Koululiikunta

[ilmo]

Koululiikunta oli yleensä mukavaa, ja numerokin oli aina 9. Monia lajeja kokeiltiin, mutta yleensä oli kuitenkin pallopelejä tai yleisurheilua, mitkä ovat ihan mukavia lajeja. Ylä-asteella valinnaisessa liikunnassa olikin sitten vain erikoisempia lajeja, kuten keilaus ja megazone.

Pallopeleissä käytettiin kunu-systeemiä joukkueden valitsemiseen, mutta kun noin puolet oli valittu, loput määrättiin joukkueisiin "jako kahteen" - systeemillä, joten kenenkään ei tarvinnut jäädä viimeiseksi. Toisten suorituksille nauraminen ja pilkkaaminen olivat kyllä kiellettyjä, mutta kyllä joillekkin huonoimmista varmasti jäi traumoja koululiikunnasta.

Puntilla ei ikinä liikuntatunneilla käyty, ja pallopelit ja yleisurheilu kehittävät enimmäkseen jalkoja, joten tuloksena on aika epätasapainoinen kroppa :(

 

[Hippa]

Ei ehkä kannata pitää liikuntatunteja lapsille, jos asenteesi on tuo. Saattaa tulla vaan maan päälle lisää lapsosia, jotka inhoavat koululiikuntaa.. Mut ala-asteella se liikunta on enimmäkseen leikkimistä, joten ei pitäisi olla kovin hirveää opettajalle, kuten ei myöskään lapselle.

Ammattitaitoinen opettaja pystyy pitämään myös sellaisia oppitunteja, jotka eivät ole hänelle itselle mieleen. Olen pitänyt liikuntaa ja tietääkseni en ole traumoja aiheuttanut.

Kun on 10 liikunnasta, niin on pakko olla liikunnallisesti lahjakas. Mutta ei riitä, että joku osaa vain tanssimisen hyvin, vaan vaaditaan useamman lajin osaamista. Pitäisi kai puhua, että kun on liikunnallisesti monilahjakas, voi saada kympin.

Niin kuin täälläkin on kerrottu, jotkut opettajat antaa numeroita sen mukaan miten kiva oppilas on tai miten on yhden tietyn suorituksen tehnyt. Täten ei voi sanoa automaattisesti, että liikunnannumero on todiste liikunnallisesta lahjakkuudesta.

Mielestäni sillä, joka narisee jokaisella tunnilla, ettei tahdo pelata joukkuepelejä vaan tahtoo esim. puntille, ei välttämättä ole kymppiä ansainnut.

Näinhän se on, mutta se joku, voi silti olla liikunnallisesti lahjakas.

 

[Hippa]

Minun mielestäni oppilas on ansainnut koululiikunnasta kympin, jos oppilas on innostunut liikunnasta ja osoittaa liikunnallista aktiivisuutta myös vapaa-ajallaan!!

Tietenkin, mutta kommenttini ei koskenut tätä, vaan sitä yleistä käsitystä, että yksi koulunumero olisi jonkun taidon todellinen mitta.

Täytyy kuitenkin muistaa, että on olemassa hyviä opettajia ja huonoja opettajia ja kaikkea siltä väliltä. Lisäksi jokainen opettaja on inhimmillinen ihminen, jolla on se oma tulkinta siitä, millä perusteella numeroita annetaan.

 

[vol]

mulla itellä oli liikunta aina huono aine , en oo mikään pallopelilahjakkuus.
sitten muistaakseni 8-luokalla pelailtiin sählyä , ja niihin aikoihin ensimmäisen kerran olin kiinnostunu punttaamisesta ,no sitten tehtiin joukkueet peliä varten ja meidän joukkue valittiin pelaamaan ilman paitaa.
no jossain vaiheessa peliä liikunnanopettaja kysyy multa "onko vol alkanu painoja nosteleen"
jotain vissiin olin saanu aikaan ja seuraavassa todistuksessa liikunta oli muistaakseni pari numeroa noussu ja pallopelit ei vieläkään ollu hallussa.
kai ne opettajat arvostaa sitä kun oppilas edes jotain yrittää rimpuilla , vaikka koulun liikuntatunneilla oiski aina se viimeisenä joukkueeseen valittava

 

[flamm]

Aika ikävää hommaahan se koululiikunta oli. Joukkuelajeissa oon aina ollut huono ja yksilösuoritukset meni porukassa lusmuillen, jotain hiihtoa lukuunottamatta. Ei pahemmin innostanut liikunnan harrastamiseen. Lukioon asti numero oli joko kutonen tai seiska, mutta sitten eräällä kerralla menin ja sanoin opelle että: "pesis on paska laji, juoksisin mieluummin kympin." Sehän suostui ja nosti numero kasiin. Ois pitäny hoksata toi vaan aiemmin..

 

[Peppe Halti]

En mä liikunnasta pitänyt. Ala-Asteella se oli vielä ihan jees, ylä-asteen ja lukion salibandyn jatkuva pelaaminen saba-poikien kanssa (jotka pelasivat ja pelaavat sitä varmaan vieläkin kaiken vapaa-aikansa) oli perseestä. Pesäpallo olisi ollut hauskempaa, jos kouluni olisi viitsinyt panostaa riittävän moneen räpylään vasenkätisille, myöhemmin jengi tosin oppi tekemään huutojoukkueetkin siten, että vasurit joutuivat eri joukkueisiin.
¨
Mutta kaikista eniten perseestä kyllä oli hiihto ja luistelu, tosin tämä johtui niiden kamojen roudaamisesta, eikä itse lajista.

Suunnistus oli mun mielestä ihan jees, jos ei satanut. Oppi hyödyllisiä neuvottelutaitojakin, kun ei kukaan kaikkia rasteja itse kuitenkaan löytänyt/viitsinyt etsiä.

 

[lumbago]

Minut valittiin aina viimeisenä joukkueeseen, vihasin pesistä ja sitähän pelattiin aina. Ylipäänsä pallopelit ei oikein olleet minun juttuni.

Kuulostaapa erityisen tutult, oli sama homma itelläni.
Ala ja yläasteen liikuntatunnit oli suoraa sanoen ihan perseest, en oikein tiiä miks, mut en vaa tykänny yhtää. Yläasteel oli rento liikanopettaja, eli ei semmonen natsi mikä oli mm. ala-asteel, mut seki jäi sitte eläkkeelle ja tilalle tuli joku jota sanottii aina "Natsiks" kaverien kans, vaikka seki oli suht rento.. Mut kuitenki. Suurimmaks osaks liikuntatunneil pelattii just noit pallopelei, amikses tuli sitte punttisali liikuntatunneille mukaa \o/ jesh. Noh mut eipä siel koulun tunneil tullu pahemmin nosteltuu kuiteskaa.

Lähinnä sitte ku kotoon jamitti vaa (eli kun ei ollu enää kouluu) ni hmm.. Tulin järkiini tms ja aloin juoksee lenkkei että kunto kasvaa, oli nimittäin sitte ihan rapakunnos ja aloin hyppii volttejaki, kunto läks nousuu ihan kivastee ja punttisali vei sitte lopult mennessää. Toki vieläki tulee tota aeroobist väännettyy mut.

Mut jokatapaukses, kyl se koululiikuntaki kannattais vaikka se kuinka paskamaiselt tuntuis, IMO, näin myöhemmin ajateltuna siis.

 

[Tidus]

Täältä kun löytyy liikunnanopettajia, niin voisitteko hieman valaista minua. Muutama kysymys:

1. Miksei kuntotesteissä testata yhtä kehon tärkeintä lihasta, selkää?

2. Miksi entinen "max yhdessä minuutissa" saatavien vatsalihasten määrä vaihdettiin tähän nykyiseen "piippitestiin"? Selitykseksi olen kuullut, että piippitesti kertoo enemmän kestävyydestä, mutta jostain kumman syystä ne, jotka ennen saivat huipputuloksia "max yhdessä minuutissa", saivat ihan yhtälailla huipputuloksia tässä "piippitestissä". Ja sama myös keskiverroilla ja huonokuntoisilla.

3. Miksi vatsalihastestissä kaveri saa pitää nilkoista kiinni? Eihän se kuulu oikeaoppiseen tekniikkaan, vai olenko ymmärtänyt väärin?

4. Saatteko liikunnanopettajat minkäänlaista koulutusta, tai tarvitseeko teidän tietää liikunnasta yhtään mitään ennen kuin pääsette opettamaan? Liikunnanopettajamme nimittäin pistää ylipainoisia oppilaita juoksemaan sillä perusteella, että se kohottaa peruskestävyyttä. Mitä vittua? Eiköhän se niin mene, että ylipainoisen sohvaperunan on aika vaikea juosta peruskuntoalueella.

Joku kysymys oli vielä mielessä, mutta ei nyt tule mieleen. Toivottavasti meillä vain on normaalia tyhmempi opettaja.

 

[Jesuiitta]

Liikunta oli aina suosikki aine kolussa ja kaikki mahdolliset "kurssit" tuli vedettyä ammattikoulussakin läpi. Yläasteella vaan vähän otti pattiin, että kiekkoa pelaavilla oli AINA liikunnan numero 10 vaikkei ne ollu missään lajissa yhtään parempia ja mulla oli kasi. Tai kyllä ne oli parempia esim. potkimaan muita oppilaita ja muissa vastaavissa homosteluissa.

 

[AK_]

1. Miksei kuntotesteissä testata yhtä kehon tärkeintä lihasta, selkää?

Meillä ainakin oli leuanvedot vielä pari vuotta sitten yläasteella, sitten lähdin lukioon enkä tiedä miten nykyään on, tuskin on muuttunut. Tosin siinä lapussa mihin piti omat tulokset kirjata luki leuanvedon kohdalla "käsivarsien kestovoima"

2. Miksi entinen "max yhdessä minuutissa" saatavien vatsalihasten määrä vaihdettiin tähän nykyiseen "piippitestiin"? Selitykseksi olen kuullut, että piippitesti kertoo enemmän kestävyydestä, mutta jostain kumman syystä ne, jotka ennen saivat huipputuloksia "max yhdessä minuutissa", saivat ihan yhtälailla huipputuloksia tässä "piippitestissä". Ja sama myös keskiverroilla ja huonokuntoisilla.

Mikäs testi tää "piippitesti" siis on? Ei sano mulle mitään.

3. Miksi vatsalihastestissä kaveri saa pitää nilkoista kiinni? Eihän se kuulu oikeaoppiseen tekniikkaan, vai olenko ymmärtänyt väärin?

No se ei loppujen lopuksi niin paljon vaikuta, ne joilla on vatsat kunnossa kyllä erottuu joukosta vaikka niitä tehtäis pää alaspäin. Kai sillä halutaan maksimoida se tulos.

4. Saatteko liikunnanopettajat minkäänlaista koulutusta, tai tarvitseeko teidän tietää liikunnasta yhtään mitään ennen kuin pääsette opettamaan? Liikunnanopettajamme nimittäin pistää ylipainoisia oppilaita juoksemaan sillä perusteella, että se kohottaa peruskestävyyttä. Mitä vittua? Eiköhän se niin mene, että ylipainoisen sohvaperunan on aika vaikea juosta peruskuntoalueella.

Kyllä aivan varmasti on koulutukset käyty että pääsee vakituiseksi liikunnanopettajaksi, sijaiset sitten erikseen. Toi tapaus kuulostaa aika oudolta.

 

[njietro]

Meillä ainakin oli leuanvedot vielä pari vuotta sitten yläasteella, sitten lähdin lukioon enkä tiedä miten nykyään on, tuskin on muuttunut. Tosin siinä lapussa mihin piti omat tulokset kirjata luki leuanvedon kohdalla "käsivarsien kestovoima"

"Käsivoimat" lukee täälläkin. 15-vuotiailla 13 toistoa on kympin raja siltä osin. Tosin eihän se selkään paljoa ota, siis sillä tekniikalla millä lähes kaikki sen vetävät. Vastaote ja ihan suorin vartaloin kauheella repimisellä leukaa kohti tankoa.

 

[Dreamer]

Muistelmia koululiikunnasta ala-asteelta:

-Hiihto: yritin viedä suksia kouluun, hankalaa kun porkat ja sukset menee aina "ristiin" ja sitten niitä pitää setviä. Hiihtokilpailussa en hiihtänyt vaan lähinnä kävelin suksilla ja olen yleensä viimeinen. Koskaan en voidellut suksia ja ne tahmasivat, kauheat lumipaakut kulkivat suksien mukana.

-Pesäpallo: 1. lyönti huti, 2. lyönti huti, 3. yritin näpätä, mutta sekin oli huti. Kun olin koppivuorossa niin menin aina tosi kauas takakentälle minne asti ei yleensä kukaan jaksanut lyödä palloa.

-Jalkapallo: kentällä joku kaappi jyrää pallon kanssa vastaan ja kohta varmaan potkaisee pallon naamaan > väistän äkkiä pois tieltä. "Ei se pallo pure!" joku huutaa. No eihän se pure, mutta varmaan sattuu kun osuu täysillä naamaan. Sekin sitten vielä, että aina silloin tällöin joku huusi "paitsio!" mutta ikinä en oppinut mistä se nyt sitten tuli.

-Koripallo: kauhea kirskunta ja vinkuva ääni kuului pelaajien kengistä kun ne ryntäili edestakaisin. En vieläkään tykkää niistä äänistä. Jos joku sattui heittämään pallon minulle niin siitä piti äkkiä päästä eroon ja heitin sen pian jollekulle. Sattui usein olemaan vastustajan pelaaja.

Yläasteen liikunta meni onneksi vähän paremmin. Uinnissa pääsin maisteriksi ja cooperissakin juoksin 3000.

 

[Tidus]

Meillä ainakin oli leuanvedot vielä pari vuotta sitten yläasteella, sitten lähdin lukioon enkä tiedä miten nykyään on, tuskin on muuttunut. Tosin siinä lapussa mihin piti omat tulokset kirjata luki leuanvedon kohdalla "käsivarsien kestovoima"

Meillä on leuanveto vapaaehtoisena :lol2: Eli eipä sitä juuri kukaan tee.

Mikäs testi tää "piippitesti" siis on? Ei sano mulle mitään.

Tuolla aiemmin sitä joku hieman selitikin. Tehdään ensin x määrä vatsoja tietyllä nopeudella (nopeus määritetään niin, että aina kun kasetilta tulee "piip" noustaa ylös ja uuden "piipin" jälkeen alas) Nopeus lisääntyy loppua kohden

Kyllä aivan varmasti on koulutukset käyty että pääsee vakituiseksi liikunnanopettajaksi, sijaiset sitten erikseen. Toi tapaus kuulostaa aika oudolta.

Tämä oli ihan vakituinen opettaja, ja oli opettanut jotain kolmekymmentä vuotta...

 

[Tidus]

edit: tuplana, voi poistaa

 

[Erkka80]

Mä tykkäsin liikunnasta noin yleisesti ottaen, vaikka esim. pallopeleissä ym. joukkuelajeissa olen aina ollut melko huono. Kasi oli aina liikunnan numero.

Koululiikunta huipentui lukion toiseen luokkaan kun liikunnanopettajamme työnsi kuulaa suoraan mun pläsiin. Sain uudet silmälasit koulun vakuutuksesta! Jea!

 

[Myth]

Mun aikaan meidän ylä -ja ala-asteella oli tuo koululiikunta aika pitkälti painottunut hiihto-jääkiekko-pesis linjalle. Noh, hiihdossa voitin ala-asteella joka vuosi, lätkää pelasin joukkueessa ja pesiksessäkään en nyt mikään paska ollut, cooperissa kiskoin joka vuos tasaseen sen 2950m (yläasteella) jne. Harrastin myös omalla ajalla kaikkee mahdollista (suunnistusta, judoa, lätkää, salibandyä yms.). Silti liikunnan numero oli yleensä se 9, ei tainnu kertaakaan olla kymppi. Mä päättelin, että sen oli pakko johtuu mun persoonasta. Ei sillä, että mulle nyt mitään väliä numeroilla oli (keskiarvo 6,5 ), mutta olishan se nyt ollut kivaa se kymppi saada edes liikunnasta. Mä olin (olen vieläkin) kuitenkin sellainen, että piti kyseenalaistaa kaikkea omasta mielestä hieman erikoisilta tuntuvia asioita ja muutenkaan en opettajien suosiossa käytökseni takia ollut vaikka liikuntatunneilla käyttäydyinkin mallikkaasti, kyseenalaistamisia lukuunottamatta.

Kaikenkaikkiaan ihan hauskaahan tuo oli liikkua koulussa. Olispa vieläkin nykysessä koulussa liikuntaa...

 

[Eleonoora]

Koululiikunta huipentui lukion toiseen luokkaan kun liikunnanopettajamme työnsi kuulaa suoraan mun pläsiin. Sain uudet silmälasit koulun vakuutuksesta! Jea!

Auts. Eikö nenä edes murtunu? On ollu varmaan opettaja nolona ja anteeksi pyytelemässä. Mulle on sattunut kerran vähän samantapaista. Heitin kerran hallissa kiekolla yhtä naista rintakehään. Mut siinä päässä ei pitänyt olla kuin parin valmentajan, mut jostain syystä tämä akka (kai jonkun toisen treenailijan äiti) halus tulla katsomaan, et kuin hyvin heitetään. Kai vähän oma mokansa..

 

[njietro]

On ollu varmaan opettaja nolona ja anteeksi pyytelemässä.

"Enkö mää kieltäny menemästä sinne!" "Oma on vikas, kun menit tielle..." "Taas hyvä esimerkki, kun ei kuunneltu ohjeita ja pysytty sivussa." ;)

...tai sitten "sori..."

 

[protsku]

Miksi koululiikunnassa tehdään aina samaa pallon perässä juoksemista? Voimaharjoittelu esimerkiksi puuttuu kokonaan koulujen opetussuunnitelmista! Muistan kun pari kertaa "päästiin" uimahallireissun yhteydessä saman rakennuksen salille mutta eipä siellä ollut mitään ohjausta liikkeiden tekemiseen.

Jos ajatellaan ihmisen peruskuntoa kokonaisuutena niin ehdottomasti pitäisi saada ohjattua kuntosaliharjoittelua koulujen liikuntatunneille. Pallon perässä juokseminen ei vahvista luustoa, vielä vähemmän siinä saadaan lihaksia kasvatettua.

 

[Eleonoora]

Miksi koululiikunnassa tehdään aina samaa pallon perässä juoksemista? Voimaharjoittelu esimerkiksi puuttuu kokonaan koulujen opetussuunnitelmista! Muistan kun pari kertaa "päästiin" uimahallireissun yhteydessä saman rakennuksen salille mutta eipä siellä ollut mitään ohjausta liikkeiden tekemiseen.

Jos ajatellaan ihmisen peruskuntoa kokonaisuutena niin ehdottomasti pitäisi saada ohjattua kuntosaliharjoittelua koulujen liikuntatunneille. Pallon perässä juokseminen ei vahvista luustoa, vielä vähemmän siinä saadaan lihaksia kasvatettua.

Kyllä meillä ainakin oli ohjattuja salikäyntejä. Sekä tytöillä että pojilla. Taispa olla jopa valinnaisena sellainen kurssikin, missä opastettiin tuohon salilla käymiseen. Kaikilla kouluilla ei varmaan ole mahdollisuuksia edes salilla käymiseen.. Mut oli se vaan aina kovin mielenkiintoista, kun lukiossakin kaverin kanssa vedettiin välillä liikuntatunnilla treenit ja sit opettaja tuli aina kauhistelemaan, et miten te tytöt noin isoilla painoilla.. Mut tuo liikkamaikka oli kyllä oikeastikin asiansa osaava opettaja, mut jostan syystä sitä hirvitti isot lihakset, joita meillä ei siis kuitenkaan ollut. Mut kyllä mä sillon lukiossa tein haukkaria ennemmin 12 kilon painoilla, kun kilon painoilla, kuten eräät.. :D