Kuinka eroon lukion pakkoruotsista?

Voitte sanoo tyhmäks tai asennevammaks mutta sen jälkee ku yrittäny monta päivää lukee kokeeseen ja käyny sen puoltoista kuukautta kurssilla ja maikka lyö hylättyä käteen. En tiedä onko sit tullu joku "asennevamma" tai joku muu vamma tota ruotsia kohtaan mutta se ei ole koskaan sujunu eikä suju nytkään vaikka kuinka yrittää, säälivitosilla sen yläasteeltakin läpäsin. Ja kun lukion ruotsinkokeissa pitää saada vähintään 50% oikein kokeesta että sen läpäsee, niin ei ihan muutamalla lauseella pärjää.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Sinuna ottaisin yhteyttä opoon tms., joka voi tarvittaessa ohjata esimerkiksi tukiopetukseen.

Tuntuu omituiselta, ettei muka vaan mene päähän... Jossain on pakko olla jotain pahasti vialla. Ruotsi ei tosiaan ole mitään rakettitiedettä ja ainakin itse olen kyllä takonut päähäni puoliväkisin ties mitä epäkiinnostavaa paskaa.

Edit.
Sitä vielä piti lisätä, että siitä ei tule mitään, jos aina vaan koittaa hakea keinoja livistää epämiellyttävästä tai vaikeasta tilanteesta sen sijaan että keskittyisi ratkaisemaan sen tilanteen. Mitä tapahtuu, kun aina ei pääsekään livistämään?

Enivei...pistää toki miettimään, että mitä käytännön hyötyä yhteiskunnalle on oppiaineesta jonka voi luistella läpi opiskelutekniikan viilailulla.

Kuten Dopey sanoi, kaikesta pääsee läpi opiskelutekniikan viilailulla. Mä en itse käynyt yhtään normaalilukion kurssia tai edes tuntia muista aineista kuin ruotsista (nekin tunnit olin A-ruotsin ryhmässä, missä ei tehty mitään eikä mulla ollut edes kirjaa). Kirjoitin rivin LLLEE. Kävin tietysti IB-tunnit, mutta siellä opetettiin eri tavalla, eri kielellä ja eri asioita... Ylppäreihin valmistauduin katsomalla parit vanhat koepaperit läpi ja kuuntelemalla opettajan vinkit siitä, mitä tarkastajat haluavat nähdä kokeissa. Tekniikkalaji, kuten kaikki muukin opiskelu.
 
Sinuna ottaisin yhteyttä opoon tms., joka voi tarvittaessa ohjata esimerkiksi tukiopetukseen.

Tuntuu omituiselta, ettei muka vaan mene päähän... Jossain on pakko olla jotain pahasti vialla. Ruotsi ei tosiaan ole mitään rakettitiedettä ja ainakin itse olen kyllä takonut päähäni puoliväkisin ties mitä epäkiinnostavaa paskaa.

Mun mielestä on outoo, kun kaikille ei mee päähän se että ihmiset on oikeasti eritasoisia. Itelläkin kun on ihan paska kielipää ja tuntuu niin vitun kornilta, kun joku tulee selittään et lue vaan niin kyllä sä opit. Ei se vaan kaikilla toimi niin.

Ja jos toi opiskelu on niin tekniikkalaji, niin voisko joku hieman valaista sitä tekniikkaa? Kumma kun tälläinen salatiede pidetään suomen koulujärjestelmässä piilossa eikä kerrota kaikille. Mä oon aikasemminkin kysellyt tätä henkilöiltä, jotka on hyviä kielissä ja selittävät menestystään ylivertaisella opiskelutekniikalla. Kukaan ei ole osannut minulle kertoa millainen se tekniikka on. Voisitteko nyt vihdoin paljastaa millainen se opiskelutekniikka on?
 
Aikakoneella taaksepäin hetkeen ennen kuin ruotsinkielen opetus alkaa, ja pyydät vanhempias muuttamaan ulkomaille. Asutte siellä sitten lukion alkuun asti, näin ei tarvitse opiskella.

Hyvin toimi mulla. ;)
 
Mun mielestä on outoo, kun kaikille ei mee päähän se että ihmiset on oikeasti eritasoisia. Itelläkin kun on ihan paska kielipää ja tuntuu niin vitun kornilta, kun joku tulee selittään et lue vaan niin kyllä sä opit. Ei se vaan kaikilla toimi niin.

Ja jos toi opiskelu on niin tekniikkalaji, niin voisko joku hieman valaista sitä tekniikkaa? Kumma kun tälläinen salatiede pidetään suomen koulujärjestelmässä piilossa eikä kerrota kaikille. Mä oon aikasemminkin kysellyt tätä henkilöiltä, jotka on hyviä kielissä ja selittävät menestystään ylivertaisella opiskelutekniikalla. Kukaan ei ole osannut minulle kertoa millainen se tekniikka on. Voisitteko nyt vihdoin paljastaa millainen se opiskelutekniikka on?

Mulla on paska matikkapää, mutta opin kyllä sitä niin paljon kuin tarvitsikin.

Ei ole mitään "salaista supertekniikkaa", jolla asiat saadaan kenen tahansa päähän. Hyvin yksilöllistä, mutta esim. omalla kohdallani toimii kielissä se, että luen paljon tekstiä. Esim. artikkeleja ja kirjoja. Jokaista sanaa ei tarvitse ymmärtää, mutta jos koko lauseen merkitys jää epäselväksi, ei muuta kuin sanakirja käteen. Näin oppii kätevästi myös kielioppia ja ns. kielikorvaa, eli oppii tunnistamaan mikä on oikein ja mikä ei. Sanastoa opettelen samalla tavalla, eli aiheeseen liittyvän tekstin avulla. Sanakokeisiin koulussa tosin luin ihan perinteisellä ulkomuistitekniikalla, koska sanakokeissa kysytään aina ne tietyt sanat eikä muuta. Meillä kirjoitettiin ranskassa myös paljon esseitä, mistä koen olleen tosi paljon hyötyä, varsinkin hyvän palautteen kanssa. Esseekirjoituksessa on hyvä opetella muutama perusfraasi ja konnektiivi, koska niillä saa sujuvuutta ja pituutta esseeseen.

Mulla oli lukiossa ongelmia matikan kanssa ja siinä tein aina niin, että joka aiheesta opettelin erityisen hyvin muutaman erilaisen esimerkkitehtävän ja niitä soveltamalla pärjäsin kokeissa. Laskin tietysti jonkun verran myös muita laskuja, mutta ne esimerkit pyrin ymmärtämään kunnolla ja sen jälkeen niitä olikin jo helppo soveltaa. Sama aika pitkälti kemian ja fysiikan kanssa.
 
Kyllä niistä ruotsinkursseista selviää. Itse osaan kyllä sanoja jonkin verran, mutta eri aikamuodot ja lauseen muodostamiset ovat minulle helvetin hankalaa. Töitä se silti ainakin minulla vaati, että ei sitä ruotsia pelkästään tunneilla istumalla opi. Monissa uusintakokeissa käyty ja jokainen kurssi täpärästi läpi, mutta se riittää minulle. Lukion kolmas vuosi nyt meneillään ja näyttää siltä että lakki tulee keväällä. Viimeisen ruotsin kurssin sain suoritetuksi viime jaksossa ja ei, en todellakaan edes harkinnut ruotsin kirjoittamista. Tsemppiä! :thumbs:
 
Mun mielestä ruotsi on vaikea kieli esimerkiksi englantiin verrattuna. Englanninkielessä ei tarvitse juurikaan huolehtia sanojen taivutuksesta, mutta ruotsissa joka sana taipuu, oli kyse verbistä tai adjektiivista. Lisäksi pitää vielä huomioida se onko lauseen subjekti en- vai ett-sukuinen koska tämä vaikuttaa siihen, miten kaikki muut sanat taipuvat. Tavallaan kieli on aika lähellä suomea, vaikka tosi erilaisia ovatkin. Ainakin näkee, että suomenkieli on saanut paljon vaikutteita ruotsista.
Suurin ongelma mulla oli kuitenkin sanaston puute.
 
Ruotsin systeemi on aika simppeli, vertaa vaikka suomeen, venäjään tai saksaan. Mä oon aina sanonut että jos osaa suomea, ei mikään muu kieli voi olla sen vaikeampaa. Monet kiroaa saksan sijamuotoja(niin minäkin aina koulussa :D), tossa venäjässä (mitä nyt ilmeisesti pitäs sit suuren osan lapsista lukea) on kuus sijamuotoa ja kolme sukua ja vielä käytössä jäänteitä vanhasta kieliopista ennen uudistusta, natiivitkin tekee reippaasti virheitä. Yläasteen opettaja sanoi viisaasti :"Ei sillä lopulta ole merkitystä kuinka oikein puhuu, sanoja peräkkäin vaan!"
Eli opetelkaa niitä sanoja, siinä jää väkisin mieleen lauseita, sanontoja, sanapareja yms.
 
Mulla on paska matikkapää, mutta opin kyllä sitä niin paljon kuin tarvitsikin.

Ei ole mitään "salaista supertekniikkaa", jolla asiat saadaan kenen tahansa päähän. Hyvin yksilöllistä, mutta esim. omalla kohdallani toimii kielissä se, että luen paljon tekstiä. Esim. artikkeleja ja kirjoja. Jokaista sanaa ei tarvitse ymmärtää, mutta jos koko lauseen merkitys jää epäselväksi, ei muuta kuin sanakirja käteen. Näin oppii kätevästi myös kielioppia ja ns. kielikorvaa, eli oppii tunnistamaan mikä on oikein ja mikä ei. Sanastoa opettelen samalla tavalla, eli aiheeseen liittyvän tekstin avulla. Sanakokeisiin koulussa tosin luin ihan perinteisellä ulkomuistitekniikalla, koska sanakokeissa kysytään aina ne tietyt sanat eikä muuta. Meillä kirjoitettiin ranskassa myös paljon esseitä, mistä koen olleen tosi paljon hyötyä, varsinkin hyvän palautteen kanssa. Esseekirjoituksessa on hyvä opetella muutama perusfraasi ja konnektiivi, koska niillä saa sujuvuutta ja pituutta esseeseen.

Mulla oli lukiossa ongelmia matikan kanssa ja siinä tein aina niin, että joka aiheesta opettelin erityisen hyvin muutaman erilaisen esimerkkitehtävän ja niitä soveltamalla pärjäsin kokeissa. Laskin tietysti jonkun verran myös muita laskuja, mutta ne esimerkit pyrin ymmärtämään kunnolla ja sen jälkeen niitä olikin jo helppo soveltaa. Sama aika pitkälti kemian ja fysiikan kanssa.

No mä vähän arvasinkin ettei mitään erikoista tekniikkaa ole. Toisin sanoen ihan yhtä tyhjän kanssa höpötys opiskelutekniikoista. Ilmeisesti sinulla on perustunut opiskelusi ihan ulkoa muistamiseen. Ja usein niillä joilla on kielten kanssa ongelmia on nimenomaan se ongelma, että ulkoa muistaminen on melko heikkoa ja niiden esimerkkien opiskelu jo vaatii hirveästi työtä. Itsellä esim lukion käyminen perustui lähes pelkästään siihen, että muistin kokonaisuuksia enkä yksityiskohtia. Matematiikassa, fysiikassa ja kemiassa päättelin/johdin asiat kokeessa. Silloin kun aivot toimii tuolla tavalla, että muistaa vain kokonaisuuksia, mutta ei yksityiskohtia, tulee kielten opiskelusta ihan yhtä helvettiä. Ei sanoja voi johtaa mistään.

Vaikka menee offtopiciksi, niin muistan kun joskus fysiikassa tai matikassa opettaja laittoi vahingossa sellaisen kysymyksen kokeeseen, jota ei ollu käyty tunneilla läpi. Tuli ihan hirveä itku aina niiden ulkoa opiskelijoiden toimesta, että kun ei oltu opetettu asiaa. Ois pitäny varmaan silloin kuittailla niille, että siitäkö päättelet ihan helppoa. Ja tingata asiaa kyllästymiseen asti kuinka helppoa se on päätellä lukiotasoisia asioita. Ihan samalla tavalla kuinka helppoa heidän mielestään oli opetella ulkoa kieliä.

Ja tohon liittyen oon kyllä sitä mieltä, että tuollaisia kysymyksiä olisi pitänyt olla fysiikassa, kemiassa ja matikassa enemmänkin, joita ei ole aikaisemmin opetettu. Olisi näkynyt oikeasti myös se onko kyseisessä aineessa lahjakas vai ei vai opiskeleeko pelkästään ulkoa. Kun käytännön elämässä tuo päättelykyky on vähintäänkin yhtä isossa roolissa kuin ulkoamuistaminen.

Mutta ihan oikeasti? Onko se niin älyttömän vaikeaa ymmärtää, että ihmisten aivot toimivat eritavoilla ja ihmiset on eritavalla lahjakkaita? Osalla on hyvä ulkoamuisti ja osalla hyvä päättelykyky ja joillakin onnellisilla on noi molemmat ja joillakin ei ole kumpaakaan.

Voin vielä antaa esimerkin tässä, että alotin tuossa 2003 opiskelemaan itsenäisesti espanjaa. Otin siinä pitkälti taktiikaksi sen, että luen jonku verran kirjasta esimerkkejä ja sitten yritän niitä soveltaa käytäntöön. Ja haluaisin todella oppia kyseisen kielen. Tuolloin 2003 tutustuin muutamiin espanjankielisiin henkilöihin netissä ja olen yrittänyt puhua sitä päivittäin messengerissä ja facebookissa. Siis olen nyt joka jumalan päivä kirjoittanut espanjaa netissä reilun 7 vuoden ajan ja edelleen pystyn keskustelemaan tyyliin lähinnä "mitä kuuluu" ja niin edes päin. Yhtään mitään tuon monimutkaisempaa en osaa sanoa. Ja kavereiden lauseista joudun vetämään jollain netin kääntäjillä aivan älyttömän ison osuuden, jos ne laittavat vähänkään monimutkaisempaa lausetta. Ja edelleen katson päivästä toiseen samoja sanoja sanakirjasta, kun ne ei vaan jää päähän. Tuntuu lähinnä vittuilulta, kun joku tulee selittämään sitten että ole vaan ahkera ja opiskele, niin kyllä opit.

Joo nyt tuntuu tulleen parannus asiaan, kun olin niin kyllästynyt tuohon ettei sanat jää päähän ja tilasin jenkeistä pramirasetaamia ja olen syönyt sitä 150 mg päivässä. En ole kyllä kovin pitkään vielä käyttänyt, mutta nyt vajaan 2 kk käytön jälkeen olen alkanut huomaamaan, etten katso läheskään niin paljon sanoja sanakirjasta mitä aikaisemmin katsoin. Pitää nyt vielä katella miten tuo toimii ja tilata isompi lasti lisää, ennen kuin viranomaiset keksii pistää tuota lääkelistalle kuten muutkin älylääkkeet on laitettu.
 
No mä vähän arvasinkin ettei mitään erikoista tekniikkaa ole. Toisin sanoen ihan yhtä tyhjän kanssa höpötys opiskelutekniikoista. Ilmeisesti sinulla on perustunut opiskelusi ihan ulkoa muistamiseen. Ja usein niillä joilla on kielten kanssa ongelmia on nimenomaan se ongelma, että ulkoa muistaminen on melko heikkoa ja niiden esimerkkien opiskelu jo vaatii hirveästi työtä. Itsellä esim lukion käyminen perustui lähes pelkästään siihen, että muistin kokonaisuuksia enkä yksityiskohtia. Matematiikassa, fysiikassa ja kemiassa päättelin/johdin asiat kokeessa. Silloin kun aivot toimii tuolla tavalla, että muistaa vain kokonaisuuksia, mutta ei yksityiskohtia, tulee kielten opiskelusta ihan yhtä helvettiä. Ei sanoja voi johtaa mistään.

Millaista erikoista tekniikkaa sit odotit? Söin kilon porkkanoita aina ennen kokeita ja johan sujui ruotsi kuin itsestään? Ei sellaista tekniikkaa ole olemassakaan, mutta on olemassa eri tekniikoita, jotka toimivat erilaisille ihmisille. Kun on sen omansa löytänyt, minkä tahansa aineen opiskelu on mahdollista. Eikä mun opiskelu ole ikinä ollut mitään ulkoa muistamista ainakaan kielissä. Enemmänkin se on ymmärtämistä, joka tuli juuri siitä isompien tekstien lukemisesta. Näin sanat kontekstissa, luin oikeaoppisesti kirjoitettua tekstiä ja tästä kehittyi se, että kuulen/näen automaattisesti uudenkin kielen kohdalla, onko jokin oikein. Kaikille ei toimi, mutta heidän pitää löytää joku muu tapa oppia.

Kokonaisuuksien osat ovat aina yhteydessä toisiinsa, joten en näe mitään syytä, miksei sitä voisi hyödyntää kieltenkin opiskelussa. Riippuu tietysti minkä kokoisista kokonaisuuksista puhutaan, mutta loppupeleissä kielet ovat loogisia aivan kuin matematiikkakin.

Ja tohon liittyen oon kyllä sitä mieltä, että tuollaisia kysymyksiä olisi pitänyt olla fysiikassa, kemiassa ja matikassa enemmänkin, joita ei ole aikaisemmin opetettu. Olisi näkynyt oikeasti myös se onko kyseisessä aineessa lahjakas vai ei vai opiskeleeko pelkästään ulkoa. Kun käytännön elämässä tuo päättelykyky on vähintäänkin yhtä isossa roolissa kuin ulkoamuistaminen.

Mun mielestä myös kielten kokeista tulisi tehdä vaikeampia, koska ulkoa muistamisella ei ole mitään tekemistä käytännön kanssa. Käytännön elämässä kun tulee niitä vaikeampia ja ei-opetettuja sanojakin vastaan... Näkisi, kuka on lahjakas :rolleyes:
Miksi kokeessa, joka mittaa tietyn oppimäärän perille menoa, pitäisi olla asioita, joita ei ole siinä oppimäärässä opetettu? Aivan naurettavaa.

Mutta ihan oikeasti? Onko se niin älyttömän vaikeaa ymmärtää, että ihmisten aivot toimivat eritavoilla ja ihmiset on eritavalla lahjakkaita? Osalla on hyvä ulkoamuisti ja osalla hyvä päättelykyky ja joillakin onnellisilla on noi molemmat ja joillakin ei ole kumpaakaan.

Siis tottakai toimivat, mutta IMO lukion ruotsi on vaikeustasoltaan niin asteikon alapäässä, ettei sillä tasolla yksilökohtaisilla eroilla ole niin paljon merkitystä, ettei siitä ruotsista pitäisi pystyä pääsemään läpi.
 
Millaista erikoista tekniikkaa sit odotit? Söin kilon porkkanoita aina ennen kokeita ja johan sujui ruotsi kuin itsestään? Ei sellaista tekniikkaa ole olemassakaan, mutta on olemassa eri tekniikoita, jotka toimivat erilaisille ihmisille. Kun on sen omansa löytänyt, minkä tahansa aineen opiskelu on mahdollista. Eikä mun opiskelu ole ikinä ollut mitään ulkoa muistamista ainakaan kielissä. Enemmänkin se on ymmärtämistä, joka tuli juuri siitä isompien tekstien lukemisesta. Näin sanat kontekstissa, luin oikeaoppisesti kirjoitettua tekstiä ja tästä kehittyi se, että kuulen/näen automaattisesti uudenkin kielen kohdalla, onko jokin oikein. Kaikille ei toimi, mutta heidän pitää löytää joku muu tapa oppia.

Siis jos olet löytänyt itsellesi tehokkaan keinon opiskella kieliä, niin pystytkö tuolla perusteella perustelemaan itsellesi aukottomasti, että sellainen keino on ylipäänsä olemassa kaikille ihmisille?


Kokonaisuuksien osat ovat aina yhteydessä toisiinsa, joten en näe mitään syytä, miksei sitä voisi hyödyntää kieltenkin opiskelussa. Riippuu tietysti minkä kokoisista kokonaisuuksista puhutaan, mutta loppupeleissä kielet ovat loogisia aivan kuin matematiikkakin.

:hyper::hyper: LOL.. Siis etkai nyt ole tosissaan? Kielissähän on toki tietty rakenne, mutta sanastoissa ei kyllä ole juuri mitään logiikkaa.

Mun mielestä myös kielten kokeista tulisi tehdä vaikeampia, koska ulkoa muistamisella ei ole mitään tekemistä käytännön kanssa. Käytännön elämässä kun tulee niitä vaikeampia ja ei-opetettuja sanojakin vastaan... Näkisi, kuka on lahjakas :rolleyes:
Miksi kokeessa, joka mittaa tietyn oppimäärän perille menoa, pitäisi olla asioita, joita ei ole siinä oppimäärässä opetettu? Aivan naurettavaa.
Miksi vaikeampia, olenko ehdottanut että niistä tehtäisiin vaikeampia? Sanoin ainoastaan, että pitäisi olla sellaisia kysymyksiä, joita ei ole aikaisemmin opetettu. Eihän se tarkoita, että koe olisi välttämättä vaikeampi. Siinä vain mitattaisiin miten hyvin osaa soveltaa tietoa. Sekun sattuu olemaan melko tärkeä osa-alue elämässä pärjäämisessä. Ei meillä ainakaan ollut kokeissa muuta kuin vahingossa tuota soveltamista. Sitten siitä seurasi se, että henkilöt jotka ei tajunneet yhtään mitään vetivät fysiikasta kymppejä, kun muistivat vaan kaavan ulkoa ja latoivat siihen ulkoa muistamaansa kaavaan numerot paikalleen. Ei niillä ollut hajuakaan mitä he laskivat. Kuhan vaan laskivat ja kymppi paukahti. Kyllä sitä pitäis myös tietää mitä siinä tekee. Tuollainen antaa aivan vääristyneen kuvan henkilön kyvyistä. En tietenkään tuolla sano, etteikö se ulkomuistaminen olisi hyvä ominaisuus. Kyllähän se on ja siitä kuuluu saada tunnustusta, mutta meillä ainakin se ulkomuisti oli aivan järkyttävästi liikaa painotettuna ja osa hyvien numeroiden saajista oli sellasia, ettei ne käytännössä osanneet yhtään mitään.

Esimerkiksi tässä tuo tehtävä 10 on sellainen, mitä mittaisi ihan hyvin myös käytännön ymmärtämistä fysiikassa: http://materiaalit.internetix.fi/fi/opintojaksot/yo/fysiikka/k98fy Meillä tuo kerran laitettiin esimerkkikysymykseksi tunnilla ja siinähän meni ihan järkyttävän monella sormi suuhun, että miten tuo menee. Tuo jäi sillä lukiosta mieleen, kun sitten koko luokalle selitin tuon tehtävän. Tuohan on ihan naurettavan yksinkertainen, jos tunnilla opetetut asiat on ymmärtänyt eikä vain opetellut ulkoa. Harmi kun tuollaisia ei ollut ikinä kokeessa ilman, että sitä oltaisiin käyty ensin tunnilla läpi. Ja tälläinenhän nimenomaan siis mittaisi, että opetettu asia on mennyt perille ja se on ymmärretty, eikä pelkästään opiskeltu kaavoja ulkoa.

Siis tottakai toimivat, mutta IMO lukion ruotsi on vaikeustasoltaan niin asteikon alapäässä, ettei sillä tasolla yksilökohtaisilla eroilla ole niin paljon merkitystä, ettei siitä ruotsista pitäisi pystyä pääsemään läpi.

Niin kyllä siitä varmaan pystyy pääsemään. Mutta että kuinka älyttömästi siihen joutuu tekemään huonolla kielipäällä töitä on toinen asia. Ja hyvä kysymys on mielestäni myös se, että kannattaako purnaamatta suostua täysin turhan aineen opiskeluun, josta tuskin ikinä tulee olemaan mitään hyötyä. Kyllä siitä saa ja pitääkin sanoa mielipide.
 
Siis jos olet löytänyt itsellesi tehokkaan keinon opiskella kieliä, niin pystytkö tuolla perusteella perustelemaan itsellesi aukottomasti, että sellainen keino on ylipäänsä olemassa kaikille ihmisille?

:hyper::hyper: LOL.. Siis etkai nyt ole tosissaan? Kielissähän on toki tietty rakenne, mutta sanastoissa ei kyllä ole juuri mitään logiikkaa.
Nyt ei ollut kyse kielen oppimisesta käyttöön vaan kielen oppimisesta vitosen vetämiseksi lukioruotsin kursseista. Kielioppi on (poikkeuksineen) kokoelma sääntöjä, joita sovelletaan sanastolla. Ne pitää vain takoa mieleen ja tässä toimivat tavat saada tuo aikaan ovat yksilöllisiä. Ruotsin sanojen suvut myös määriytyvät sääntöjen perusteella, jotka on nekin mahdollista oppia. Sanoja pitää osata ulkoa, mutta aika pienellä määrällä pärjää päästäkseen noista em. kursseista läpi. Mä en usko, että suomen kielen hallitseva (siis sen "kielipään" puutteesta huolimatta oppinut) ihminen ei vain voi oppia ruotsia. Olen just Kiinassa ja täkäläistä kieltä on länkkärin oikeasti helvetin vaikea oppia, ruotsissa on sentään samat kirjaimet kuin suomessakin ja sanojen merkitys on samalla lailla yksiselitteinen (eikä esim riipu intonaatiosta).

Itsellä toimivin kielen sanaston oppimistekniikka oli vanha kunnon sanaston piilotussysteemi, eli listalla on sanoja suomeksi ja perässä käännös. Paperilla piiloon se käännös ja koetat muistaa nuo yksi kerrallaan vaikka 20 sanan satseissa, kunnes osaat jokaisen ja siirryt seuraavaan.

Serkkuni aikanaan juuri ja juuri läpäisi lukioruotsin ja kompensaatiopinnoilla sai lakin samaan aikaan kuin minä - itse kirjoitin B-ruotsista ällän ja oikeasti osasin ruotsia silloin. Tänään sama serkkuni puhuu sujuvaa ruotsia ja minä en enää osaa kieltä juuri yhtään. Syy: hän asui Tukholmassa muutaman vuoden ja minä käytän kieltä ehkä kerran, pari vuodessa. Tämä ei nyt kuulosta kovin empaattiselta, mutta kyllä mä oikeasti ymmärrän, että homma tuntuu sinusta ylivoimaiselta. Toiset jutut menevät päähän helposti ja joidenkin oppimisen yrittäminen saa vain ajatuksen harhailemaan. Pitää vain löytää se ajatusrakennelma, johon tuon vaaditun ruotsintaidon saa päähänsä tallennettua. Tai unohtaa se lakki.
 
Kielissähän just sovelletaan, tai ainakin pitäis. Ekaks tankataan hiukan kielioppia eli katsotaan millaisilla rakenteilla mitäkin asiaa ko. kielessä ilmaistaan ja katsotaan esimerkkejä tyypillisistä rakenteista ja sit lähdetään yhdistelemään ja generoimaan niistä uusia mielen mukaan tiettyjä sääntöjä noudattaen. Logiikka on aika kovaa tavaraa koska eri lauseenjäsenien ja taivutusmuotojen välillä tosiaan on ne säännöt ja keskinäiset yhteydet.
Jos ulkoa rupeaa lauseita opettelemaan niin niitähän riittää. Tollasessa kokeessahan kirjoitettua tekstiä on vaikka kuinka paljon, sieltähän voi poimia sanoja ja rakenteita jos jotain itse pitää kirjoittaa. Usein muita tehtäviä sai tarkistettu esim. luetun ymmärtämisistä. :D
 
Mutta että kuinka älyttömästi siihen joutuu tekemään huonolla kielipäällä töitä on toinen asia. Ja hyvä kysymys on mielestäni myös se, että kannattaako purnaamatta suostua täysin turhan aineen opiskeluun, josta tuskin ikinä tulee olemaan mitään hyötyä.

Jos "kielipäässä" on ongelmia niin sitten kaikkien vieraiden kielien opiskelun pitäisi olla hankalaa, mutta englantia nämäkin jantterit vetää varmaan ihan sujuvasti. Kyseessä on asenneongelma ja mitä aikaisemmin sen ymmärtää niin sen helpompaa kaikki tulee olemaan.
 
Onhan tässä ketjussa tullut hyviä pointteja, ihmiset vain ovat oikeasti erilaisia. Itse kävin lukion niin, että ymmärsin asiat, en halunnut opiskella ulkoa kuin pakolliset asiat. Siksi luinkin matikkaa, fysiikkaa ja kemiaa. Kuulun siis tuohon kastiin, jolle ulkoaopiskelu on hankalaa, ja siksi esimerkiksi sanastojen lukeminen on aivan mahdotonta. Tai jos sieltä jotain oppii, sen unohtaa todella nopeasti. Tärkeää onkin minusta yhdistää sanoja asiayhteyksiin. Tekstien lukeminen tai joku vastaava tarjoaa sen aiemmin mainitun kielikorvan. Jossain välissä ei tarvitse edes osata kielioppia, vaan voi porskuttaa sillä mikä kuulostaa hyvältä.

Alyssalla on kuitenkin minusta hyvä pointti, että kieliä oppii sitä mukaa kun itse panostaa. Ihmisestä vain riippuu tarvittava työn määrä. Lukiossa kirjoitin itse B:n ruotsista, englannista sen sijaan E:n. Englanti kiinnosti jo nappulasta asti, siinä ei ollut koskaan ongelmaa. Ruotsissa ei kiinnostanut juuri mikään ja aika väkisin sen suoritin. Virkamiesruotsin alkaessa otin toisenlaisen asenteen koko hommaan, aloin treenaamaan sanastoja jatkuvasti, yritin olla aktiivinen keskusteluissa ja luin kappaleiden tekstejä ja käänsin epäselvät kohdat. Loppujen lopuksi pääsinkin virkamiesruotsista kirkkaasti läpi ja voisin jopa sanoa kehittyneeni paljon kurssilla.

Lukioruotsissa pätee sama mikä kaikissa muissakin aineissa, aktiivinen tehtävien teko ja treenaaminen. Se tuntuu varmasti joskus ylitsepääsemättömältä, mutta samalla luo pohjaa muulle elämälle, jos joskus sattuu kiinnostamaan jatko-opinnot.

Dopey, tuossa mietin, että onkos pitkäkin aika kun kirjoitit ? Meinaan vaan, vaatimustasot on lukiossa muuttunut aika paljon vuosien varrella, niin se kannattaa huomioida ainakin jotenkin.
 
Jos "kielipäässä" on ongelmia niin sitten kaikkien vieraiden kielien opiskelun pitäisi olla hankalaa, mutta englantia nämäkin jantterit vetää varmaan ihan sujuvasti. Kyseessä on asenneongelma ja mitä aikaisemmin sen ymmärtää niin sen helpompaa kaikki tulee olemaan.

Tämä on muuten taivaantosi, ainakin omalla kohdalla. Lukioaikana englanti ja saksa sujuivat kiitettävästi, mutta ruotsi takkusi todella pahasti. Tästä piti huolen mieleen iskostunut "hurriviha" ja sitä kautta haluttomuus oppia kieltä. Sen verran vaikeata oli että meinasin reputtaa kirjoituksissa ruotsin osalta. Kuinka ollakaan tapasin ihanan suomenruotsalaisen naisen, nykyisen vaimoni, joka puhui minulle pirruuttain vain ruotsia ja nykyään olen täysin kaksikielinen. Vaikka usein nuoriso mouruaa ettei sitä ruotsia tarvitse missään eikä mihinkään, niin kyllä viimeisen 15 vuoden aikana olen kaikissa duuneissani sitä tarvinnut ja tulen tarvitsemaan jatkossakin jos meinaan sujuvasti bisnettiä tehdä.
 
Kyllähän tuo peruskoulun/lukion pakkoruotsi on ihan turha. Siis turha pakollisena. Jos lontoon murteen lisäksi pitää olla toinenkin pakollinen vieraskieli luettavaksi, niin ainakin se saisi olla vapaasti valittavissa mitä haluaa opiskella.

Ja juu, ei se mahdoton tehtävä kenelekkään ole nuita pk:n/lukion ruotsia suorittaa hyväksytysti, mutta liekö motivaatio siihen opiskeluun olisi korkeampi, jos olisi sentäs itse saanut valita kielen mitä lukee. Saattais olla, että siihen oppimiseenkin panostaisi, sen kurssien läpäisemisen sijasta.

Ainakin omalla kohdallani nuo pakkoruotsit oli niin turhia kuin vain voi olla. Lukionkin ruotsin siis kuiten läpi päässeenä kun muutti hetkiseksi ruotsiin töihin, niin enhän mä osannu sanaakaan sitä puhua saatika ymmärtänyt lausettakaan mitä mulle joku turisi. Siitä kun löysi itsensä työmaalta, jossa kaikki työkaverit ja mestarit puhuivat ainoastaan ruotsia, jostain kumman syystä alkoi sitä ymmärtää ja uskalsi jopa suunsa aukaista pikku hiljaa jos asiaa oli. Siis sen vuoksi että sitä oli pakko käyttää pystyäkseen tekemään hommia. Mutta sillä pk:n/lukion helvetin lauserakenteiden rakenteluista, etuliitteiden pänttäämisestä, sanojen vääntelyista ym. ei kyllä ollut minkään sortin apua itse kielen oppimiseen, veipähän sen vähäisenkin motivaation koko kielen oppimisesta. Jos kouluissa oikeasti opiskeltaisiin niin, että panostettaisiin siihen, että osaa ja uskaltaa sitä kieltä sanallisesti käyttää sen sijaan että päntätään helevatan kielioppia ulkoa, hommassa ois joku järkikin, ehkä, mutta tuossa muodossaan ihan turhaa ryönää koko pakkoruotsi.


Ja mitä tuohon oppimiseen tulee, niin onhan siinä huirjia eroja oppijien välillä. Toiset oppii kielet kuin ilmaa, toiset matikan, joillekin musiikin osittamisen oppiminen tapahtuu kuin itsestään ja joillain on kehonhallintaa vaikka muille jakaa ja niin päin pois. Jotkut oppivat ja muistavat kun kerran lukevat, toiset lukevat 22+n kertaa muistamatta siltikään juuri mitään, osa muistaa kaiken kuulemansa, osa ei mitään. Ainakin itselleni on luetun muistaminen aivan helevatan hankalaa, liekö tää lievä lukihäiriön poikanen mikä tuohon vaikuttaa, mutta sitten taas muistan helposti oikeastaan kaiken näkemäni ja kokeilemani, opin siis näkemällä ja tekemällä lukemisen ja kuulemisen sijaan. Eli kyllä tuota oppimista löytyy moneen lähtöön.

Jaa, olikohan mulla ees mitään pointtia tässä... tuskimpa, lämpimikseen huutelua vainen.
 
Mutta sillä pk:n/lukion helvetin lauserakenteiden rakenteluista, etuliitteiden pänttäämisestä, sanojen vääntelyista ym. ei kyllä ollut minkään sortin apua itse kielen oppimiseen, veipähän sen vähäisenkin motivaation koko kielen oppimisesta. Jos kouluissa oikeasti opiskeltaisiin niin, että panostettaisiin siihen, että osaa ja uskaltaa sitä kieltä sanallisesti käyttää sen sijaan että päntätään helevatan kielioppia ulkoa, hommassa ois joku järkikin, ehkä, mutta tuossa muodossaan ihan turhaa ryönää koko pakkoruotsi.

Totta tuokin, mutta jokainen lukio haluaa opiskelijoiltaan hyvät yo-kirjoitustulokset. Niissä kun ei ole mitenkään mahdollista testata puhetaitoa sen suuremmin.

Minusta olisi hienoa jos voisi edes valita pakkoruotsi tai pakkovenäjä. Venäjästä olisi hyötyä vähän joka alalla.
 
Miten porukka voi edes verrata englannin ja ruotsinkielen opiskelua? Englantia opetettu ala-asteelta lähtien ja sitä kuulee ja näkee joka paikassa(televisiossa, netissä yms arjessa), ruotsinkieltä alettiin opettaa vasta yläasteella ja sitä harvemmin missään kuulee tai näkee, englannin kokeet menee läpi kun vettä vaan pienellä kertauksella mutta ruotsin kokeet ei mene vaikka pänttäisi viikon tai kaksi. Jonkun vaihtoehdon voisivat antaa lukiossakin, esim tehdä ruotsin tehtäviä iso nippu kotona joilla saisi nostettua sen arvosanan edes siihen vitoseen.
Mutta kellään niitä neuvoja luistaa tästä pakkoruotsihelvetistä niinkuin threadin tarkoituksena alunperin oli :) ??
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom