Ruotsalaistutkija huomauttaa, että maailmalla Ruotsia alettiin kuvata löysästi rajoituksiin suhtautuvana maana jo ennen pandemiaa.
www.hs.fi
Mielikuvissa Ruotsi ei tehnyt koronavirukselle juuri mitään, mutta sen suositukset ovat jopa tiukempia kuin Suomessa
Ruotsalaistutkija huomauttaa, että maailmalla Ruotsia alettiin kuvata löysästi rajoituksiin suhtautuvana maana jo ennen pandemiaa.
Jussi Sippola HS
7.10. 19:31 | Päivitetty 8:35
RUOTSI ei tee mitään. Ruotsi antaa koronaviruksen levitä vapaasti väestössään eli suorittaa maassaan julmaa ihmiskoetta. Ruotsalaiset ovat pelinappuloita epidemiologisessa pelissä, jota valtionepidemiologi
Anders Tegnell pelaa tieteen nimissä.
Mielikuvia Ruotsista.
Ruotsi valitsi koronakriisin alkuvaiheessa strategian, joka poikkesi merkittävästi monien muiden maiden valitsemasta taktiikasta. Se on totta. Siksi Ruotsin strategia herätti kansainvälistä mielenkiintoa, jollaista maassa ei ole aiemmin nähty.
Brittilehti The Guardian jopa nosti
otsikkoonsa vertauksen ruotsalaisten pelaamasta venäläisestä ruletista.
Valtaisa mediahuomio synnytti mielikuvia, jotka erkaantuivat todellisuudesta mutta pysyvät yhä ihmisten mielissä.
Siksi saattaa tulla yllätyksenä, että läpi kesän Ruotsin koronastrategia on ollut paikoin jopa tiukempi kuin Suomen.
SUOMESSA hallitus höllensi kesällä suosituksia, jotka koskivat yli 70-vuotiaita. Ruotsi kehottaa yli 70-vuotiaita edelleen välttämään kontakteja.
Suomi on sallinut yli 500 hengen kokoontumiset, kunhan turvaväleistä ja hygieniasta huolehditaan.
Ruotsissa kokoontumisrajoitus on yhä 50 henkeä, mikä tarkoittaa, että monet ruotsalaiset eivät ole aikoihin päässeet teattereihin, konsertteihin tai urheilutapahtumiin.
Vasta tänä torstaina Ruotsin hallitus käsittelee kokoontumisrajoituksen kasvattamista 500 henkeen. Voi olla, että rajaa ei koroteta vieläkään, koska tartuntojen määrä kasvaa Ruotsissakin.
Esimerkiksi kulttuuriala on kärsinyt Ruotsin rajoituksista merkittävästi, ja kesällä monet kulttuurivaikuttajat vaativat ympäristöpuoluetta edustavan kulttuuriministeri
Amanda Lindin eroa.
Lind ei eronnut, rajoitukset ovat pysyneet.
Yli 70-vuotiaita koskevat suositukset ovat myös olleet raskaita. Monet eivät ole tavanneet lapsiaan ja lapsenlapsiaan kuukausiin, koska ovat halunneet olla varovaisia ja noudattaneet suosituksia.
Turvavälin pitämisestä kehottava merkki Malmössä tiistaina.KUVA: HUSSEIN EL-ALAWI / SYDSVENSKAN
”KYLLÄHÄN tilanne on hieman kääntynyt päälaelleen siitä, mitä se oli vielä keväällä”, sanoo Turun yliopiston tutkijatohtori
Tella Lantta.
Hän johtaa Suomen osuutta kansainvälisestä tutkimuksesta, jossa kartoitetaan, miten kansalaiset ovat kokeneet rajoitustoimet eri maissa.
”Suomessa ehkä reagoidaan herkemmin alueellisiin tapauksiin ja kiihtymisvaiheeseen ja mietitään reaktiivisesti rajoituksia, kun taas Ruotsissa pysytään valitussa linjassa ja luotetaan siihen.”
Tutkimuksessa selvitetään myös rajoitustoimien vaikutuksia mielenterveyteen.
”Juuri vanhusten eristäminen voi aiheuttaa kauaskantoisia psyykkisiä haittavaikutuksia ikääntyneeseen väestöön.”
RUOTSISSA tutkimuksesta vastaa kriminologi ja Gävlen yliopiston apulaisprofessori
Sofia Wikman.
Wikman tulkitsee, että Ruotsin strategiasta syntynyt kärjistynyt mielikuva elää edelleen. Korona-Ruotsista on tullut jatkumoa etenkin yhdysvaltalaisessa mediassa Ruotsista maalattuun kuvaan vapaamielisenä, löysästi rajoituksiin suhtautuvana maana, jossa esimerkiksi maahanmuutolle ei asetettaisi mitään rajoituksia.
”Tämän mielikuvan muodostus alkoi jo muutama vuosi sitten, kun
Donald Trump nosti Ruotsin esille”, Wikman sanoo.
Helmikuussa 2017 Yhdysvaltain presidentti puhui tapahtumista, jotka sattuivat ”viime yönä Ruotsissa”. Todellisuudessa mitään erityistä ei ollut ”viime yönä” tapahtunut, mutta Trump viittasi puheessaan Ruotsia riivaavaan jengiväkivaltaan, joka liittyy osaltaan maan maahanmuuton integraatio-ongelmiin.
”Myös Anders Tegnellistä on maalattu karikatyyrimäinen kuva”, Wikman sanoo.
”Tosiasiassa Ruotsissa on paljon suosituksia, jotka monet kokevat rajoittavina. Meilläkin oli lockdown keväällä, vaikka se ei ollut pakollinen. Kadut olivat tyhjiä.”
MIELIKUVAT elävät myös Ruotsin sisällä. Ruotsi ei ole asettanut pakkoja, vaan se on luottanut enemmän suosituksiin, joita noudatetaankin hyvin.
Monilla Ruotsissa on mielikuva, että ihmiset välttävät tungosta, eivät änkeä viereen julkisissa kulkuvälineissä eivätkä juhli täpötäysissä yökerhoissa. Sekin mielikuva on osaltaan väärä: metrot ovat usein täynnä ihmisiä ilman maskeja, ja esimerkiksi viime perjantaina Södermalmin Götgatanin kävelykadun baarien edessä tungeksi kasapäin nuoria turvaväleistä välittämättä.
Kriminologi Wikman lainaakin alansa perusperiaatetta: kun luodaan sääntöjä, luodaan myös keinoja kiertää sääntöjä.
Wikman kertoo, että esimerkiksi salaisten juhlien suosio Tukholmassa on kasvanut rajoitusten aikana. Niitä on järjestetty muun muassa metsissä, joihin ihmisiä on viety bussikuljetuksilla.
VAIKKA Ruotsissa on paikoin Suomea tiukemmat suositukset, maa on silti yhä poikkeus esimerkiksi maskien käytössä. Ruotsi on yksi harvoista maailman maista, joka ei suosittele maskien käyttöä. Maahan voi myös matkustaa ilman karanteenia.
Ruotsi jättää tekemättä asioita, joita muut tekevät, mutta tekee silti paljon. Torstaina kuulemme, päättääkö hallitus löysentää kokoontumisrajoituksia tilanteessa, jossa tartunnat ovat nousussa.
Mielikuvat vaikuttavat siihenkin päätökseen.
