Mulle tuli kans yks omakohtainen juttu mieleen kiusaamiseen liittyen tätä trediä lukiessa.
Ala-asteella pelattiin jalkapalloa välitunnilla ja jossain sähäkässä pelitilanteessa multa ja Liisa-nimiseltä (nimi muutettu toim. huom.) tyttöseltä kärähti käämit aika reilusti. No, peli keskeyty siihen ja tilanne ajautui sellaiseen hiukan erikoiseen asetelmaan että me otettiin karmeet vauhdit ja ajettiin kyynärpäät ylhäällä suoraan toista päin. Siis vähän niinkuin jääkiekossa taklataan ym. Ja uudestaan. Ja uudestaan... No mä aloin jäämään siinä hommassa vähän alakynteen, nimittäin Liisa oli aika rotevaa tekoa ja tais olla koko koulun isoin siihen aikaan kun kutosella muistaakseni oltiin. (Eikös tytöille tule murrosikä just tossa vaiheessa aikaisemmin ja siks ovat aika usein poikia isompia.) Enivei, muut katselee kun liisa jyrää massalla ja meikä ottaa kerta kerran jälkeen horjuvampia taka-askelia. Mä olin veitsi kurkulla, olin häviimässä tytölle ja sehän olis ollu suunnilleen sama kuin elämän loppu, varsinkin kun koko koulun seuraa tilannetta. Tilanne oli siinä määrin tukala että viimeisenä oljenkortena teinkin sitten todella typerän tempun. :( Liisa juoksee taas kyynärpäät ojossa kohti, minä ponnistan ylöspäin niinpaljon kuin lähtee ja tirvasen yläkautta kyynärpäällä nekkuun.:evil: Peli selvä. Liisan nenästä alkaa suihkuta verta kuin vesiputouksesta ikään ja eppu-,toppuluokkalaiset ryntäävät ihaillen kokeilemaan adrenaliinin kovettamaa hauistani.
Melkoiset puhuttelut, anteeksipyytämiset (toki pyysin aivan omaehtoisesti ja hartaasti) ja jälki-istunnot siitä seurasi mutta pahin osuus jälkipyykin pesussa tulikin sitten vasta seuraavana päivänä.
Liisan isä oli ymmärrettävästi ollut aika pahana kun tytär tulee naama hakattuna kotio. Asiaa vielä pahensi se että liisan isä ymmärsi asian niin että kiusaamista oli jatkunut jo pidemmän aikaa ja se meni koko ajan raaemmaksi. Nyt lyötiin tyttöä jo turpaan ja sama peli jatkuisi. Liisaa (ja opettajia) se ei voinut uskoa että tämä oli ikävä yksittäistapaus ja homma puolin ja toisin sovittu, vaan epäili että meikäläinen mafioson tavoin piteli rautaisessa kuristusotteessa pientä kyläkoulua.
Seuraavana päivänä tosiaan mua sitten pyydetään puhelimeen opettajainhuoneeseen. Liisan isähän se siellä sitten haastelee aika saakelin pelottavalla psykoottisella ja läähättävällä äänellä. En muista tarkkaan mitä se sano mutta varmaan jotain että jos ei kiusaaminen lopu niin huonosti käy tms. No minä sitten siihen että
"ainahan sitä sattuu kun rapataan"
tai jotain muuta yhtä huonosti tilanteeseen sopivaa kun en heti älynnyt ottaa tosissaan kun asiat oli jo liisan kanssa sovittu jne. Siitähän lisukki (=Liisan isä :jahas: ) riemastu:
"jumalauta nulikka, nyt sulle tulee noutaja. MÄÄ TUUN SINNE!!" -klik-.
Lusikallinen paskaa valahti sillon huosuun, myönnän.
Opettaja kysyy vierestä: "No, saitko asian sovittua".
"No joo, tavallaan."
Mulla alko niskaa kuumottaa ihan tosissaan. Päättelin että nyt ei kannata jäädä mihinkään näkyvälle paikalle pällistelemään. Laukkasin suoraa päätä koulun pihan perälle metsän laitaan sellasen pikku nyppylän taakse passiin ja jäin vartomaan. Tunti oli tietysti jo alkanut mutta se oli pikku murhe sillä hetkellä.
Kotvasen päästä lisukki kaartaa renkaat ulvoen koulun pihaan, juoksee pihan poikki, repii koulun ovet auki ja ryntää sisään huutaen jotain mistä en saanut sieltä kauempaa katsoessani selvää. Vähän ajan päästä lisukki ja johtajaopettaja tulevat koulun rappusille juttelemaan ja lisukki on edelleen niin tuohuksissa että meinaa käydä jopa opettajaan kiinni. Se ukko oli niin pahan näköisenä että ei meinannu uskaltaa sitä näytelmää sieltä piilosta katsoa varsinkin kun tiesi että minua se etsii. Siitä se lisukki sitten vähitellen nyrkkiä heilutellen lähti ja minä hipsin takaisin koululle.
Vannotettiin sitten aika perusteellisen hartaasti opettajan kanssa Liisalle (jolla kyllä oli naama aika pahasti turvoksissa) että yrittää vaikka koko sen illan takoa lisukin päähän että kyseessä oli pelkkä VAHINKO. No kyllä se sen sitten loppujen lopuksi usko kun vielä jokainen koulun opettaja erikseen sille illan mittaan soitteli ja selitti sille sitä hommaa.
Perkele, vieläkin näkee silloin tällöin painajaisia siitä hullusta.
