Niin, nythän ihmisiä kehotetaan pysymään kotona, varsinkin ikäihmisiä. Mitä sanovat tilastot? Koti on hyvin vaarallinen paikka, yli 2000 kuolemaa joka vuosi. Eniten vaarassa ovat, kas vain, ikäihmiset. Ja kuolemien päälle tulee paljon isompi määrä loukkaantumisia. Valtava määrä sairaalapäiviä vuodessa. Asioilla on puolensa.
Pelot ovat usein irrationaalisia. Lentopelkoiselle on turha selittää, että autolla ajaminen on paljon vaarallisempaa. Koronasta päänsä sekaisin saaneelle on turha kertoa, että todennäköisyytesi sairastua syöpään ja kuolla siihen, on monikymmenkertainen, ehkä satainen, kuin koronaan. Eikä mikään elintapa anna absoluuttista suojaa syövältä.
Mitä vielä tulee kuolleisuuslukuihin, niin on mielenkiintoista ensi vuonna nähdä, paljonko vuoden 2020 kokonaiskuolleisuus poikkesi edellisvuosista. Media mässäilee isoilta näyttäviltä luvuilta, mutta ei suhteuta niitä mihinkään. Näiden poikkeusrajoitusten tarkoitus oli tasata sairastuneiden määrää, ei suinkaan vähentää sairastuneiden lopullista lukua. Paljolti on menty pahimpien uhkakuvien mukaan, koska virusta ei tunnettu eikä tunneta tarpeeksi vieläkään. Jotkut ovat puhuneet näistä pahimmista skenaarioista aivan kuin ne olisivat toteutunutta todellisuutta tai sitten... odottakaas, vielä nämä luvut kopsahtavat kattoon. Uhkakuvia on, totta kai. Yksi on se, että tuleeko toinen aalto ja onko se kenties tappavampi kuin ensimmäinen (näin oli espanjantaudissa). Mutta sekin on vain uhkakuva, ei todellisuutta - ainakaan vielä.