Kuinka pitkän ohjelman lihas muistaa?

[MKM]

Voimavalmennustiede sanoo karkeasti näin: aloittelijoiden kannattaa tehdä max ~6 samanlaista treeniä, edistyneimpien vain ~1-3 ja sitten vaihtaa liikkeitä, sarja- ja/tai toistomääriä tai sarjojen loppuunviemisastetta.

 

[Bateman]

Luin joskus hyvän artikkelin ärsykkeenvaihtelusta. Itse olen ollut samoilla linjoilla tuon kirjoituksen kanssa, kirjoittaja oli lääkäri Ilkka Tulikoura.

Pääpointti oli se, että kuka helvetti on edes keksinyt ärsykkeenvaihtelun?! Miksi vaihtaa ärsykettä turhaan, jos treeni tuottaa tulosta? Jos vaikkapa treenaat samoilla sarjoilla ja systeemillä 3kk, mutta tulokset parantuvat koko ajan, niin miksi turhaan vaihtaa systeemiä ihan vain vaihtamisen tarpeesta.

En tiedä kuinka kokenut "bodaaja" Ilkka Tulikoura on, mutta tottakai asia paperilla onkin noin. Jos nostat säännöllisesti rautaa, aina lähelle äärirajojasi, niin keho mukautuu tilanteeseen, eli lihasvoima ja lihasmassa kasvavat. Silti ihmetyttää miksi meistä niin moni punnertaa pää punaisena viikosta toiseen saamatta esim. puolessa vuodessa minkäänlaista kehitystä aikaan?

I. Tulikoura sanoisi myös varmaan ettei mistään vitamiinipillereistä, palautusjuomista ja kreatiineista mitään hyötyä ole, sen kun syö suomalaista, ravitsevaa kotiruokaa.

 

[äksy]

Silti ihmetyttää miksi meistä niin moni punnertaa pää punaisena viikosta toiseen saamatta esim. puolessa vuodessa minkäänlaista kehitystä aikaan?

Omassa kirjoituksessani JOS-sana oli melko tärkeä. Siis jos kehitystä syntyy, miksi vaihdella koko ajan ärsykettä. Jos puoli vuotta menee ilman kehitystä, niin tottakai silloin ollaan metässä.

I. Tulikoura sanoisi myös varmaan ettei mistään vitamiinipillereistä, palautusjuomista ja kreatiineista mitään hyötyä ole, sen kun syö suomalaista, ravitsevaa kotiruokaa.

Mistäs tuon tempaisit mukaan? Tulikoura lienee oman alansa huippuja ja varmaankin ymmärtää urheilulääkärinä myös palautumisen ja ravinnon yhteyden. Tutustu esim. PubMedin sisältöön.

 

[trebla]

Silti ihmetyttää miksi meistä niin moni punnertaa pää punaisena viikosta toiseen saamatta esim. puolessa vuodessa minkäänlaista kehitystä aikaan?

Tätä mäkin olen ihmetellyt. Hyvin huomasi asian kun olin vuoden verran pois vakiosaliltani intin takia ja palattuani treenailemaan samat naamat siellä teki about samoilla painoilla. En tietenkään ollut juurikaan kyttäillyt muiden painoja, mutta aina sitä ohimennen huomaa ja kyllä vuodessa pitäisi sen verran tulla kehitystä, että tangossa muutama isompi limppu on enemmän ja massaakin pitäisi tulla sen verran, että huomaa. Vaikea tästä on kuitenkaan lähteä ratkaisemaan mitään kun en tiedä heidän treeniohjelmista tai taustoista yhtään mitään.

Vaihteluhan on avain jatkuvaan kehitykseen pitkällä aikavälillä, mutta vaihtelu tuntuu merkitsevän eri ihmisille täysin eri asioita. Välillä saa sillaisen käsityksen, että jotkut vaihtelevat treenijakoa ja liikkeitä lähes kuukausittain. Ja melko usein kuulee neuvon, joka kieltää kahden samanlaisen treenin tekemisen peräkkäin. Miten ihmeessä vaihtelu voi "vaikuttaa" jos ei ole edes tottunut mihinkään ? En jaksa mitenkään uskoa, että jos tänään teen esim kyykkyä neljä tiukkaa kutosta niin seuraavassa treenissä ei vois tehdä samaa settiä, koska lihas muistaa edellisen treenin. Tietenkin treenit eroaa siinä, että rautaa lyödään tankoon kokoajan lisää. Mitään absoluuttista rajaa samantyyppisen treenin kestolle ei voi mielestäni asettaa ja mistä sen voi ylipäänsä huomata, että kroppa on tottunut jonkinlaiseen treeniin ? Se ettei pysty enää lisäämään sarjapainoja voi olla hyvä merkki, vaikka se voi myös tarkoittaa ylikuntoa. Alkaa mennä jossitteluksi ja väsymyksestä johtuen en saa puettua sanoiksi sitä mitä koitan tällä pohjustuksella hakea.

 

[Juza76]

Silti ihmetyttää miksi meistä niin moni punnertaa pää punaisena viikosta toiseen saamatta esim. puolessa vuodessa minkäänlaista kehitystä aikaan?

Huonot ruokailutottumukset, sairastelu, loukkaantuminen, väliaikaiset motivaatio-ongelmat, perheongelmat, liikaa treenaaminen tai ylikunto, (liian suuri vaihtelu treeniohjelmassa)... Lista jatkuu loputtomiin. Voisin väittää, että 99%:ssa näistä puoli vuotta paikoillaan junnanneista tapauksista syy kehittymättömyyteen ei ole siinä, ettei olisi riittävästi vaihtelua treenissä, vaan syy löytyy jostain aivan muualta.

Kyllä sitä itsekin mielessään välillä laskeskelee, että kun treeni kulkee, niin tällä kehitystahdilla pitäisi saada esim. vähintään 30kg liikkeen maksimia nostettua vuodessa, mutta sitten aina tulee jotain mutkia matkalle: viime vuonna tuli epäonnistunut laihdutuskuuri (vähintään parin-kolmen kuukauden takapakki), peukalon nyrjähtäminen festareilla (kuukauden penkkitauko), sairastelu (pari kertaa muutama viikko, varmasti vähintään kuukauden takapakit yhteensä), kylpyhuoneremontin pakollinen loppuunsaattaminen (kesti viikon, liian pieni ravinto ja sitä kautta pari viikkoa takapakkia)... Lopputuloksena esim. penkkimaksimi nousi väsyneet 10kg vuodessa, vaikka kertaakaan ei edes ole ollut motivaatio-ongelmia tms. Joka kerta kun pystyi täysipainoisesti treenaamaan, kehittyi hyvin. Mutta takapakit ottivat aina veronsa. Treeniohjelma pysyi samanlaisena koko ajan; en muuttanut sitä, koska se selvästi tuotti edistystä aina sitä käyttäessäni.

Hulkki kirjoitteli jokin aika sitten DC-threadiin, että hän on viiden kuukauden aikana vaihtanut ainostaan yhden liikkeen, ja kehitys jatkuu edelleen (täällä). Siinä on hyvä esimerkki, että kehitystä tapahtuu, kunhan kaikki osa-alueet ovat kunnossa. Treeniohjelman vaihtelulla ei voi paikata puutteita muilla osa-alueilla.

Itse ainakin näen niin, että jos kehitystä jossain liikkeessä tulee - oli se sitten hiuksenhienoa tai rivakkaa - en tee ohjelmalleni yhtään mitään. On paljon todennäköisempää, että kehitys edelleen jatkuu kyseisellä ohjelmalla kuin että onnistuisin kokoamaan ohjelman, jolla tulee vielä parempaa kehitystä. On hyvin paljon todennäköisempää, että ohjelmanmuutoksella saan tapettua tuon pienoisenkin kehityksen, joten ainakaan itselläni ei ole varaa ottaa sitä riskiä. Teen siksi joka muutoksen harkiten, ja vain yksi kohta ohjelmassa kerrallaan tarkasti tunnustellen.

 

[pauvau]

Kirjassa massaa ja voimaa puhutaan mielestäni hyvin siitä miten ihmiskeho
on niin sanotusti perusluonteeltaan "laiska" ja tottuu nopeasti samankaltaisiin rutinoituneisiin kaavoihin esim. juuri ravinnon ja harjoittelun suhteen.
itse olen sitä mieltä, että tämä sotii aikalailla yleisesti hyväksytyn ravinnon ja treenamisen säännöllisyys-ohjeen kanssa eli pitäisi syödä n. kahden tunnin välein ja nauttia keskimäärin saman verran ravintoaineita jokaisella aterialla.
olen osittain samaa mieltä kyseyísen kirjan kanssa siitä , että ihmiskehoan pitää "shokeerata" erilaisilla diettamis- ja harjoittelumetodeilla ettei kehon ns. toreranssi kehonrakennusmielessä pääse muodostumaan.

 

[Bateman]

Mistäs tuon tempaisit mukaan? Tulikoura lienee oman alansa huippuja ja varmaankin ymmärtää urheilulääkärinä myös palautumisen ja ravinnon yhteyden. Tutustu esim. PubMedin sisältöön.

En ole lueskellut PubMediä, Tulikoura voi hyvinkin puhua täyttä asiaa.

Monesti lääkärien lausunnot kehonrakennukseen liittyen vaan tuntuu niin kovin teoreettisilta ja suhtautuminen lisäravinteisiin on yleensä että 'ne on ihan kukkua'.