Koulukiusaus

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Allah
  • Aloitettu Aloitettu
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Itseäni tuli myös ala-asteella kiusattua, opettaja tuntui välittävän ja "yritti" todella puuttua asiaan pari ensimmäistä kuukautta. Tämän jälkeen opettaja lopettikin yrittämisensä. Asia loppui vasta silloin kuin kiusaaja heitti mut jonkin sortin lonkkaheitolla liikkeellä pääedelle kivilattialle; Todella paha aivotärähdys ja pari viikkoa himassa. Sai kiusaaja tutia ja joutui muistaakseni "vaihtamaan koulua" joka nyt ei mielestäni ole ollenkaan kova tuomio tollaisesta paskasta mistä syntyi pohjaton lovi omaan itsetuntoon. Onneksi nyt jo "viisaampana" voin todeta, että jos tota en ois kokenu tuolloin olisi jäänyt todella moni asia tekemättä ja koettua - Nykyään pystyn ajattelemaan tapauksen positiivisesti, elämä koettelee monella eri tavalla, ehkä tääkin on sit pakko kokea jossain vaiheessa elämää; vertaa: työpaikkakiusaus etc.

Kezmah ̶̶ʛ
 
Ongelma on se, että kuisaajat ovat usein fyysisesti aivan eritasolla kuin kiusatut.
vanhempana voi tuntuu, et noita ylä-asteikäsiä voi kuka tahansa vetää lättyyn jos munaa löytyy, mutta ei se siltä 55 kg wowittajalta onnistu ku vaan syö sipsii ja istuu koneella sillä aikaa kun kiusaaja treenaa. ylä-asteella oli yks opettaja joka uskals mennä kaikkien tappeluihin väliin, muilla ois saattanu sattua. varsinkin kun kysees on 17-18 vuotiaat muutaman kerran luokalle jäänet mamut. Ja ne kaverit oli oikeesti isoja. Oli yks venäläien joka oli 199 cm pitkä ja paino 100 kg+. Se oli vissii 18.

Ni miten siihen kiusaamiseen puutut ku opettajatki pelkää. Ite oon ollu sosiaalisesti aina sen verran taitava et en oo ikinä minkää kiusaamisen uhriks joutunu.



Se et ne joilla on paska omatunto kiusais on ihan paskaa. Kaikist suostituimmat ja itsevarmimmat oli niitä kiusaajii.
 
Olishan se kerran kiva antaa turpaan noille ylä-asteen häiriköille, kun lueskelee kuinka saatanan ärsyttäviä ne osaa olla ja osa näistä on jaksanut pilata jonkun elämää jo vuosien ajan. Tuon ikäisillä jannuilla yleensä aivot tuppaavat muutenkin olemaan jäässä. Sitten ruikutetaan porukalla " miks sie käyt pienempii kii ".
Samaa voisi kysyä heiltä itseltään.
Tunnen tyyppejä, joita on kiusattu ja se vituttaa heitä vielä pitkään elämässä. Kiusaamista kun on monenlaista, pahinta tietenkin nämä väkivaltapellet, joille tulis antaa samalla mitalla mitä kerjäävätkin.
 
Heitänpä tähän oman version tuosta " Väkivalta lopettaa vittuilun" ratkaisusta.

Olen aina ollut kohtuu hiljainen, hieman sairaan huumoritajun omaava jätkä, myöskin kooltanan aina 5 luokan isoimman joukossa ja voimissa kärkipäästä. No yläasteellahan tuo homma lähti siintä että luokan isoin rupesi aukomaan minulle ja kun tuo ei vaikuttanut alkoi homma mennä repun kätkemiseen, penaalin nyysintään, takista rahojen vientiin ym. otin nuo tavarat aina hetken päästä pois en muuta.

No piakkoin nämä luokan pienet häiriköt alkoivat harrastaa tuota samaa, mutta tällä kertaa tavaroiden repiminen pois aiheutti luokassa " Käyt pienempiisi kiinne, ootko vähän nolo jätkä!" reaktion. No sitten porukka innostui nälvimään oikein kunnolla, loppujen lopuksi pistin yhden jätkän tajuttomaksi. Opettaja näki tilanteen ja puolusti minua asiasta, joten ainakin siintä pisteet opettajille.

Mutta tuohan innosti vain nuo 1-2v isommat tulemaan antamaan minulle opetuksen ettei heidän pikkukavereita kiusata. Tässä vaiheessa aloin jo pakoilemaan, ja vältin esimerkiksi tupakkapaikan aluetta. 2vuotta jouduin sitten nössöilemään ja kestämään tuollaisia pikkuluusereita jotka tyyliin " Käy kiinni ja kerron sille ja sille ja sut hakataan" kiusausta.

No osa näistä isoista ymmärsi lopulta että olin ihan perus kaiffa ja että nuo niiden pikku "kaverit" olivat niitä riidanhaastajia. mutta tuossa vaiheessa oli jo 9lk menossa. Jokin 7lk loppu ja 8 olivat oikein kunnon kerran viikossa kiusaamista. toki ei minulle mitään silmänpuhjontaa ym tehty mutta se on erityisen hauskaa kun 3/5 päivästä joudut etsimään reppusi koulun 15 eri vessasta.

Nyt tekisi kyllä mieli palata tuohon rutiiniin kun olen saman kokoinen kuin nuo isot. Lätkiä turpaan noita luusereita ja tietäen etteivät he voi juosta mihinkään selän taa. Ja nykyisinhän nämä kiusaajat ovat amiksessa 4vuotta ja pari taisi lopettaa koulunsa 8-9lk. Ainut kohta mistä tulee mieleen että väkivalta olisi auttanut olisi ollut se että olisin pistänyt nyrkkimatsin pystyyn heti kun tuo isotyyppi aloitti kiusaamisen. Mutta joku järjen puhuminen jollekkin 14v idiootilli on aivan toivotonta. :jahas:
 
Itse olin päiväkodista saakka isompien kohteena, muistan joskus 4-5 vuotiaana kun tokaluokkalaiset tulivat myllyttämään. Tosin olin aina kolme vuotta vanhempien oppilaiden kokoinen, mutta henkisesti ihan ikäiseni joka mahdollisti sen pyörittämisen yläasteellekkin saakka. Itse en ole myöskään kiusannut, pikemminkin antanut luokkakavereille 'some hard times' ihan tasapuolisesti yleisen merkillisen käytöksen muodossa...
 
aika kärjistettyä tekstiä mutta tollasiin mulkkuihin ny ei vaan mikää muu tehoa ku väkivallanpelko.

Ja yksinäisyys. Se, että kiusaaja eristetään siitä tutusta porukasta täysin omiin oloihin.

Mitä tulee siihen, ettei opet puutu niin Vantaalla on ainakin selkeä ohjeistus, että poliisille soitto, jos väkivaltatilanne on niin raju, ettei väliin uskalla/kannata/voi mennä. Poliisi tulee paikalle pillit viuhuen ihan hetkessä.
 
Se et ne joilla on paska omatunto kiusais on ihan paskaa. Kaikist suostituimmat ja itsevarmimmat oli niitä kiusaajii.
Mua suuresti naurattaa ne yleistykset, joissa kaiken maailman psykologiset pätijät selittää, kuinka kiusaajaa oikeasti sattuu sisimmässään tai että kiusaaja huutaa apua kenenkään kuulematta.

Koulukiusaus on vallankäyttöä. Ihmisellä nyt vaan sattuu olemaan tendenssejä alistaa muita yksilöitä.
 
Mua suuresti naurattaa ne yleistykset, joissa kaiken maailman psykologiset pätijät selittää, kuinka kiusaajaa oikeasti sattuu sisimmässään tai että kiusaaja huutaa apua kenenkään kuulematta.

Koulukiusaus on vallankäyttöä. Ihmisellä nyt vaan sattuu olemaan tendenssejä alistaa muita yksilöitä.
Ne on tätä ammattiymmärtäjien porukkaa, joiden hyysäyksestä me saadaan nauttia suuresti eräässä vaikutuksiltaa suuremmassakin asiassa, mutta ei sekoiteta sitä nyt tähänkin ketjuun.
 
Auvinen meni väärään paikkaan tusauttelemaan viattomia. Jossain olis varmaan ollut oikea paikkakin, kun poikaa niin vitutti menneisyys :)
 
Mä jouduin yläasteella puhutteluun koulukiusauksesta. Oli sellanen jätkä, joka oli ala-asteesta asti terrorisoinut mm. itseäni ja muutamia muita. Annettiin sitten parin frendin kanssa takasin, ja tämä sitten kanteli rehtorille että "yhyy mua kiusataan".

Musta oli silloin ihan oikeutettua antaa maistaa omaa lääkettään, kaikki nimittäin pelkäs sitä jätkää kun se saattoi käydä tyttöihinkin käsiksi ihan tosta vaan.

Mulle koulunkäynti oli muutenkin vaikeeta, muutettiin paria vuotta ennen ala-astetta pienelle paikkakunnalle stadista, joka tottakai oli oiva kiusaamisen aihe koulujen alettua. Siitä se jatkuikin sitten sen yhdenksän vuotta, milloin mistäkin aiheesta :(
 
voiku on herkkää :love:

eipä se kiusaaminen taida sillä loppua että kiusatulle annetaan lämmintä ymmärrystä sen isosiskon toimesta. eikä se lopu siihenkää vaikka kiusatun isosisko sais vedenpitävää kovaa kylmää informaatioo tästä touhusta, ku se soitto sinne koululle aiheuttaa vaan pienen puhuttelun kiusaajalle/kiusaajille jolloin homma vaan jatkuu edelleen niinku ennenki, paitsi että nöyryyttävempänä ehkä vielä sen takia ku kiusattu on menny parkumaan aiheesta, onhan se noloa.

ja kiusaajien vanhemmillekki ku soittaa niin vittuako ne välittää? ja vaikka välittäiski niin eipä sekää asioita muuta, ei se tsot tsot vaan auta.

en tiedä mutta jos kuulisin että pikkuveljeäni potkittais päähän koulussa niin eka mikä tulis mieleen olis se että opettaisin sen painimaan ja nyrkkeilemään, alkais ongelma korjaantumaan pianaikaa vähä niinku itsellään ;) mutta jos pikkuveli olis toivoton nysvä jolla ei koskaa tulis munaa olla sen vertaa mies että vois heittää sen kovan oikean suoran kiusaajan nenään niin sitte se olis kai itse etsittävä kyliltä tämä kaveri roikkumasta ja ottaa kyytiin vähä "ajelulle" parin kaverin kanssa vähä kovistella ja kuvata kännykällä vaikka kuinka poika parkuu pelosta, sit potkia pikkasen hampaita uuteen uskoon ja uhata että levittää sen parkumis videoo pitkin koulua jos toi touhu jatkuu, nii ja uus maaseutuajeluki olis sitten tiedossa.

eipä tollasta touhua lopeteta muutaku nyrkillä(tai sen uhalla), jos siis kyseessä on ihan oikea kusipää kiusaaja eikä mikään tyyliin rinnakkaisluokan mulkku joka vaan vähä katsoo kieroon ja sanoo läskiksi sillointällöin.

aika kärjistettyä tekstiä mutta tollasiin mulkkuihin ny ei vaan mikää muu tehoa ku väkivallanpelko.
No, minä kyllä olen samaa mieltä kuin sinä, että kiusaajia pitäisi vetää pahasti turpiin. Se on minunkin mielestäni ainoa keino. Mutta juurihan tuo huolestunut isosisko kertoi, että pikkuveli ei puhu mitään. Ketä voi mennä vetämään turpaan, kun ei tiedä kiusaajien nimiä? Sellaisessa tilanteessa on apu edes siitä, että jossain ja jonkun kanssa on mukavaa.
 
Ja yksinäisyys. Se, että kiusaaja eristetään siitä tutusta porukasta täysin omiin oloihin.

Mitä tulee siihen, ettei opet puutu niin Vantaalla on ainakin selkeä ohjeistus, että poliisille soitto, jos väkivaltatilanne on niin raju, ettei väliin uskalla/kannata/voi mennä. Poliisi tulee paikalle pillit viuhuen ihan hetkessä.

Hyvä malli. Sillä ne pojat oppii kun skidistä asti tulee poliisit riehumaan paikalle :D
O: "Make ja Keke vetää toisiaan turpaan, tulkaa nyt joku hätiin"
P: "karhu liikkeellä, karhunpesä kuittaa"
Sitten pihalla keke 10v ja make 9v ovat leikkineet lumisotaa ja tilanne on mennyt siihen että make parempana heittäjänä on ruvennut vittuilemaan isommalle ja vanhemmalle kekelle joka on päättänyt näyttää että hän pärjää muuten jos ei heittämällä palloja, niin heittämällä makea.
Poliisi rynnistää paikalle pillit huutaen ja valot välkkyen, karhuryhmä purkautuu autostaan ja piirittää pojat. Aseet ovat kohdistettu rauhanhäiritsiöiden kasvoihin kun toinen poliisi potkaisee kakarat nuri ja huutaa "ottakaa ihan rauhallisesti pikkumulkerot" aina välillä vähän potkaisten ja muistuttaen että kannattaa pysyä rauhallisena.

Onneksi vantaalla asioihin puututaan!



Ja sitten oikeasti. Perkele että mitään poliisia tarvita koulukiusausta selvittämään ennenkuin joku oikeasti on pahoinpidelty(ei siis tapeltu) tai jotain on oikeasti varastettu(eikä jemmattu vessaan, mistä se löytyy tunnin jälki-istunto uhkauksen jälkeen 15 sekunnissa).
Vähän vastuuta kotiin ja ennenkaikkea kouluille.
 
Ja sitten oikeasti. Perkele että mitään poliisia tarvita koulukiusausta selvittämään ennenkuin joku oikeasti on pahoinpidelty(ei siis tapeltu) tai jotain on oikeasti varastettu(eikä jemmattu vessaan, mistä se löytyy tunnin jälki-istunto uhkauksen jälkeen 15 sekunnissa).
Vähän vastuuta kotiin ja ennenkaikkea kouluille.

Rajansa kaikella toki, mutta kyllä se on poliisin paikka, kun Kalle 170cm 90kg hakkaa Villeä 150cm 45kg. Tai jos oppilas riehuu sakset kädessä luokassa.

Opettajalla ei ole mitään velvollisuutta olla oppilaiden nyrkkeilysäkkinä tai erotuomarina, kun lapset hakkaa toisiaan olan takaa. Opettajan työsopimukseen ei sisälly oman terveyden vaarantaminen siksi, että lapset saadaan erotettua toisistaan. Sitä varten on poliisi, jonka voi soittaa apuun, ja jolla on keinot ja välineet rauhoittaa pahemmat tilanteet.

Kyllä sitä meidänkin koulussa pieniä nujakoita on vähän väliä, ei niihin poliisia soiteta, mutta jos tilanne on niin uhkaava, että siinä voi sattua huonostikin niin se on soitto 112.
 
Mä olin joskus ala-asteella kiusaaja. Aika kamalaa näin jälkeenpäin ajatellen, mutta ei sitä silloin tajunnut, että kuinka väärin se on. Meitä oli kolmen hengen tyttöporukka ja haukuttiin aina yhtä luokan pyöreämpää tyttöä, naurettiin tälle ja keksittiin kaikesta jotain mistä voidaan nauraa hänelle. Lopulta tämä kiusauksemme kohde valitti asiasta rehtorille ja siellä sitten me kolme kiusaajatyttöä istuimme rehtorin kansliassa selittämässä miksi toimimme niin.
Nyt vuosien jälkeen olen vieläkin yhteydessä tuohon tyttöön, jota ennen kiusasin. Nykyään olemme ihan väleissä ja kerran hän jopa avautui minulle sen verran, että hänellä on vieläkin aika pahat arvet sisällään siitä mitä sanoimme hänelle silloin ala-asteella. En kyllä ihmettele, jätimme hänet kaikessa ulkopuoliseksi ja kukaan muukaan meidän luokalta ei uskaltanut sitten ottaa tyttöä kaverikseen, koska moni pelkäsi, että joutuu itse kiusatuksi.

Hävettää moinen käytös!
Mutta fyysisesti ei ikinä käyty käsiksi, se oli vain sitä henkistä väkivaltaa.
 
Mutta fyysisesti ei ikinä käyty käsiksi, se oli vain sitä henkistä väkivaltaa.
Huh! Onneks vaaaaan henkistä. Sehän se vittumaisempaa monesti on ku se, että rehdisti myllyttäis. Tosin te olisitte varmaan saanu paksulta tytöltä pannuun.
 
Rajansa kaikella toki, mutta kyllä se on poliisin paikka, kun Kalle 170cm 90kg hakkaa Villeä 150cm 45kg. Tai jos oppilas riehuu sakset kädessä luokassa.

Opettajalla ei ole mitään velvollisuutta olla oppilaiden nyrkkeilysäkkinä tai erotuomarina, kun lapset hakkaa toisiaan olan takaa. Opettajan työsopimukseen ei sisälly oman terveyden vaarantaminen siksi, että lapset saadaan erotettua toisistaan. Sitä varten on poliisi, jonka voi soittaa apuun, ja jolla on keinot ja välineet rauhoittaa pahemmat tilanteet.

Kyllä sitä meidänkin koulussa pieniä nujakoita on vähän väliä, ei niihin poliisia soiteta, mutta jos tilanne on niin uhkaava, että siinä voi sattua huonostikin niin se on soitto 112.

Olen samaa mieltä. Mutta olen myös ollut aina sitä mieltä että auktoriteettiseen asemaan pitäisi olla jonkinsorttinen auktoriteetin arviointi ennen työhönottoa.
Nimittäin opettaja joka joutuu soittamaan poliisit hätiin kun lapset nujakoi, ei ole kovin uskottava roolimalli.(ei olekkaan tällä hetkellä hänen tehtävänsä olla, mutta mistäköhän tämänhetkinen kapinallinen nuoriso on syntynyt? Ehkä siitä kun kotona siirretään vastuu kouluille[joissa lapset ovat suurimman osan ajastaan jonka ovat kontaktissa vanhempiin] ja kouluista taas kotiin "koska kotonta ne arvot opitaan, koulu ei vastaa luokkatiloihin jätetyistä lapsista"...?).

e: Oikeastaan on jännä kun miettii että omakin opettaja oli ihme molo, jonka silmätikuksi jouduin, ja joka ei oikein kyennyt vastaamaan edes 10 vuotiaan vittuiluun mikä sitten tietysti pahensi tilannetta kun periksi ei voinut heikommalleen antaa. Silti ihan suhteellisen kunnon kansalainen kasvoi minusta(tosin edelleenkään en ketään tai mitään arvosta syyttä, moni joka aikoo sanoa samaa miettiköön ensin hyvin tarkasti ennenkuin "komppaa"). Mutta en silti voi nähdä tilannetta jossa en saisi lasta oppimaan tavoille ja elämään muiden kanssa sovussa sekä siinä sivussa vähän jotain laskentoa ja luentoa. Ala/yläasteella kuitenkin hengataan niin pitkään verrattuna opittavaan tiedonmäärään että sen suurin arvo on opettaa ihmiset tulemaan keskenään toimeen sen luppoajan. Miettikää jos isovanhempanne kävisivät katsomassa touhua nykypäivän koulussa ja kuinka opettajat suhtautuvat siihen, jos he sanoisivat rehellisen mielipiteensä niin mikä se olisi?
 
Harva asia on hävettäny jälkeenpäin yhtä paljon ku se et oon kiusannu muutamaa tyyppiä ala-asteella. Ikävintä siinä hommassa et se ettei sille voi enää mitään, en pysty mitenkään korjaamaan sitä asiaa. Yritän häpeääni lievittää sillä et olin vaan lapsi, enkä ymmärtäny miten paljon kiusattuihin saattoi sattua. Ehkä ainut asia mitä voin tehdä on varmistaa se, ettei omat lapset kiusaa / tuu kiusatuiks. :(
 
Täytyypä sanoa et ite luokan pienimpänä jouduin useastikkin kiusatuksi koulussa, olin vaan sen verran kova luu et yleensä se kiusaaminen loppui saman tien kun koulussa kiri sana et toi on kaheli ja uskaltaa panna hanttiin vaikka vastassa olis isompikin kaveri. Koskaan en paennut vaan aina annoin takasin minkä pystyin ja monesti tuli turpaankin otettua mut aina oli kaverinkin naama ruvella. niimpä minusta tulikin yhdenlainen kingi koulussa jota ei juuri kukaan uskaltanu haastaa. Mitään traumoja ei ole kouluajoilta jäänyt, päinvastoin luonne vaan koveni ajan myötä.

Oon ottanu sellaisen käytännön kun omiakin lapsia on et menen ite aina paikanpäälle selvittämään asiat halki kiusaajan kanssa. Tähän mennessä on tepsinyt ja kiusaaminen on loppunut samoin tein.

Tässä taannoin kävi hauska juttu kun olin nuorimman poikani kanssa lätkämatsissa ja hän sattui näkemään toisessa katsomossa kiusaajan joka oli häntä häiriköiny jo jonkun aikaa. No minähän menin kyselemään hänen vieressä olevalta aikuiselta et ootkos pojan isä et tällaisella asialla ollaan, no tää karpaasi meinas paskoa housuun kun puistelin siinä nyrkkiä ja annatin et tää jätkä kiusaa kuulemma poikaani harva se päivä. Poika oli kuulemma seuraavana päivänä käynyt juttelemassa pojalleni et hän ei enään koskaan kiusaa sua.

Paras tapa lopettaa kiusaaminen on mennä ite henk. kohtaisesti tapaamaan mahdollisia kiusaajia. Ja opettakaa omat lapsenne antamaan takaisin, yleensä se kiusaaminen loppuu kun uskaltaa antaa takaisin.
 
Henkilöt, joiden kansallisuutta en mainitse, kiusasivat mua yläasteella. Älykkäin valehteli toisille että oon sanonut loukkaavia asioita niiden kansallisuuteen liittyen ja sitten tuli turpaan. Puolustauduin rilleistäni ja läskeistäni huolimatta. Käydessäni vapaaottelua niitä vastaan kun enhän voinut sietää että päähäni lyödään roskis niin sain aggressiivisen paskiaisen maineen. Ja sitten englannin ryhmässä kukaan ei ottanut mua pariksi. Vitutti mennä sinne kun ei koskaan kelvannut kenenkään pariksi.

Armeijassa mua tupakiusattiin psyykkisesti ja fyysisesti, koska olin niin laiska ja huono sotilas ja epämiellyttävä henkilö. Musta tuli yleinen sylkykuppi johon purettiin kaikki vitutukset.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom