Kouluja käyneet väliinputoajat?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja protsku
  • Aloitettu Aloitettu
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Missä täällä on sanottu etten ole huolinut tarjottua työtä? Olen ottanut työttömänä ollessa kaiken tarjotun työn vastaan, jopa sellaista työtä, mistä selviää kunhan osaa käynnistää kahvinkeittimen. Tämä on vain ansioluettelon kannalta ongelmallista, kun kovasti koulutukseen panostanut ihminen ei ole päässytkään suoraan uraputkeen. Miten selität tämän työhaastattelussa?

Toivoisin kovasti, että tästä asiasta keskusteltaisiin myös yleisellä tasolla, koska +30 vuotiaita työttömyysloukkuun pudonneita on tässä maassa tuhansia. Minun case on vain yksi monien joukossa, ja on sekä koulutettuja että kouluja käymättömiä työttömiä. Tässä tredissä voisi puhua siitä, miksi kouluja käyneetkin jäävät tyhjän päälle, jos tähtien asento on työhaastattelussa vääränlainen. :itku:

Suomessa työn saaminen ON hankalaa. Jopa siivousalallakin alkaa olla jos jonkinmoista vaatimusta, vaikka se on aina ollut sellainen duuni, josta on ajateltu, että kuka tahansa pääsee siivoojaksi.

Suomessa on liikaa koulutettua väkeä. Kaikkeen alaan on nykyään joku koulutus olemassa. Kaikille koulutetuille ei riitä työtä, mikä näkyy myös siinä, että koulutettuja on paljon työttömänä.

Tähtien asento vaikuttaa työhaastattelussa juuri siksi, että koulutukseltaan sopivia on niin paljon, että joku ihan pikkujuttu voi vaikuttaa ratkaisevasti siihen, miksi joku ei sitä työtä saa.
 
Koettakaa hyvät ihmiset pysyä asialinjoilla.

Jep, pyydän anteeksi jos joku poltti hihansa kommenttini takia. Ilmeisesti ei sarkasmini mennyt läpi ilman hymiöitä tällä kertaa. No sehän vain kertoo siitä, että asia on oikeasti keskutelun arvoinen, kuten jo aiemmin mainittiinkin. Olen tietysti itsekin sitä mieltä, ettei kaikki langat ole aina omissa käsissä, eikä varmaan monikaan yhteiskunnan "ulkopuolelle" jäänyt ole sitä ihan tieten tahtoen tehnyt. Kaipa sitä itsekin on jonkunnäköinen kultalusikka suussa syntynyt (jos ei muuta niin jo siinä on paljon voittanut kun pohjoismaissa on saanut lintukodossa varttua).

Tarinoita on aina joka lähtöön, oma luokkatoverini oli yksi näistä ongelmanuorista, joka ikävuodet 14-24 kaivoi omaa hautaansa ja oli jo syvääkin syvemmällä, mutta nousi kuitenkin (itse asiassa punttitreenien kautta) monista kierteistä ja 24 vuotiaana itsekin juhli sitä kuinka oli saanut kaikki velkansa yhteiskunnalle maksettua. Ainakin vielä (2 vuotta myöhemmin) on sitten pysytellytkin suht kuivilla ja kaidalla polulla.

Aina nuo tarinat eivät kuitenkaan noin pääty. Toinen kaveri kouluajoilta ei kierteistään päässyt irti, vaikka oli taitava käsistään ja saikin aina palata työpaikkaansa puusepänliikkeeseen pitkienkien putkien jälkeen vuosi vuoden jälkeen. Lopulta aineet veivät sitten voiton 26-vuotiaana. Ja tässä tapauksessa oli nimenomaan siitä omasta saamattomuudesta kyse. Kaverit (siis oikeat kaverit) tekivät vuositolkulla kaikkensa että olisi päässyt ylös, mutta kun itsellä ei ollut mitään haluja. Teki vain töitä muutaman viikon kerralla että sai rahaa aineisiin ja itsekin aina piti ihmeenä kuinka pysyi hengissä niinkin pitkään.

(Pitkän tilityksen tarkoitus oli siis vain sanoa, että sori, laitan hymiöitä seuraavalla kerralla, enkä yritä olla liian nokkela)
 
olet yli 30-vuotias, etkä tällaistakaan ole itse hiffannut? selittää ehkä osittain työttömyyttäsi.

Tollasia asioita ei usein ite tajuta vaan kuullaan jostain, kuten tälläkin kertaa.

Miksiköhän työnantajilla on niin hirvee hinku palkata niitä parikymppisiä. Harva kuitenkaan tekee töitä samassa firmassa koko elämäänsä niin että suunniteltais alusta asti koko elämän kattava uraputki. Luulis että omalta alalta sais kohtuu helposti ees muutaman vuoden duunikokemuksia. Eivätkä kaikki duunitkaan nykysin niin raskaita ole, että tarvis jotain 25-vuotiaan suorituskykyä. Monilla vähän vanhemmilla, varmaan jopa 50 ikävuoteen asti, voi olla aika paljon elämänkokemusta tarjottavana sen nuoruuden siijaan.
 
Käy lukemassa uudestaan aikaisemmat viestit, olen aina mennyt töihin kun vain olen työtä saanut. Ja kyllä, olen myös kovasti hakenut työtä.

Tässä sitten Hipan viesti toisesta tredistä:



Saat opintolainaa ja rahat ei riitä mihinkään? Mihin ne sinun rahat sitten menee? Käsittämätöntä!

Mä olen työtön, peruspäivärahalla, ja maksan silti kuukausittain opintolainan lyhennystä pankkiin.

Tästä huolimatta maksan kaikki pakolliset laskut, jopa TV-luvan joka kolmas kuukausi. Että näin meillä. :arvi:

P.S. Salikorttiin ei jää rahaa tällä hetkellä, koska olen niin lainkuuliainen kansalainen että maksan ton televisiolupamaksun. Ruokaan on rahaa noin 45 euroa viikossa, viinaan ja tupakkaan ei yhtään.

Anteeksi, ymmärsin, että olet ollut viime aikoina työttömänä.

Opintolainan kera tulot on noin 730 euroa kuussa. Joudun itse maksamaan erästä kulutusluottoa takaisin 50e/kk, vuokra melkeen 400e, matkustaminen 100e/kk (kyllä, näen mieluummin nälkää kuin menetän mielenterveyteni istuen yksin opiskelija-asunnossani viikosta toiseen), ruoka 100-150e/kk. Siihen se menikin. En juo, en osta vaatteita, en rellestä, en tupakoi, en herkuttele, en biletä.

Saanko kysyä miten tämä minun rahatilanteeni liittyy tähän keskusteluun?
 
:offtopic:

Noista nuorista väliinputoajista sen verran, että ympäristötekijät eivät vaikuta, miten lapselle käy. Lapsella on tietyt perintötekijät ja ympäristö ei niihin vaikuta. Tunnen pari esimerkkiä, jotka voisivat sekä kumota tämän väitteen tai tueta sitä. Yksi kaverini on suhtkoht varakkaasta ja tasapainoisesta perheestä, mutta tästä lapsesta on tullut patalaiska saamaton vätys. Hänen isoveljensä taas menestyy hyvin. Ja sitten on myös niitä, jotka ovat saaneet kestää vaikka mitä paskaa lapsuutensa ajan, mutta ovat onnistuneet pääsemään elämässä eteenpäin. Itse en tosin tunne yhtään tuollaista.
 
Mä en lähde tohon mukaan,
Mä en lähde tohon mukaan,
Mä en lähde tohon mukaan,
Mä en lähde tohon mukaan,
Mä en lähde tohon mukaan,
Kaikkivaltias Taivaan Isä, saiskos vähän pitkämielisyyttä.

Slarto perkele, nyt jo omaa ketjua.
 
Peruskoulun keskeyttäminen kielii siitä, että henkilö on jollain tasolla totaalinen vätys. IMO.

Voi se kieliä, mutta ei kerro varmasti, joten pelkän tuntuman perusteella ei kellään ole perustetta tuomita ketään.

Sitä tässä yritän sanoakin, että on ihan älytöntä haukkua toista työtöntä pummiksi ja perustaa väite siihen, että on jättänyt peruskoulun kesken. Peruskoulun käymättömyys ei kerro sellaisena yksittäisenä tietona ihmisen yrittämisestä yhtään mitään, vaikka ihminen olisikin työttömänä.
 
:offtopic:

Noista nuorista väliinputoajista sen verran, että ympäristötekijät eivät vaikuta, miten lapselle käy. Lapsella on tietyt perintötekijät ja ympäristö ei niihin vaikuta.

Toivottavasti tuo on vitsi/provo/käänteistä psykologiaa/ironiaa?

EDIT: tiedemaailmakin on kanssasi eri mieltä.
 
Tollasia asioita ei usein ite tajuta vaan kuullaan jostain, kuten tälläkin kertaa.

Miksiköhän työnantajilla on niin hirvee hinku palkata niitä parikymppisiä. Harva kuitenkaan tekee töitä samassa firmassa koko elämäänsä niin että suunniteltais alusta asti koko elämän kattava uraputki. Luulis että omalta alalta sais kohtuu helposti ees muutaman vuoden duunikokemuksia. Eivätkä kaikki duunitkaan nykysin niin raskaita ole, että tarvis jotain 25-vuotiaan suorituskykyä. Monilla vähän vanhemmilla, varmaan jopa 50 ikävuoteen asti, voi olla aika paljon elämänkokemusta tarjottavana sen nuoruuden siijaan.
no kyllä pitäisi ihan itse tajuta, jos vähänkään ajattelee tilannetta sen rekrytöijän kannalta. onhan alhaiset palkkatoiveet nyt epätoivoisia, ja jos jollain on pokkaa vaatia enemmän, niin täytyyhän hänessä silloin jotain erikoista olla. nimenomaan siksihän niitä nuoria halutaan, että ovat tehokkaita työntekijöitä, eivätkä osaa ajaa omia etujaan. hyödytään rahallisesti niiden typeryydestä niin kauan, että ottavat opikseen ja rupeavat vaativaisiksi. :)
 
:offtopic:

Noista nuorista väliinputoajista sen verran, että ympäristötekijät eivät vaikuta, miten lapselle käy. Lapsella on tietyt perintötekijät ja ympäristö ei niihin vaikuta. Tunnen pari esimerkkiä, jotka voisivat sekä kumota tämän väitteen tai tueta sitä. Yksi kaverini on suhtkoht varakkaasta ja tasapainoisesta perheestä, mutta tästä lapsesta on tullut patalaiska saamaton vätys. Hänen isoveljensä taas menestyy hyvin. Ja sitten on myös niitä, jotka ovat saaneet kestää vaikka mitä paskaa lapsuutensa ajan, mutta ovat onnistuneet pääsemään elämässä eteenpäin. Itse en tosin tunne yhtään tuollaista.
ihan samalla tavalla hyvät perintötekijät on onnenpotku kuin hyvät ympäristötekijätkin. kukaan tuskin haluaa itselleen surkeita perintötekijöitä. ja kyllä ympäristötekijöiden vaikutus on dramaattinen, ja samoilla ympäristötekijöillä voi olla hyvinkin erilaisia vaikutuksia erilaisiin ihmisiin.
 
Miksiköhän työnantajilla on niin hirvee hinku palkata niitä parikymppisiä.
Riippuu firmasta, mutta ainakin osalla kyllä on ajatuksena se, että halutaan nimen omaan nuori työntekijä jolla ei ole mitään aikaisempaa kokemusta työelämästä. Ovat halpoja, eivät tunne oikeuksiaan tai uskalla pitää niistä kiinni ja heidät voidaan kouluttaa talon sisällä juuri firman tarpeita vastaaviksi.
 
Riippuu firmasta, mutta ainakin osalla kyllä on ajatuksena se, että halutaan nimen omaan nuori työntekijä jolla ei ole mitään aikaisempaa kokemusta työelämästä. Ovat halpoja, eivät tunne oikeuksiaan tai uskalla pitää niistä kiinni ja heidät voidaan kouluttaa talon sisällä juuri firman tarpeita vastaaviksi.

Tää on taas kanssa niin alakohtaista. Puoli vuotta on nyt aktiivisesti töitä haettu ja: "muuten olisit oikein hyvä, mutta kun sulla ei ole sitä kokemusta". Tästä olen jo aikaisemmin avautunut ja toki mulla ei papereita (KTM) kädessä vielä ole, vaikka muuten on opinnot suoritettu, eli se on ehkä yksi selittävä tekijä.

Mutta jos kyse on jostain vähän koulutusta vaativasta alasta niin sellaiselle on varmaan kannattavaakin ottaa huijattavia nuoria.

Kyllähän Suomessa välillä menee aivan liian pitkälle sekä muodollisen pätevyyden vaatimus että kokemuksen painottaminen. En voi millään tajuta miten monissa muissa Euroopan maissa vastavalmistuneet pärjäävät ekoissa töissään ilman sen suurempaa kokemusta, mutta Suomessa eivät.

Edit: Ja liian korkea palkkatoive on myös kyllä varma keino saada hakemus sivuutettua. Siis, jos jotain ihan aasimaisia lukuja paperiin laittaa.
 
Kyllä palkkatoive varmasti kannattaa asettaa hakemuksessa kohdalleen, mutta en mä usko, että sen korjaamisella ollaan vielä ongelman ytimessä. Mulla on kaksi ammattitutkintoa takataskussa ja "leipätyöni" olen tehnyt pääasiassa aivan toiselle alalle, kuin koulutukseni. Mua harmittaa, etten ole ollut niin fiksu, että olisin tiennyt jo nuorena sen unelma-alani, tässä iässähän olisi jo kiivennyt hyvää vauhtia uraputkea eteenpäin. Nyt siis vieläpä opiskelen kolmatta alaa sen minkä lukuisilta projekteiltani kykenen..

Useinhan on niin, että kun hyvän ja ammattiaan vastaavan työn löytää, homma kulkee kuin juna eteenpäin. Olet oikealla alalla, tapaat oikeita ihmisiä ja jos jostain syystä työt loppuu/oma kiinnostus loppuu, siirtyminen seuraavaan kiinnostavaan tehtävään on helpompaa, onhan sinulla jo pohja luotuna.

Kaikkein vaikein pala on useimmiten sen ensimmäisen kunnon paikan löytäminen, joka kokemattomalla onnistuu opiskeluaikoina suhteita luomalla työharjoitteluissa jne. Oma ongelmani on ollut siinä paikkakunnan vaihto juuri valmistuttuani, jolloin "suhteetkin" jäivät entiselle paikkakunnalle. Tietenkin jos on kertakaikkisen hyvä tyyppi, voi työpaikan saada jo omalla vahvalla karismallaan ilman kaksista työkokemusta ja samalla päihittää kokeneemmat hakijat, mutta entä jos onkin suht tavis, niin kuin mä, sitten menee hankalammaksi.

Kyllä väliinputojaksi tipahtaa, suhteellisen helpostikin. Monilla aloilla kilpailu on tosi kovaa ja hanttihommistakin tappelee korkeasti koulutetut ihmiset. Ja kyllä se ahdistaa, kun omat entiset luokkakaverit ovat päässeet toinen toistaan kiinnostavampiin töihin ja itse lähettää työhakemuksia turhaan. Juurikin se ei-valituksi-tuleminen lannistaa. Ensin työnhausta on innoissaan ja lukee toinen toistaan kiinnostavampia oman alan työpaikkailmoituksia, mutta kun riittävän monta kertaa on ei-valittujen-sakissa sitä lannistuu, kyynistyy ja masentuu
 
En voi millään tajuta miten monissa muissa Euroopan maissa vastavalmistuneet pärjäävät ekoissa töissään ilman sen suurempaa kokemusta, mutta Suomessa eivät.

Mä vähän luulen, että se on vastavalmistuneille yhtä vaikeaa kaikkialla. Oikeasti ne, jotka heti valmistuttuaan pääsee oman alansa duuniin hyville palkoille, on tosi harvassa. Suurin osa alottaa sieltä ruohonjuuritasolta ja etenee vuosien myötä oman alansa hommiin ja tavoittelemaansa työpaikkaan. Ja jotkut ei pääse tavoitteeseensa milloinkaan, vaan jää sinne ruohonjuuritasolle. Oikeasti työelämä on aika helvetin rankkaa, jos on tavoitteet korkealla ja paska tsägä. Kaikki kun ei niihin ihannetyöpaikkoihin pääse millään ilveellä, koska niihin on vähän liikaa tunkua.
 
Kyllähän Suomessa välillä menee aivan liian pitkälle sekä muodollisen pätevyyden vaatimus että kokemuksen painottaminen. En voi millään tajuta miten monissa muissa Euroopan maissa vastavalmistuneet pärjäävät ekoissa töissään ilman sen suurempaa kokemusta, mutta Suomessa eivät.
Aikaisempi pidempi työkokemus on Suomessa myös eräänlainen näyttö siitä, ettei kyseinen henkilö ole arvaaamaton antisosiaalinen tapaus, vaan tulee myös toimeen yhteisöissä. Tyyppi jolla ei ole mitään työkokemusta voi olla luonteeltaan ihan mitä vain vaikka (varsinkin jos?) paperit ovat huippuluokkaa.

Olen itse palkannut ihmisiä neljän vuoden projekteihin ja siinä sivussa lukenut useamman CV:n ja haastatellut useampaa ihmistä. Ei muuta voi kyllä sanoa kuin että on ihan käsittämätöntä miten monenlaista hiihtäjää sitä löytyy yliopistojen sisältä. Tuollainen CV ja haastattelu ei paljon loppujen lopuksi kerro ihmisestä.
 
Edit: Ja liian korkea palkkatoive on myös kyllä varma keino saada hakemus sivuutettua. Siis, jos jotain ihan aasimaisia lukuja paperiin laittaa.

Olen joskus noita rekrytointeja hoidellut. Kyllä silloin otettiin kaikki kriteerit täyttävät henkilöt haastatteluun. Liian korkea palkkatoive ei ole este haastatteluun pääsylle. Pudotus tehdään, jos palkkatoivettaan ei tarkista oikeaan sektoriin, kun tarjous lyödään eteen.

Noita "kalastelijoita" on jonkun verran. Yleensä ne eivät olleet erikoisia kandidaatteja.
 
Riippuu firmasta, mutta ainakin osalla kyllä on ajatuksena se, että halutaan nimen omaan nuori työntekijä jolla ei ole mitään aikaisempaa kokemusta työelämästä. Ovat halpoja, eivät tunne oikeuksiaan tai uskalla pitää niistä kiinni ja heidät voidaan kouluttaa talon sisällä juuri firman tarpeita vastaaviksi.

Naulan kantaan. Varsinkin IT-konsulttilafkojen puolella rekrytään nälkäisiä nuoria pienehköllä palkalla ja "up or out"-teasereilla. Näennäisinä etuina joka viikko bileet ja ilmaista viinaa, limukoneita ja liisariautoja, joista jälkimmäinen vähennetään suoraan palkasta.
 
Itseänikin tässä huolestuttaa samat asiat. Takataskusta löytyy yhdet täysin hyödyttömät ammattiopistopaperit joilla ei töitä saa. Kuukauden päästä täytän 22 vuotta ja silloin myös saan kuulla pääsenkö sisään yliopistoihin kun koetulokset julkistetaan.

Saas nähdä, tässä alkaa olla jo lievää paniikin tunnetta rinnassa. Kouluja tekisi mieli käydä, en tiedä miten sitten käy jos sisään en pääse.
 
Back
Ylös Bottom