Kuinka eroon lukion pakkoruotsista?

No Suomen kielenopetuksen ongelmat on tasoryhmien puute ja kielen aktiivisen käyttämisen eli puhumisen ja siihen rohkaisemisen vähäinen osuus. Ei se oo niin tarkkaa kuinka hyvin tai huonosti puhuu kunhan juttu luistaa. Varsinkin syntyperäiset puhujat yleensä ymmärtää vaikka joka sanan kohdalla ois virhe. :D Mulla on paljon joka puolelta maailmaa tulevia tuttuja ja jonkun verran matkustellutkin olen, aina pärjää kun vaan saa suunsa auki. Tossa on se ongelma, ei uskalleta puhua. Ulkomaalaiset kaveritkin usein puhuu huonosti suomea mutta ne puhuu silti paljon ja ei pelkää virheitä ja se tärkein asia onnistuu eli viesti siirtyy. Suomalainen pitää turpansa kiinni ja valittaa kouluruotsista.

Ei näin.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Suomalainen pitää turpansa kiinni ja valittaa kouluruotsista.

Ei näin.

Kenelle pirulle sitä puhuisi? Sille viidelle prosentille suomalaisista? Aika harvoin tulee tarvetta, kun heistä yli 90 prosenttia puhuu mainiosti suomea. Ja ruotsalaiset puhuvat englantia. Aivan älytöntä haaskata aikaa moiseen kieleen.
 
Tää pakkoruotsi oli meikäläiselläki este lukiossa. Sain just jonku numerosarjan 44545 niistä kursseista, ja kirjotuksissa ei mitään toivoo. Kyse ei ollu asennevammasta ruotsinkieltä kohtaan, kävin jotkut kurssit pariinkin kertaan ja yritin ihan oikeesti, mut ei auttanu. Omalla kohdallani tiedän syyn huonoon menestykseen, harmi vaan kun sitä ei tajunnu sillon lukiossa (tää voi olla se tyhmyyden osuus :D).. meillä tankattiin kielioppia, kielioppia ja kielioppia. Mitä vittua sä teet kieliopilla jos et tiedä yhtään sanastoo? En osannu kirjottaa mitään, enkä tajunnu puhetta, kun en osannu sanoja. Myöhemmin ku piti jatko opinnoissa virkamiesruotsi suorittaa, tankkasin oma alotteisesti sanastoo ja heivasin sen kieliopin jonnekkin todella syvälle.. pääsin läpi. Tosin virkamiesruotsi oli niin paljon helpompi ku noi lukion kurssit et sekin saatto vaikuttaa.

Ratkasin tän Ruotsi asian niin että otin päästötodistuksen lukiosta, enkä kirjottanu ollenkaan ylioppilaaks vaan lähdin kauppaoppilaitokseen. Mulla meni Ruotsin takia lukiossa oltu aika melkolailla hukkaan. Kauppiksen papereilla jatkoin sit opiskeluja.. ensin amk ja nyt yliopisto. Vaihtoehtoja on, mut tosta kielestä et pääse kyllä kovin helpolla eroon ennenkun oot käyny ton virkamiesruotsin. Sen jälkeen ei mun käsittääkseni tartte enää mitään.

Kertaakaan en oo 8 vuoden työhistorian aikana Ruotsia tarvinnu, vaikka oon tehny hommia ruotsalaisten kanssa Suomessa ja Ruotsissa. Monessa yrityksessä Englanti on se virallinen kieli ja se riittää.
 
Asenteen korjaaminen auttaa. Opiskelu toimii huomattavasti paremmin jos on oikeasti kiinnostunut oppimaan eikä koe opiskelua vain pakollisena välivaiheena, jonka tarkoitus on papereiden saaminen. Ruotsiin kannattaa suhtautua yhtenä aineena muiden joukossa. Rajoittuneesta asenteesta kannattaa pyrkiä eroon, siitä on vain haittaa myöhemmin elämässäkin.
 
Rajoittuneesta asenteesta kannattaa pyrkiä eroon, siitä on vain haittaa myöhemmin elämässäkin.

Toisaalta rajoittunuttta tai pikemminkin kriittistä asennetta kannattaa kaikkien suomenkielisten tuoda esille, niin ehkä tuosta järjettömyydestä päästään vielä joskus kokonaan eroon.
 
Vaihdetaan hallitus ja perustuslaki. Muuten kannattaa vain niellä ylpeytensä ja suorittaa kurssit läpi. Pienellä perseenpotkimisella saat kyllä asian pois alta. Itse sain seiskan joka kurssista, vaikka olen ihan paska ruotsissa. Opettele vaikka 20 peruslausetta ulkoa, niin näitä varioimalla kirjoitat minkä tahansa kirjoitelman.
 
kriittistä asennetta kannattaa kaikkien suomenkielisten tuoda esille, niin ehkä tuosta järjettömyydestä päästään vielä joskus kokonaan eroon.

Samaa voisi ajatella vaikka historiasta tai kemiasta, tai lähes mistä tahansa. Kukapa niitä arkielämässä tarvitsee.
 
Tekisi tässä samassa yhteydessä avautua hieman kielten opetuksesta suomessa. Oli nimittäin pikkusen vittumaista kielten tunnilla, kun ei ollut tasoryhmiä, kuten esimerkiksi matematiikassa on. Sitten joka helvetin tunnilla piti lukea ääneen jotain. Oikein tuoda koko luokan tietoisuuteen ettei osaa mitään. Tuo oli lähinnä nöyryyttävää omasta mielestä ja sitten sitä pisti leikiksi koko homman. Ei nyt missään matikassakaan pistettu raapustamaan vitosen oppilaita taululle laskuja, elleivät itse halunneet. Ainoa mukava muistikuva on eräältä tunnilta kun oli käytännön puhumisen tunti oli pistetty oppilaat pienempiin ryhmiin. Etukäteen jo vitutti tuo tilanne, mutta tuolloin opettaja oli tehnyt fiksusti ja laittanut kaikki paskat oppilaat samaan ryhmään. Sillä kertaa ei nolottanut yrittää, kun tiesi muiden olevan samalla tasolla.

Kuten joku jo sanoikin, puhumaan pakottaminen on IMO hyvä juttu. Enemmän vielä pitäisi laittaa oppilaita puhumaan, koska juuri siten oppii parhaiten. Eihän se alussa mitään herkkua ole, mutta siihen tottuu. Meillä oli ranskan tunneilla joka ikinen tunti ryhmäkeskusteluja ranskaksi ja opettajan kanssa puhuttiin pelkkää ranskaa, joten aika nopeasti se ujous hävisi ja mongerruksesta alkoi tulla etäisesti ranskalta kuulostavaa puhetta.

Suomen kielten opetuksessa on todellakin liikaa kielioppia ja teoriaa. Painotus pitäisi olla käytännön kielellä, puhumisella, ymmärtämisellä ja sanastolla. Niillä pärjää tosi pitkälle.

Vaihdetaan hallitus ja perustuslaki. Muuten kannattaa vain niellä ylpeytensä ja suorittaa kurssit läpi. Pienellä perseenpotkimisella saat kyllä asian pois alta. Itse sain seiskan joka kurssista, vaikka olen ihan paska ruotsissa. Opettele vaikka 20 peruslausetta ulkoa, niin näitä varioimalla kirjoitat minkä tahansa kirjoitelman.

Word.

Miksei siihen ruotsiin voi vaan suhtautua yhtenä aineena muiden joukossa? Pakollisuus muuttuu ehkä jossain vaiheessa, mutta teidän on silti pakko juuri nyt käydä ne kurssit, jos haluatte päästä läpi. Asia nyt vain on näin eikä siihen auta mikään keplottelu tai kapinointi. Sen verran järkeä pitäisi olla, että ymmärtäisi edes omaa parastaan.

Tuli muuten tosta äidinkielen muuttamisesta englantiin mieleen, että eikö silloin pitäisi tehdä lukiossa äikän koe englanniksi? Musta on naurettavaa jos joku oikeasti menee muuttamaan äidinkielensä pelkän ruotsista luistamisen takia... Vielä kun varmasti yhdelläkään näistä ihmisistä ei ole englanti lähelläkään äidinkielen tasoa.
 
Samaa voisi ajatella vaikka historiasta tai kemiasta, tai lähes mistä tahansa. Kukapa niitä arkielämässä tarvitsee.

Ihmeellisesti kyseiset aineet on kuitenkin nähty melko yleisesti tärkeiksi kehittyneempien maiden koulujärjestelmissä. Ruotsia taas pakollisena ei ihan hirveästi näe...
 
Kuten joku jo sanoikin, puhumaan pakottaminen on IMO hyvä juttu. Enemmän vielä pitäisi laittaa oppilaita puhumaan, koska juuri siten oppii parhaiten. Eihän se alussa mitään herkkua ole, mutta siihen tottuu. Meillä oli ranskan tunneilla joka ikinen tunti ryhmäkeskusteluja ranskaksi ja opettajan kanssa puhuttiin pelkkää ranskaa, joten aika nopeasti se ujous hävisi ja mongerruksesta alkoi tulla etäisesti ranskalta kuulostavaa puhetta.

Suomen kielten opetuksessa on todellakin liikaa kielioppia ja teoriaa. Painotus pitäisi olla käytännön kielellä, puhumisella, ymmärtämisellä ja sanastolla. Niillä pärjää tosi pitkälle.

Siis enhän minä missään nimessä tarkoittanut, että tuo puhuminen olisi huono juttu. Se on huono juttu, että sitä pitää puhua ihan eritasoisten ihmisten seurassa ja joutuu tuntemaan itsensä idiootiksi. Saa sitä tietenki viisastella, ettei fiksu ja aikuinen ihminen välitä tuollaisesta, mutta ainakin mitä itse muistan niin olin vielä reilusti alle 20 vuotias yläasteella ja lukiossa, joten lienee aika turha odottaa aikuismaista itsetuntoa. Kyllä se nyt on fakta, että mä koin ne kielten tunnin helvetin nöyryyttäviksi. Ja tosiaan ainoita hyviä muistoja oli juuri tuo yksi puhetilaisuus englannin tunneilta, kun pistettiin pieniin ryhmiin ja opettaja laittoi kaikki vitosen oppilaat samaan ryhmään. Se oli varmaan koko kouluaikana ainoita kertoja kun ihan oikeasti yritin puhua jotain englanniksi. Olisin oikeasti mielellään ollut useammin tuon kaltaisissa tilaisuuksissa, jossa sitä oltaisiin opiskeltu saman tasoisten seurassa. Ei mulla englantia kohtaan ikinä ole ollut mitään asenneongelmaa. Kielten opiskelu on vaan ihan hirveetä paskaa koulussa, jos on oikeasti huono kielipää.

Ja jos offtopicilla jatkan, niin kyllä tossa enkun opetuksessa on myös ongelma tuo hirveä pilkun nussiminen. Ei sillä kieliopilla ole oikeasti paljon mitään merkitystä. Suomessa jotenkin englantia vaan opetetaan samoista lähtökohdista kuin suomea. Ja suomi kielenä on suomalaisille osa kansallista identiteettiä ja sen suhteen ollaan niin älyttömän tarkkoja. Englanti puolestaan suurimmalle osalle sen taitajista on pelkestään kommunikointikeino ja ei ketään kiinnosta miten sitä puhuu, paitsi suomalaisia ja ehkä brittejä. Pääasia että ymmärtää. Itse asiassa nyt kun aloin miettiin, niin yksikään muunmaalainen ei ole ikinä maininnut minun englannin taidoista kuin suomalainen ja oon nyt viimeset 5 vuotta käyttänyt englantia päivittäin.

Ja tuo pilkulleen oikein puhuminen on ilmeisesti saatu iskostettua suomalaisiin, että tuohan tuntuu olevan ainakin nuoremmilla henkilöillä naurunasia, jos ei puhu englantia hyvin. Käväsin tos joku päivä jossain teinichatissa ajan kuluksi, niin siellähän pasteiltiin linkkejä youtubeen missä naurettiin jonkun suomalaisen rallienglannille. Taisin ihan sanoakkin niille, että tuo sentään puhuu englantia ja selväähän siitä saa. Ja muistan kyllä omilta kouluajoilta ihan samaa, kun monille tuntu olevan se suomalainen aksentti hirveän hauska juttu. Tuollaset asiat ei kyllä helpottanut yhtään sitä enkuntunnilla istumista.

Vaikka hieman offtopicia olikin, niin itse kyllä noiden omien kokemusten perusteella ymmärrän oikein hyvin jos joku haluaa luistaa kielten opiskelussa. Ja etenkin ruotsin, kun se on vaan ihan turha kieli. Sanotaan sitten vielä toisen kerran, ennen ku joku alkaa hehkuttamaan sen tärkeyttä, että oon siis asunut Ruotsissa 1.5 vuotta ja pärjäsin oikein hyvin englannilla. Ruotsalaiset puhuvat tosi hyvin enkkua keskimäärin. Harvoin oli mitään kommunikointiongelmia.
 
Ajatelkaa, että teillä on helvetinmoinen kasa paskaa ja lapio ja teidät pakotettaisiin kaivamaan sitä paskaa. Kyllähän sitä paskaa kaivaa jos tietäisi, että kasan alla odottaa vaikka 100k€. Mutta mistäs ammennat motivaation kun tiedät, että kasan alla ei odota yhtään mitään, vaan sua kyseenalaistamatta käsketään kaivamaan sitä paskaa vaan sen takia, että on sitä nyt muutkin aina kaivanut.
 
Samaa voisi ajatella vaikka historiasta tai kemiasta, tai lähes mistä tahansa. Kukapa niitä arkielämässä tarvitsee.
Niin, tai kuvaamataitoa tai musiikkia. Pienenä erona tosin se, että lukiossa ruotsin kieltä on pakko opiskella noin 500% enemmän kuin yhtäkään näistä esimerkeistä.
 
No luonnontieteitä vois olla enemmänkin/opetuksen laatuun panostettaisiin enemmän mun puolesta koska maailma nyt pyörii niillä. Näkeehän noiden rappion jo nyt helposti, päin persettä hoidettuja talouksia, järjettömiä lainoja, peruskemian ja -fysiikan osaaminen käytännön asioissa onnetonta yms. Noi nyt on taitoja jotka ei kai ole välttämättömiä mutta kummasti helpottaa, oli sitten kyse työstä, kokkaamisesta tai kylppärin seinän kastumisesta.
Kaikenlainen huuhaahumanistinuus sitten valinnaiseksi, nykyäänhän sitä vaan työnnetään lisää koko ajan.
 
Menkää aivopieree sinne pakkoruotsi-ketjuun ja kertokaa kaverille miten se pääsee pakkoruotsihölmöilystä eroon. Äidinkieli englanniksi?
 
Ajatelkaa, että teillä on helvetinmoinen kasa paskaa ja lapio ja teidät pakotettaisiin kaivamaan sitä paskaa. Kyllähän sitä paskaa kaivaa jos tietäisi, että kasan alla odottaa vaikka 100k€. Mutta mistäs ammennat motivaation kun tiedät, että kasan alla ei odota yhtään mitään, vaan sua kyseenalaistamatta käsketään kaivamaan sitä paskaa vaan sen takia, että on sitä nyt muutkin aina kaivanut.
On siellä kasan alla jotain, nimittäin se ylioppilastodistus. Ketjun aloittajan asenteella en povaa kyllä kummoista menestystä jatkossa opiskelussa tai työelämässäkään, sillä molemmissa joutuu jotain eri paskaa lapioimaan huomattavasti enemmän kuin mitä lukion ruotsinkurssien läpäisyssä vaaditaan. Eikä noissa kursseissa tarvitse läpi päästäkseen ruotsia osata, vaan pitää osata auttavasti opiskella niihin kurssikokeisiin. Jos nyt oletetaan, että keskinkertaisesti optimoidulla metodilla kurssikokeesta läpipääsemiseksi pitää ketjun aloittajan päntätä kokeeseen 4 tuntia. Jos kokeita on kaksi per kurssi, niin kaksi vuorokautta pitäisi tähän kammotukseen uhrata.

Vedin aikanaan C-saksan kirjoituksista laudaturin, vaikken oikeasti osannut saksaksi sanoa juuri mitään. Sen sijaan osasin helvetin hyvin opiskella kielen ylioppilaskokeeseen, joiden rakenne on aina sama; muistaakseni parisenkymmentä A4-arkillista tiheästi kirjoitettua tavaraa piti osata ulkoa tuohon arvosanaan. Kuullun ymmärtämiseen nuo eivät auttaneet, joten siitä tuli huonot pisteet, jotka sitten piti muiden osioiden suorituksilla kompensoida. Olin siis opetellut ison osan ainekirjoitustakin ulkoa, koska samoja liirumlaarumlauseita voi käyttää vieraan kielen aineessa koko lailla aiheesta riippumatta.
 
On siellä kasan alla jotain, nimittäin se ylioppilastodistus. Ketjun aloittajan asenteella en povaa kyllä kummoista menestystä jatkossa opiskelussa tai työelämässäkään, sillä molemmissa joutuu jotain eri paskaa lapioimaan huomattavasti enemmän kuin mitä lukion ruotsinkurssien läpäisyssä vaaditaan. Eikä noissa kursseissa tarvitse läpi päästäkseen ruotsia osata, vaan pitää osata auttavasti opiskella niihin kurssikokeisiin. Jos nyt oletetaan, että keskinkertaisesti optimoidulla metodilla kurssikokeesta läpipääsemiseksi pitää ketjun aloittajan päntätä kokeeseen 4 tuntia. Jos kokeita on kaksi per kurssi, niin kaksi vuorokautta pitäisi tähän kammotukseen uhrata.

Vedin aikanaan C-saksan kirjoituksista laudaturin, vaikken oikeasti osannut saksaksi sanoa juuri mitään. Sen sijaan osasin helvetin hyvin opiskella kielen ylioppilaskokeeseen, joiden rakenne on aina sama; muistaakseni parisenkymmentä A4-arkillista tiheästi kirjoitettua tavaraa piti osata ulkoa tuohon arvosanaan. Kuullun ymmärtämiseen nuo eivät auttaneet, joten siitä tuli huonot pisteet, jotka sitten piti muiden osioiden suorituksilla kompensoida. Olin siis opetellut ison osan ainekirjoitustakin ulkoa, koska samoja liirumlaarumlauseita voi käyttää vieraan kielen aineessa koko lailla aiheesta riippumatta.

Täysin samaa mieltä.
Se ruotsi ei tosiaankaan ole mitään ylitsepääsemättömän vaikeaa, mikäli siihen panostaa yhtään. Jos meinaa lukiossa tai jatko-opinnoissa pärjätä, pitäisi olla juurikin opiskelutekniikkaa sen verran että saa taottua päähänsä sen minimaalisen määrän tietoa, mitä lukion ruotsiin vaaditaan. Jos ei siinä onnistu, mielestäni vika on jossain muussa kuin "huonossa kielipäässä". En mäkään tajunnut yhtään mitään kemiasta tai fysiikasta, mutta silti kävin pari kurssia, opettelin tietyt asiat ja sain toisesta kympin ja toisesta ysin päättötodistukseen.

Yliopistossa sä joudut tekemään kaikenlaista paskaa, mistä et välttämättä tykkää. Ja näin myös työelämässä ja missä tahansa muuallakin. "If you can't fix it, you have to stand it."
 
If you can't fix it, kill it.

Enivei...pistää toki miettimään, että mitä käytännön hyötyä yhteiskunnalle on oppiaineesta jonka voi luistella läpi opiskelutekniikan viilailulla. Helppo kieli se on, ei siinä mitään, mutta jos tarpeellisuus on luotu keinotekoisesti virkamiesruotsilla niin toki voisi verorahoja huomattavasti fiksumminkin polttaa.
 
No mitä hyötyä lukion kemiasta, fysiikasta, matematiikasta, uskonnosta, tms. on yhteiskunnalle? Noistakin saa muuten parempia arvosanoja, jos lukee kokeisiin. Voi siellä ruotsintunnilla opetella sitä ruotsinkieltäkin, mutta kielen välttäväkään osaaminen ei ole kurssien läpäisyn edellytys, jos omaa vähänkään tekniikkaa opiskeluun. Tasan varmasti kuluttaa enemmän energiaa yrittämällä päästä lukion läpi ilman ruotsinkurssien läpäisyä kuin jos lukee sen verran, että repii välttävän noista pästötodistukseen.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom