Ei nyt varsinaisesti liity koulukiusaukseen, mutta minä olen joskus isonvihan aikoihin ollut sellaisessa koulukokeilussa (akvaariokoulujako ne testikoulut on?), jossa lapsukaiset jaoteltiin luokkiin "oppimistason ja -tekniikan" mukaan eikä asuinalueen, kuten yleensä. Tiedä sitten millä kriteereillä tuo jako oikeasti tehtiin, mutta lopputuloksena kaikki pianoa soittavat pitsipöksyt löytyi yhdestä luokasta, vilkkaammat lapsukaiset toisesta luokasta, ja kolmannesta sitten siltä väliltä. Sukupuolijakauma vääristyi melko lailla arvattavaan suuntaan, ja tuosta toisesta luokasta tuli käytännössä tarkkis. Opetuksen tahti ja laatu oli sitten hitsattu jaon perusteella, osalle annettiin lisätehtäviä ja haastavampaa matskua, osa sitten eteni tämän perinteisen kaavan mukaan. Osa ei sitten ehkä niin hirveällä tahdilla edennytkään.
Lopputulema kokeilusta taisi olla se, että kokonaisuuden kannalta on parempi, että rauhallisemmat lapsukaiset ovat tasoittamassa menoa siellä villimpien seassa. Sama kanta on ilmeisesti nykyäänkin voimassa, erityisryhmiin "tukilapsia" sekaan taviksen malliksi. Voihan sitä tietysti pohtia miksi nokkelamman tenavan tukeminen olisi täysin vanhempien vastuulla, jos taas oppimisvaikeuksista kärsivän tukeminen on ainakin nykyisellään melko pitkälti koulun ongelma?
