- Liittynyt
- 13.10.2008
- Viestejä
- 2 973
Yläasteen aikana luokalla oli poika jota kiusattiin lähes koko yläasteen ajan, kiusaukseen osallistuivat luokan pojat ja joskus jopa vanhemmat tytöt. Kiusaaminen oli niin fyysistä kuin henkistäkin, eikä siihen tuntunut oikein kukaan puuttuvan. Valitettavasti itekkin osallistuin siihen ja tämä on nyt kaivanut mieltäni muutaman vuoden.
Olen välillä vakoillut Facebookista tätä entistä kiusattua, hänen elämänsä näyttää olevan päällisin puolin kaikin tavoin kunnossa: löytyy tyttöystävää, yliopisto-opiskeluita ja salillakin on hommattu kiitettävä määrä lihasta.
Asiaan - Luokkakokous lähestyy uhkaavaa vauhtia ja tämä kyseinen kiusattu saapuu myös paikalle.
Asia hävettää minua niin paljon että tekisi mieli pyytää häneltä anteeksi kaikkea sitä paskaa mitä tuli sanottua ja tehtyä, toisaalta en haluaisi nostaa enää hänen kiperiä muistoja yläasteelta pintaan kun hän näyttää selkeästi nykyään menestyvän elämässä ihan hyvin. Otin asian puheeksi tyttöystäväni kanssa ja hän sanoi ettei kannattaisi ottaa tätä puheeksi luokkakokouksessa jonka pitäisi olla iloinen tapahtuma.
Mitä tehdä?
Otanko asian puheeksi? Pyydänkö anteeksi? Entä jos vain tyytyisin kehumaan kuinka hienosti hänellä nykyään menee ja unohtaisin kaikki vanhat asiat? Kannattaako ehdottaa että jos joskus vaikkapa käytäisiin yhdessä kuntosalilla..
-hävettää vietävästi, enkä ollut edes se pahin kiusaaja =/
Vähintä mitä voit tehdä on pyytää anteeksi ja tarjoat kaverille illan tai pari ja kerrot kuinka uuvatti olit kun kiusasit mukana. Kerrot et oot muuttunu mies vaikka hukassa olitkin silloin kiusaamis aikoina, jo se et sua kaduttaa kertoo että sinulta löytyy omatunto ja empatiaa toisia kohtaan.