Koulukiusaus

[milkboy]

Tuli mieleen kun tuossa joku mainitsi että on tyyppejä jotka vetävät kiusaajia puoleensa, mä oon ollu semmonen ainakin omasta mielestä.
Oon kyllä ollu näin jälkikäteen muistellen aika huomionhakuinen ja omallalailla erikoinen lapsi eli vois johtua siittä että meni ala- ja yläaste kiusatun roolissa, tosin yläasteella olinkin jo sitten arka poitsu.
Uskomatonta mutta totta, intissä palasi sitten muistot hyvin mieleen kun alkoi taas se jatkuva vittuilu lähes alkuajoista lähtien.
Miksihän sitä otti taas sen kiusatun roolin, tarkoittaen että otti itteensä siitä vittuilusta ja siitä vittuuntuneena/ahdistuneena antoi palautetta vittuilijalle josta sitten se koko homma sai uutta tuulta purjeisiin.
Näin oli palautettu koko näytelmä rooleineen alkuasetelmaan ja estradi oli valmis.
Sitä luuli hetken että oli kasvanut kaikista niistä muistoista yli mutta niin ei ollutkaan.

 

[Lostedt 61#]

Itse ollesseni koulukiusauksen uhri mistä jo kerroinkin yhdessä thredissä niin kiusaamisen lopettamiseen on kaksi tapaa:

1) Vaihtaa koulua

2) Vetää niin lujaa turpaan, että vastapuoli näkee painajaista siitä vielä 10 vuodenkin päästä :curs:

Ja tämä terveydenhoitajalle/opettajalle/rehtorille kantelu pahentaa asiaa sen verran, että sinua aletaan pitämään nynnynä ja sinua aletaankin yhtäkkiä kiusata oikein jengillä.

 

[Lostedt 61#]

Väkivallalla ei ongelmia ratkaista, mutta siinä olet oikeassa, että hiljaisuus ei myöskään ole ratkaisu. Rikos tuskin parantaa kiusatun asemaa, joten siihen yllyttäminen on tyhmää.

"Väkivalta ei ratkaise ongelmia, vaan se LOPETTAA NE" ja tämä on tykkäsit siitä tai et niin elämän karu FAKTA. :evil:

 

[PekkaSS]

Vaikka aika vulgaaria tekstiä viikingiltä, niin allekirjoitan 101%. Vaikea kuvitella, että ketään hymyilyttäisi ilman hampaita, nenä murskana. Jos pitää maksaa jotain niin ok, kunhan ei viedä palleja...

 

[Lostedt 61#]

Se nyt vaan sattuu olemaan niin, että jos olet kiusaajaltasi vetänyt nenän poskelle niin ei varmasti kiusaa ja jos jotain vittuilua tulee niin voit vain sanoa "pitääkö sua taas leipoa kypärään" ja lupaan, että aika hiljaista tulee :D

 

[lej]

Vaikka aika vulgaaria tekstiä viikingiltä, niin allekirjoitan 101%. Vaikea kuvitella, että ketään hymyilyttäisi ilman hampaita, nenä murskana. Jos pitää maksaa jotain niin ok, kunhan ei viedä palleja...

Jep. Mua ainakin kaduttaa, kun en vetänyt varsinkin niitä pahimpia rääpäleitä koskaan kuokkaan. Olisi varmaan vähemmän patoutumiakin.

Kantelut ym. ei ainakaan omalla kohdalla johtaneet muuhun kuin kiusaamisen jatkumiseen. Pahimpia olivat juuri ne rääpäleet, jotka isompien suojissa vittuilivat, uhkailivat ja löivät. Tajusin vasta liian myöhään, että ne muut eivät 99 % varmuudella olisi tehneet mulle mitään, jos olisin päättänyt piestä ne pikku-vittuilijat. Eli ei niillä pahimmilla perskärpäsillä usein mitään suojelua ole, vaikka niin luulevatkin. Samalla olisi saattanut kiusaaminen loppua muutenkin, kun olisi pääjehut nähneet, että sehän pistääkin vastaan.

 

[protsku]

2) Vetää niin lujaa turpaan, että vastapuoli näkee painajaista siitä vielä 10 vuodenkin päästä :curs:

Sopiiko tämä ohje mielestäsi 45-kiloiselle seiskaluokan tytölle jota isot ysiluokan pojat kiusaavat?

Ja tässä oli sitten pointtina se että ilmeisesti ihan kaikilla kiusatuilla ei ole mahdollisuutta vaihtaa geeniperimäänsä sen kolmen vuoden aikana mitä yläaste kestää.

Koulukiusaushan olisi peräti helppo ongelma ratkaista jos kyseessä olisivat pelkästään samanikäiset ja -kokoiset pojat. Painoluokat vaan kehiin ja eikun mättämään turpaan sen minkä käsistä lähtee. Ja Viikinki erotuomariksi.

Kun asia ei ole kuitenkaan näin yksinkertainen niin nyt kaivattaisiin niitä hieman pitemmälle mietittyjä ongelmanratkaisuja.

 

[Nathalia]

Kirjoitinkin jo aiemmin omista kokemuksistani tänne, eikä niistä sen enempää, mutta surullista on sekin että en ollut läheskään pahin tapaus meidän koulussa. Kaksi ikätoveria kiusattiin samojen henkilöiden toimesta (eri kiusaajat kuin minulla) siihen kuntoon että molemmat joutuivat lopettamaan koulunkäynnin ja tenttivät sitten yläasteen loppuun ja ainakin toisella alkoi sitten nuppi ujeltaa siihen malliin että joutui ihan olemaan jonnekin nuorisopsykiatriseen sairaalaan kun alkoi itsemurhayrityksiä sun muita olla vähän turhan tiheään. En tiedä mikä näiden henkilöiden tilanne on tänä päivänä, mutta toinen ainakin oli silloin aivan palasina. Nämä tapaukset olivat peräjälkeen niin että ensin se sama tyyppi kätyreineen kiusasi sen ensimmäisen tapauksen sairaalaan ja sai sitten jatkaa kaikessa rauhassa uuden uhrin kanssa. Eli kiusaaja senkun porskutti vaan menemään ja kiusatut laitettiin ensin kuraattorille ja sitten sieltä eristettiin tenttimään opintoja, kunnes lataamo kutsui. Miksei sitä s*atanaa itseänsä muurattu jonnekin takkaan tai viety saunan taakse?

 

[Ande]

Itse jouduin kiusatun asemaan yläasteen alussa. Olin kai jollain tavalla sellanen menestyjätyyppi, joka sitten ärsytti muita vaikka en tod. leuhkinut. Mulla vaan sattui koulu sujumaan, tytöt tykkäs ja perhekin oli/on sellanen hyvinvoiva. Rakastavat vanhemmat ja aina ruokaa ja vaatteita.

Aluksi alkoi sillä tavalla, että oman luokan pojat alkoi vittuilemaan ja vähä tönimäänkin. Mutta mä oon aina ollu vähä sellanen, että vittuilla saa niin paljo ku sielu sietää, mutta mitään fyysistä mä en jaksa kattella. Esim portaissa nämä tyypit kiilasivat viereen ja tönäsivät jääkiekkotaklaus tyylillä meikäläistä. Vastasin tietysti samalla mitalla, eli taklasin ääliön lasioveen.

Mutta koska kyseessä oli sellainen junttikylä jossa osa tuli traktoreillakin kouluun jne, niin kaikki "mettäpöyrööt" eli kirkonkylästä yli 5 km päässä asuvat sikafarmarikakarat pitivät puoliansa, olihan he olleet jo syrjäkylän ala-asteetkin yhdessä jne. Ja nämä luokkani ääliöt olivat juurikin näitä ns. juntteja. Niiden kautta se kiusaamiseni levisi sitten laajemmalle, eli kaikki peräkylien juntit huutelivat homoksi aina kun näkivät jne. Rinkiin liittyi vielä myös ne, jotka viettivät viikonloput kylällä ryypäten näiden junttien kanssa, vaikka itse olisivatkin olleet keskustasta.

Välitunnilla eräskin räki mun päälle jne. Tuota kesti 2 vuotta. Harvoin jaksoin näpäyttää mitenkään takaisin, kunhan kuuntelin. Lopulta se alkoi todenteolla vituttamaan. Koulussa piti aina miettiä kun välitunniltakin palaa, että mitä kautta menee luokkaan, ettei tietyn käytävän varrella oo niitä kusipäitä jotka sitte naureskelvat, haukkuvat ja yrittävät kampittaa joka kerta ku ohi menee...

Homma kärjistyi sitten siihen, että eräs ääliö keksi kännipäissään soittaa isälleni ja uhkasi tappaa minut. Vanhemmilleni selvisi koulukiusaus ja asia eteni poliisille. Homma loppui siihen ja ysiluokan sain olla rauhassa. Yläasteen jälkeen kaikki kusipäät lähti yllätys yllätys amikseen joten lukiossakaan ei ollut mitään.

Kerran olin ns."festareilla" joissa kiusaajien lauma piiritti mut, läpsivät mua päähän jne. Sitten yks tuli mun eteen, otti rinnuksista kiinni ja yritti nakella mua. Vastustin sen verran, että en joutunut maahan, mutta sen enempää en vastaan laittanu, kun ympärillä oli kauhea lössi muita ääliöitä. Ja vaikka oliskin ollut 1vs1 niin seuraavan kerran törmätessä ne kaikki muutki olis tullu kimppuun..

Näin jälkeenpäin ajatellen se vaikutti muhun niin, että en jaksa enää piitata muiden ihmisten mielipiteistä. Mulle on ihan sama mitä joku ajattelee mun ulkonäöstä, pukeutumisesta jne. Eikä haittaa vaikka kertoiski sen mulle. Että tavallaan se lujitti ja paransi itsetuntoa. Mutta kyllä siitä sellanen viha jäi, että vieläkin vituttaa. En välitä tietää kyseisistä ääliöistä mitään ja toivottavasti ei tartte nähdä kenenkään naamaa enää koskaan. En ole mitään kostajatyyppiä, eli mitään turpakäräjiä en pystyyn laittaisi vaikka joskus näkisinkin, mutta sisälläni varmasti kuohahtaisi suuri viha ja toivoisin että kyseinen ääliö saisi slaakin siihen paikkaan.

Ja sen verran joutunu kokemaan aikusten ihmisten taholta kusipäisyyttä, kun kuvittelevat että nuoria voi sahata silmään. Kerran yksi sahasi ku olin vain 16 enkä uskaltanut omia puoliani pitää 40-äijää vastaan, mutta kaikki paskat kokemukset on opettanu mut siihen, että kusipäisyyttä en enää kattele. Edellisessä työpaikassa eräs tyyppi oli vähä sellanen kusipää jätkä, mutta sen vittuilut loppui kyllä hyvin lyhyeen. Myös muutama aikuinen on yrittäny kusta linssiin, mutta hyppäsivätkin itse paskasaaviin...

Summa summarum, kiusattuna olo kasvatti kovaksi ja itseensä luottavaksi joka ei enää alistu kusipäiden edessä, mutta ne 2 vuotta olivat varmasti maanpäällinen helvetti.

 

[Ande]

Nyt kun muidenkin kokemuksia olen lukenut, niin täytyy lisätä, että itsekin olin ala-asteella sellainen iloinen, menevä, ja muutenkin reipas lapsi joka ei esiintymistä pelännyt jne. Mutta tuo 2 vuotta yläasteella kun lopussa piti oikee tosissaan pelätä joka päivä muutti kyllä ihmisenä. Enkä mä oikee tiedä mitä mä pelkäsin, en oikee mitään fyysistä, mutta sitä henkisen puolen vittuilua ei kyllä vapaaehtoisesti huvittanu kuunnella. Ja ehkä mä pelkäsin myös vähä itteäni. Ku tilanne oli pahimmillaan, niin mietin sellastakin vaihtoehtoa, että listin joka vitun kusipään koko koulusta... Onneksi oon kuitenkin suht tasapainoinen ollut aina

Mutta se yläaste muutti mua niin, että erakkouduin. Kaiken vapaa-ajan mikä koulusta ja harrastuksesta jäi, vietin omassa huoneessani. Vetäydyin aina sinne oven taakse piiloon. Käsittelin kaikki ongelmani yksin, en kertonut vanhemmille jne. Sulkeuduin aivan omaan maailmaani.

Nykyään oon taas ruvennu kiinnostumaan muistakin ihmisistä vähän enemmän, osaan jopa hymyilläkin. Mutta silti mä oon sellanen, että tykkään olla ihan itseksenikin.

Nykyään mua vaan pistää niin vihaksi jos huomaa että joku kiusaa toista. Ala-astelaisetkin voivat tuntea surua ja tuskaa ja varsinkin niin pienenä kun niitä ihmissuhdetaitoja pitäisi koulussa kehittää, ei saisi tollaista julmaa henkistä/fyysistä väkivaltaa joutua kokemaan. Siinä menee koko ihmiskehitys pilalle ja siinä saattaa mennä ikuisuus, ennekö asia on täysin korjaantunut.

Ja aika hyvin näkee jo ala-asteella, että kuka päätyy vankilaan ja kuka ei. Itsekin muistan kun ala-asteella muutamaa villimpää poikaa tuli mietittyä, että nuo varmasti päätyvät huonoon jamaan. No, toinenkin niistä pelleilee huumeiden kanssa ja siinä samallahan tulee riehutua haulikon kanssa kaupungilla ja muuta pientä...

Opettajille enemmän oikeuksia puuttua lasten kasvatukseen. Kusipäät heti alusta lähtien kunnon kuriin ja herran nuhteeseen, niin ehkä niistäkin tulisi suuremalla prosentilla kelpo kansalaisia eikä niin moni joutuisi käymään aikuisiälläkin vielä terapiassa kyseisten kusipäiden takia.

Onneksi osa ääliöistä kasvaa eikä enää aikuisiällä harrasta kiusaamista, mutta se ei tee tekemättömiksi niitä aiemmpia kiusaamisia... :/

 

[Hippa]

Koulun vaihtamisen avusta kiusatulle ei ole apua ainakaan Christina Salmivallin mukaan. Kiusaaminen jatkuu todennäköisesti myös uudessa koulussa. Salmivalli on tutkinut aihetta, ja siitä on kirja Koulukiusaaminen ryhmäilmiönä. Mielenkiintoista luettavaa. Jotkut myytit menee siinä uusiksi, mutta joistain asioista olen ainakin itse kokemusteni mukaan hieman eri mieltä.

 

[Lostedt 61#]

Sopiiko tämä ohje mielestäsi 45-kiloiselle seiskaluokan tytölle jota isot ysiluokan pojat kiusaavat?

Ja tässä oli sitten pointtina se että ilmeisesti ihan kaikilla kiusatuilla ei ole mahdollisuutta vaihtaa geeniperimäänsä sen kolmen vuoden aikana mitä yläaste kestää.

Koulukiusaushan olisi peräti helppo ongelma ratkaista jos kyseessä olisivat pelkästään samanikäiset ja -kokoiset pojat. Painoluokat vaan kehiin ja eikun mättämään turpaan sen minkä käsistä lähtee. Ja Viikinki erotuomariksi.

Kun asia ei ole kuitenkaan näin yksinkertainen niin nyt kaivattaisiin niitä hieman pitemmälle mietittyjä ongelmanratkaisuja.

Kyllä sekin on tultu nähtyä kun silmä arviolla 35-kiloinen tyttö antoi 80-kiloisen jätkän maksaa teoistaan ensin törkkää kädellä takaraivoon poika kääntyy ja niin lujaa kun reisistä lähtee alakautta kenkäsy kasseille ja poika teki tässä tietysti saman kuin kuka tahansa muukin jätkä eli putos polvilleen mistä tyttö kiskas polvella nekkuun, mitä oveluutta nuorelta tytöltä oli tiedustanu jätkien yhden todella heikon paikan :D

 

[afrolicious]

Kyllä sekin on tultu nähtyä kun silmä arviolla 35-kiloinen tyttö antoi 80-kiloisen jätkän maksaa teoistaan ensin törkkää kädellä takaraivoon poika kääntyy ja niin lujaa kun reisistä lähtee alakautta kenkäsy kasseille ja poika teki tässä tietysti saman kuin kuka tahansa muukin jätkä eli putos polvilleen mistä tyttö kiskas polvella nekkuun, mitä oveluutta nuorelta tytöltä oli tiedustanu jätkien yhden todella heikon paikan :D

meillä kävi yläasteella vastaava tilanne mut vähän toisinpäin.. sellanen n.60 kilonen ysiluokkalainen poika hakkas samalta luokalta olevan n.100 kilosen muijan..:( ensin isku mahaan josta muija tipahtaa, ja sit äijä menee muijan päälle kiskomaan pataan, kun muija makaa maassa..:down:

 

[lazki]

Se, joutuuko kiusatuksi vai ei (nyt siis puhun ala- ja yläasteella tapahtuvista tapauksista) riippuu hyvin usein siitä minkälaisessa porukassa liikkuu ja minkälaisia kavereita on vai onko kavereita ollenkaan. Itse olen lähes aina ollut sellaisessa onnellisessa asemassa, että on ollut suht. paljon tietynlaisia ystäviä / kavereita ja tämä on ainakin osittain varmasti auttanut minua siinä etten ole koskaan ollut suuremmin kiusattu. Ns. normaalin tyypin jolla on suht. paljon "normaaleita" kavereita, on usein hankalampi joutua kiusaamisen kohteeksi kuin yksinäisen, ehkä hieman persoonallisen jannun.

Todella jännä, mutta itsellä ainakin tämä kaveriporukka määräytyi jo esikoulussa, ja olenkin monesti ollut kiitollinen siitä että jouduin/pääsin juuri tähän jengiin. Pienestä se on aina kiinni, ei sitä tiedä vaikka minä olisin ollut se yksinäinen, kiusattu kaveri jos en olisi esikouluaikaan tähän kaveripiiriin ajautunut.

Sellainen hauska huomio vielä noista yläasteajan kiusaajista ja koviksista. Lähes poikkeuksetta sen ajan pelätyimmät tyypit on nykyään ihan rempuloita, eikä niitä enää kukaan väistele kuten yläasteella.

 

[dear_a]

Se, joutuuko kiusatuksi vai ei (nyt siis puhun ala- ja yläasteella tapahtuvista tapauksista) riippuu hyvin usein siitä minkälaisessa porukassa liikkuu ja minkälaisia kavereita on vai onko kavereita ollenkaan. Itse olen lähes aina ollut sellaisessa onnellisessa asemassa, että on ollut suht. paljon tietynlaisia ystäviä / kavereita ja tämä on ainakin osittain varmasti auttanut minua siinä etten ole koskaan ollut suuremmin kiusattu. Ns. normaalin tyypin jolla on suht. paljon "normaaleita" kavereita, on usein hankalampi joutua kiusaamisen kohteeksi kuin yksinäisen, ehkä hieman persoonallisen jannun.

Niinpä, mutta kuten tässä on jo useampi todennut, se voi mennä juuri toisinpäin; luokan suosituin tyttö/poika jolla riittää ystäviä yli ryhmärajojen (niin nörteissä, "normaaleissa" kuin pahiksissakin), joka uskaltaa esiintyä muttei esitä enempää mitä on, joka on ihan perusnormiperheestä voi silti saada paskaa niskaan...

Omalle kohdalleni se paska yhden ihmisen taholta kertyi juuri siksi, että se nainen kadehti nauttimaani"suosiotani" niin tyttöjen kuin poikienkin keskuudessa, oli kivat harrastukset, koulu meni hyvin eikä minkään suhteen ollut mitään hätää. Hänellä tilanne juuri päinvastoin, joten kyllähän se pistää vituttamaan. Niinhän kai ne kiusaajat omaa pahaa oloaan yrittävät purkaa, mutta vittuko se siinä vaiheessa kiinnostaa, jos turpaan tulee. Syyttä. :curs:

 

[lazki]

... Omalle kohdalleni se paska yhden ihmisen taholta kertyi juuri siksi, että se nainen kadehti nauttimaani"suosiotani" niin tyttöjen kuin poikienkin keskuudessa, oli kivat harrastukset, koulu meni hyvin eikä minkään suhteen ollut mitään hätää. ...

Juu, kyllähän se noinkinpäin voi varmasti mennä. Tyttöjen kiusaamisesta ei niin tarkkaa käsitystä ole, mutta ainakin omalla kohdallani tuo "suosio" olisi tarkoittanut sitä että jos joku yksittäinen tyyppi käy vittuilemaan, niin pari kaveria tulee väliin ja nakkaa kiusaajan hiuksista helvettiin. Ainakin niin kuvittelisin että olisi käynyt, kaverit oli tavallaan tae ettei kukaan kuitenkaan ikinä ihmeemmin kiusannut. Tarkoitatko tuolla omalla suosiollasi ihan oikeita ystäviä, koska tuntuu että oikeat ystävät olisi tulleet väliin varsinkin jos kyse oli pääasiassa yhdestä kiusaajasta? Tietysti yläasteaikana varsinkin on hankala käydä ylempiluokkalaisille kovistelemaan, mutta silti...

 

[dear_a]

Juu, kyllähän se noinkinpäin voi varmasti mennä. Tyttöjen kiusaamisesta ei niin tarkkaa käsitystä ole, mutta ainakin omalla kohdallani tuo "suosio" olisi tarkoittanut sitä että jos joku yksittäinen tyyppi käy vittuilemaan, niin pari kaveria tulee väliin ja nakkaa kiusaajan hiuksista helvettiin. Ainakin niin kuvittelisin että olisi käynyt, kaverit oli tavallaan tae ettei kukaan kuitenkaan ikinä ihmeemmin kiusannut. Tarkoitatko tuolla omalla suosiollasi ihan oikeita ystäviä, koska tuntuu että oikeat ystävät olisi tulleet väliin varsinkin jos kyse oli pääasiassa yhdestä kiusaajasta? Tietysti yläasteaikana varsinkin on hankala käydä ylempiluokkalaisille kovistelemaan, mutta silti...

Niin no... tyttöjen maailma voi olla vähän erilainen kuin poikien. Minä olin seiskalla ja se tyttö ysillä, kun homma sai alkunsa. Tässä iässä pari vuotta ei merkkaa mitään, mutta silloinhan se oli koko maailma. ;) Se tyttö oli koulun ykköspahis, jopa suurin osa kundeista kalpeni sen rinnalla - niinpä kukaan ei uskaltanut nousta sitä vastaan, minua(kaan) puolustamaan. Mun mielestä valaiseva esimerkki tästä on sen omat (pahis-)frendit, jotka tuli n. vuotta myöhemmin tilittämään, että upea juttu kun olit niin rohkea ja et taipunut sen tytön touhujen alle... Että oot tosi hyvä tyyppi jne...

Eikä mua kukaan muu koskaan ole kiusannut millään tavoin (ehkä jopa päinvastoin), joten tosi vähällä olen päässyt, siinä mielessä tämä on turhaa kitinää.

 

[protsku]

Kyllä sekin on tultu nähtyä kun silmä arviolla 35-kiloinen tyttö antoi 80-kiloisen jätkän maksaa teoistaan ensin törkkää kädellä takaraivoon poika kääntyy ja niin lujaa kun reisistä lähtee alakautta kenkäsy kasseille ja poika teki tässä tietysti saman kuin kuka tahansa muukin jätkä eli putos polvilleen mistä tyttö kiskas polvella nekkuun, mitä oveluutta nuorelta tytöltä oli tiedustanu jätkien yhden todella heikon paikan :D

No just joo. Ja sitten kun sama 80-kiloinen jätkä tulee seuraavalla kerralla viiden muun jätkän kanssa laittamaan tytön päätä vessanpönttöön niin eikun vaan "sets mode karatekid" ja potkaisee kuutta jätkää munille.

Eli kuten Viikingin vastauksesta näemme, todelliset ongelmat yritetään kieltää kokonaan kertomalla jotain urbaanilegendoja Kallion Karate Kid Tytöstä. :wall:

Rautalangasta: Viikingin juttu on täyttä

 

[protsku]

Koulun vaihtamisen avusta kiusatulle ei ole apua ainakaan Christina Salmivallin mukaan.

Perusteluja? Miksi koulun vaihtamisesta ei ole apua? Entä miten tutkijan mukaan kiusaaminen saadaan loppumaan?

 

[Lostedt 61#]

No just joo. Ja sitten kun sama 80-kiloinen jätkä tulee seuraavalla kerralla viiden muun jätkän kanssa laittamaan tytön päätä vessanpönttöön niin eikun vaan "sets mode karatekid" ja potkaisee kuutta jätkää munille.

Eli kuten Viikingin vastauksesta näemme, todelliset ongelmat yritetään kieltää kokonaan kertomalla jotain urbaanilegendoja Kallion Karate Kid Tytöstä. :wall:

Rautalangasta: Viikingin juttu on täyttä

No jos mulla on sulle antaa esimerkki, jostain näkemästäni tapauksesta niin älä sä ala jauhaan, että joo mun puheet on

Ja ihan oikeasti kuinka todennäköistä on että 6 jätkää hyökkää tytön kimppuun ööh...not in a million years.

Ja toiseksi tarvitseeko karate kid taitoja siihen että potkaisee jätkää kasseille ja se pieni iskukin sattuu vähän helvetisti... nimim. sählymailasta osuman saanut :jahas:

Että siinä vähän "minun tietoni on parempi tieto" viisastelijalla puremista :down:

Minullakun sattuu olemaan tätä käytännön kokemusta tästä aiheesta eikä vain teoriaa jota sinä olet vain saattanut lukea kirjoista

Anteeksi nyt tämä avautuminen, mutta en vaan jaksanut kuunnella sinun pätemistäsi. end and out