kotisivuillani joitain:
Turun kaupungin pitää tehdä kattava ja monipuolinen energiansäästöopas turkulaisille. Kaupunkilaisten voimavaraistaminen ekologisesti ja taloudellisesti kannattaviin investointeihin on vielä merkittävämpi keino vähentää päästöjä kuin keskittyä Turun kaupungin oman infran optimointiin. Tutkimusten mukaan 2/3 päästövähennyshankkeista on taloudellisesti kannattavia, näistä etenkin ilmalämpöpumput suora- tai öljylämmitteisiin taloihin ovat loistavia vaihtoehtoja. Turun kaupungin on ohjeistettava, mitä energiansäästöhankkeita kannattaa ensimmäiseksi tehdä ja kuinka investoinneista saa mahdollisimman hyvät veroedut. Selvitystyö asiassa ei ole sillä tasolla, mikä sen pitäisi olla EU:n päästövähennystavoitteita ajatellen.
Ja lisää:
Turun kaupungin pitää luoda ympäristö, joka toisaalta pakottaa, toisaalta kannustaa energiatehokkuuteen. Kaavoitus ja rakennusmääräykset ovat ne, millä voidaan parhaiten vaikuttaa. Tämä tapahtuu vaatimalla matalaenergiataloja, jotka ovat täysin standardikamaa maissa, kuten Saksa, Tanska tai Ruotsi. Matalaenergiatalon suurempi alkuinvestointi maksaa itsensä asukkaalle takaisin muutamassa vuodessa, sen jälkeen vapautuneet resurssit menevät energiayhtiöiden sijaan paikallisille yrittäjille.