Kiire, stressi, pää halkee

Joo, onhan se vähän niin että rengasukot jos alkavat valittamaan sesongista niin se on vähän sama juttu kuin postin jouluapulaiset valittaisivat kiireestä.
Aika lepposat hommathan noille loppuvuoden on, Prayerikin ehtii foorumille kirjotteleen aika paljon, nyt ei oo "jostain kumman syystä" näkynyt vähään aikaan :D
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Itse olen tällä hetkellä aika stressaantunut. Nautin työstäni ja duunikaverit on huippuja, mutta ongelmaksi on muodostuneet vapaapäivät.

Vuoden ensimmäinen puolikas meni mallikkaasti. Vapaapäiviä oli kuussa esim 2+3+2+4+1, mutta kesäloman jälkeen 2 vapaat ovat selkeä poikkeus ja 1 vapaat sääntö. Näin ei saisi olla eikä ole tarkoituskaan. Meillä 1pv vapaat ovat tasapainoittamassa 3-4pv vapaita, ideana että joskus on vaan se 1pv niin saa sitten olla perinteisiä 2 päivää pidemmältä vapaalla joku toinen kerta.

Nyt kuitenkin lokakuussa minulla oli vapaapäiviä 1+1+2+1+1+1+1 eli onko järkeä vai ei? Niin, ei ole ei. 14-22 [tai 13-21] töitä tekevänä tuntuu että olen töissä aina. Sitten kun se vapaapäivä tulee niin onkin niin täyteen buukattu ettei tosikaan. 1pv vapaalla ei kovinkaan hyvin pääse töistä irtautumaan ja jos jonnekin haluaisi lähteä niin eipä sitä yhdeksi päiväksi ehdi. Marraskuussa ollut sama homma, näitä 1pv vapaita pukkaa luokaton määrä.

Ennen niitä 1pv vapaita oli 1-2krt/kk eikä edes joka kuussa, ja sitten tosiaan oli PALJON 3-4pv vapaita. Vaan kuinkas ollakaan... heinäkuun kesälomani jälkeen pisin vapaani on ollut kusiset 2pv, ei puhettakaan 3-4pv vapaista. Syynä varmasti työvuorosuunnittelun muuttuminen [eri henkilöt tehneet listat kesän jälkeen], firman/palvelujen kasvu ja laajeneminen + pörssijutut, se että ollaan "parhaita" ja tarkoitus pysyäkin parhaana. Kiva vaan kun tämän firman voittoisa tuotto ja tulokset näköjään revitään kirjaimellisesti työntekijöiden selkänahasta.

Siinä vaiheessa mä koen olevani stressaantunut kun nukun levottomasti, säpsähtelen öisin ylös pelästyneenä sydän takoen ja hoen miehelle jtn "mitäsäteetmihinsämeetmikäseoli"-juttuja kauhistuneena ja tuijotan tyhjyyteen. Yksi yö tässä heräsin ja huusin ääneen jotain työjuttuja, kuvittelin kai ohjelmoivani jotain hiton reitityksiä tietokoneella. Mies oli joutunut sanomaan että mä olen kotona enkä töissä ja mun pitää käydä takas nukkumaan ennenkuin rauhoitun.

Noh, kyllä se tästä. Laitoin jo työvuorosuunnitteluun meiliä että 1pv "luksusvapaita" vähemmälle kiitos. Ei järkeä pirstaloida niitä vapaapäiviä pitkin kuukautta vaan pitää edes se kaksi kerrallaan. Silloin on taottava kun rauta on kuumaa, niinhän se on. Helvetillinen määrä tulee vaan sairaslomalaisia kun ihmiset palaa loppuun. Sairaslomat sitten taas kuormittaa muita työntekijöitä. Pitäis vaan ottaa toinen asenne niiden ketkä täällä jaksaa painaa hampaat irvessä mutta ikävä kyllä, johdossa tuijotetaan lukuja silmät kiiluen. Monissa paikoissa se varmaan onkin linjana tulos tai ulos.
 
Aivan, stahanovilainen Työn Sankarihan se on, joka ei kitise huonosta palkasta ja pitkästä työpäivästä. Eihän se tällaiseen sopimusoikeudelliseen kapitalismiin sovi, ettei sovituista asioista, kuten tauoista, pidetä kiinni.



Varmaan hyvin moni joustaa jonkin verran tauoistaan ja tekee pidempää päivää, jos työtilanne niin hetkellisesti vaatii. Jos sen sijaan tiedetään työn sesonkiluonne, niin sitten on parempi myös huolehtia siitä, että kiireisinä aikoina sitä työvoimaa todella on, jotta jengiä voidaan muun muassa tauottaa.

Tässä maassa saa vapaasti esim. repiä selkänsä paskaksi sillä aikaa, kun pitäisi pitää sitä kahvitaukoa ja levätä hetki. Varmasti tulee firman tj taputtamaan sinua päähän ja kiinnittää mitalin rintaan, kun olet hajottanut paikkasi... Työn Sankari. Mutta se on niin hienoa esittää olevansa korvaamaton ja kovempi painamaan duunia kuin kaikki muut.

Totta. Viime kesänä pysäytti kun kävi mummon kanssa hautuumaalla katsomassa mummon veljen hautaa. Kuoli noin 40:nä koska teki yksinkertaisesti liikaa töitä. Ja aika huonosti hoidettu näytti kivi olevan... (mummo asuu 150km päässä)
 
Silloin on taottava kun rauta on kuumaa, niinhän se on. Helvetillinen määrä tulee vaan sairaslomalaisia kun ihmiset palaa loppuun. Sairaslomat sitten taas kuormittaa muita työntekijöitä. Pitäis vaan ottaa toinen asenne niiden ketkä täällä jaksaa painaa hampaat irvessä mutta ikävä kyllä, johdossa tuijotetaan lukuja silmät kiiluen. Monissa paikoissa se varmaan onkin linjana tulos tai ulos.

En halua maalata piruja seinille mutta veikkaukseni on, kun tässä talouskriisissä väkeä vähennetään, että ne joilla työt säilyy, niin työtaakka lisääntyy.
Ihmiset painaa pelko perseen alla duunia, että työpaikka säilyy ja jälleen sairauslomapäivät kasvaa.
 
En halua maalata piruja seinille mutta veikkaukseni on, kun tässä talouskriisissä väkeä vähennetään, että ne joilla työt säilyy, niin työtaakka lisääntyy.
Ihmiset painaa pelko perseen alla duunia, että työpaikka säilyy ja jälleen sairauslomapäivät kasvaa.

Joo, voipi olla. Meille kyllä haetaan kokoajan lisää työntekijöitä. Hommat vaan laajenee... Ainakin näillä näkymin. Onneksi itselläni on vakipaikka, ja oon helvetin hyvä työntekijä ja teen kovaa tulosta ;)

Omakehu haise ei.

:evil:
 
Mä olen vaan lakannut välittämästä. Paljon nappaa stressata deadlinehommista kun niitä tulee viisi tilalle kun yhden saa pois, miten sen nyt meni, "the better you get the better you better get?"

Ei napostele, tosin sen kyllä näkee tulotasossa kun muut ikäiseni ajelevat jollain S60 volvoilla niin minulla on siisti Dr. Albanin listahittien aikainen nissani.
Jos joskus on oma firma niin sitten voin stressata, mutta ei kiinnosta kauheasti kun joku muu vie siitä katteet päältä ja verottaja kahmii vähätkin mitä siitä jäisi.
 
Onneksi itselläni on vakipaikka, ja oon helvetin hyvä työntekijä ja teen kovaa tulosta ;)

Jepjep.. kuulostaa niin helvetin tutulta.. (lue mun aiempi posti tästä ketjusta). Olin ja olen helvetin hyvä työntekijä mutta kun työt alkaa tuleen uniin, heräät keskellä yötä ja ensimmäisenä työasiat mielessä, niin koin itse, että se on kropan/mielen hälytyskello.

Hyppäsin vekka oravanpyörästä ja oon tosi tyytyväinen. Mä oon tosin siinä mielessä onnellisessa asemassa, että mun ammattitaito ei ole kadonnut mihinkään, joten pystyin tekemään tuon ratkaisun.
 
Tosiaan näitä "no sitten saa olla stressaamatta ihan kotona tuotannollis-taloudellisista syistä..." (ei ollut timse sulle henkilökohtaisesti tarkoitettu) kommentteja esittävät voisivat miettiä tuota hieman syvemmin. Juuri niinhän se onkin monessa paikassa, että ei ne hommat siitä mihinkään muutu, ennen kuin tarpeeksi moni lähtee kävelemään. Eri asia on, että haluaako itse lähteä ensin, vai odottaa, että tarpeeksi moni muu tekee sen ja hommat alkaa muuttua. Ja jos kaikki muutkin on samalla minähän-perkele-jaksan-painaa-asenteella liikkellä, niin siinäpähän odotatte muutosta. Joillakin aloilla on yleisesti ottaen stressaavat työolot ja silloin kannattaakin miettiä, että onko juuri se ala minulle sopiva.

Kirjavinkkinä tähän sopisi Tommy Hellstenin "Sen saat mistä luovut".
 
Jepjep.. kuulostaa niin helvetin tutulta.. (lue mun aiempi posti tästä ketjusta). Olin ja olen helvetin hyvä työntekijä mutta kun työt alkaa tuleen uniin, heräät keskellä yötä ja ensimmäisenä työasiat mielessä, niin koin itse, että se on kropan/mielen hälytyskello.

Hyppäsin vekka oravanpyörästä ja oon tosi tyytyväinen. Mä oon tosin siinä mielessä onnellisessa asemassa, että mun ammattitaito ei ole kadonnut mihinkään, joten pystyin tekemään tuon ratkaisun.

Mä oon jo hypännyt vuosia sitten pois oravanpyörästä. Nimitän sellaiseksi työtä joka on sitä perinteistä tavishelvettiä ma-pe 8-16 ja vapaata vain la+su ellei kesälomia ja muita oteta huomioon. Siinä palaa loppuun nopeesti ainakin mun persoonalla.

Oma duuni on kyllä vapaata ja just sellaista mitä haluan tehdä, mutta välillä liiankin kiireistä. Toisinaan siis stressiä pukkaa ja tämä duuni onkin luokiteltu "kovan paineen alla työskentelyksi joka vaatii nopeita itsenäisiä päätöksiä ja ratkaisuja"-plaplapla.

Paineensietokyky on kyllä nyt hieman koetuksella. Eiköhän se tästä helpota vaikka nyt vähän vituttaakin :thumbs:
 
Nyt on taas koulussa (lukio) sellanen aika, että kaikki työt erääntyy, läksyjä tulee helvetisti, koeviikko on alkamaisillaan ja kaikki autokouluhommatkin on vielä kesken, kiitos paskan autokoulun. Nytkin pitäis tehdä miljoonaa asiaa samaan aikaan, mutta tyydyn rauhoittumaan pari minuuttia Pakkiksella ja sen jälkeen lukemalla tota julmetun tylsää kuorma-auton teoriakirjaa, koska huomenna on teoria ja siitä pitäis päästä ekalla läpi, ettei tartte ylimääräistä maksaa. Paasilinnan Arton kirjakin pitäis lukee loppuun tässä parissa päivässä, ja samalla kirjoittaa äidinkielen essee. Haistaisivat jo noi opettajatkin.:jahas:
 
Mä oon jo hypännyt vuosia sitten pois oravanpyörästä. Nimitän sellaiseksi työtä joka on sitä perinteistä tavishelvettiä ma-pe 8-16 ja vapaata vain la+su ellei kesälomia ja muita oteta huomioon. Siinä palaa loppuun nopeesti ainakin mun persoonalla.

Milläköhän tavishelvetin tasolla minä olen, koska itse pidän 8-16-työtä todella mukavana? En ilmeisesti kovin syvällä vielä...

Mahtaa olla tavista ylemmillä olennoilla sitten todella mahtavaa elämää :kuola:
 
Milläköhän tavishelvetin tasolla minä olen, koska itse pidän 8-16-työtä todella mukavana? En ilmeisesti kovin syvällä vielä...

Mahtaa olla tavista ylemmillä olennoilla sitten todella mahtavaa elämää :kuola:
Tottakai heillä on paljon mahtavampi elämä. Työajat nimittäin ilmeisesti ratkaisevat työn laadun ja mielekkyyden ja siitä johtuen ainakin joidenkin mielestä "tavanomaisessa" työssä käyvää voi pitää alempiarvoisena ja huonomman työn tekijänä.
 
Mä oon jo hypännyt vuosia sitten pois oravanpyörästä. Nimitän sellaiseksi työtä joka on sitä perinteistä tavishelvettiä ma-pe 8-16 ja vapaata vain la+su ellei kesälomia ja muita oteta huomioon. Siinä palaa loppuun nopeesti ainakin mun persoonalla.

Oma duuni on kyllä vapaata ja just sellaista mitä haluan tehdä...
Nyt kyllä irtos kuukauden naurut :lol2::lol2::lol2:

Tottakai heillä on paljon mahtavampi elämä. Työajat nimittäin ilmeisesti ratkaisevat työn laadun ja mielekkyyden ja siitä johtuen ainakin joidenkin mielestä "tavanomaisessa" työssä käyvää voi pitää alempiarvoisena ja huonomman työn tekijänä.

Milläköhän tavishelvetin tasolla minä olen, koska itse pidän 8-16-työtä todella mukavana? En ilmeisesti kovin syvällä vielä...

Mahtaa olla tavista ylemmillä olennoilla sitten todella mahtavaa elämää :kuola:

Niin. Kertaus on opintojen äiti:

Kuten kirjoitin niin ITSELLENI se on juuri se oravanpyörä, eli perinteinen yhteiskunnan kaava/muotti johon monet joutuvat vasten tahtoaan taipumaan [asiasta keskustellaan ja sitä sivutaan myös unirytmi-ketjussa]. Tavis-sana on siksi että se on se tavallinen/tavanomainen, ei tarkoita että olisi huonompi.

Iltavirkulle aamuntorkulle ks. tavanomaiseen "oravanpyöräksi" miellettyyn muottiin on vaikea taipua, ja aamuvirkulla iltatorkulla tämä on varmasti päinvastoin. Kukin hakeutukoon mieluiseen työhön/elämänrytmiin, jälkimmäistä voi olla vaikeampi toteuttaa sillä se on osittain myöskin ammatinvalintakysymys.

Turhaa siis lollottelua tai karvojen pörhistelyä "ylempiä" kohtaan. Kyse on erilaisuudesta, ei eriarvoisuudesta.


Edit: Tuossahan se alla tulikin jo, eli juuri näin :thumbs:

Ite en ikinä suostus tekemään mitään ILTAtöitä. Sellanen 6-14 on ehkä paras.
 
Joo, onhan se vähän niin että rengasukot jos alkavat valittamaan sesongista niin se on vähän sama juttu kuin postin jouluapulaiset valittaisivat kiireestä.

Tai joulupukki valittaa että joutuu olemaan aattona hommissa. Tai asvalttikundit valittais kiireisestä kesästä. Tai opettaja pitkistä lomista. No joo.

Itseä stressaa oikeastaan vain jos olen lusmuillut ja hommat siksi vaiheessa. Jos on parhaansa tehnyt niin ei juuri ahista.
 
..............

Heh. Ja sori. Oli vaan pakko kirjoittaa, koska arvasin siitä seuraavan viihdettä iltaan. Useinhan kuulee / näkee puhuttavan taviksista siten, että olisivat jotain alempaa kastia ja itse jotain erikoista. Mutta en siis oikeasti siun kirjoituksesta sellaista ajatellut..

Itse tykkään tuosta perinteisestä virka-ajasta. On aina viikonloput vapaana ja voi suunnitella menoja ties miten pitkälle. No, eipä virkamiehelle muuta työaikaa ole oikein tarjollakaan. Ylitöitä joskus teettää mokoma...valtio.
 
Nyt on taas koulussa (lukio) sellanen aika, että kaikki työt erääntyy, läksyjä tulee helvetisti, koeviikko on alkamaisillaan ja kaikki autokouluhommatkin on vielä kesken, kiitos paskan autokoulun. Nytkin pitäis tehdä miljoonaa asiaa samaan aikaan, mutta tyydyn rauhoittumaan pari minuuttia Pakkiksella ja sen jälkeen lukemalla tota julmetun tylsää kuorma-auton teoriakirjaa, koska huomenna on teoria ja siitä pitäis päästä ekalla läpi, ettei tartte ylimääräistä maksaa. Paasilinnan Arton kirjakin pitäis lukee loppuun tässä parissa päivässä, ja samalla kirjoittaa äidinkielen essee. Haistaisivat jo noi opettajatkin.:jahas:
Älä huoli, siitä se vaan pahenee. Lukiossa tuntu peruskoulu helpolta, nyt yliopistossa tuntuu lukio helpolta, todennäkösesti aikanaan töissä tulee yliopistoaika tuntumaan helpolta.

Täytyy sanoa, että monet kerrat olen miettinyt, että olenkohan työelämän suhteen menossa oikeaan suuntaan.

Oikeastaan jo lukiossa ja enenevissä määrin nyt yliopistossa tuntuu olevan melkein aina taustalla sellainen tietynlainen stressi näistä hommista. Hommat ei lopu tekemällä ja aina olis jotain luettavaa, harjoteltavaa, selvitettävää, tutkittavaa, kirjotettavaa..

Todella kaipaa niitä peruskouluaikoja, kun riitti, että istuu muutaman tunnin koulussa, koulun jälkeen tekee max. tunnin läksyjä ja silloin tällöin lukee muutaman tunnin kokeeseen tai väsää muutaman tunnin jotain esitelmää. Kaikki aika sen ulkopuolella oli täysin vapaata. Ei ajatustakaan kouluhommiin.

Tai toisaalta kaipaa jossain määrin jopa niitä todellisia duunarin hommia ruohonleikkuusta seinien maalaamiseen tai metalliharkkojen happokäsittelyyn. Ne työt kun kanssa jäi sinne töihin. Neljältä kotiin, käyt suihkussa ja aah, loppuilta täysin itselle.

Jos ajattelen omaa alaani (kaupallinen), niin se on täynnä työpaikkoja, joissa työskentelyn rajoittuminen siihen 8-16 on kaukainen haave vain. Aika paljon saa joku salkunhoitajakin varmasti tutkiskella uutisointia, tilastoja, laskelmia kellonajasta riippumatta (ääriesimerkkinä). Toki löytyy lunkimpiakin hommia, joihin ite toivon pääseväni.
 
Nyt kyllä irtos kuukauden naurut :lol2::lol2::lol2:
Joo, kyllähän tuo aivan muuta on kuin oravanpyörä. En mä nyt rupee muille elämääni antamaan. Virka-aikaan kun sais kaiken hoidettua niin sehän olis aivan unelma. Pitänee hakea jonnekin EU-virkaan, saa muutkin edut päälle.
Voisin kyllä sanoa että itse en missään oravanpyörässä todellakaan ole. Onneksi se on kaikille vähän eri juttu minkä kokee ahdistavaksi. Hyvä taas että uskaltaa valita itse ja tehdä asioille jotain sen sijaan että painaa robottina menemään tässä oravanpyörässä ja tyytyy valittamaan kurjaa kohtaloaan.
 
Heh. Ja sori. Oli vaan pakko kirjoittaa, koska arvasin siitä seuraavan viihdettä iltaan. Useinhan kuulee / näkee puhuttavan taviksista siten, että olisivat jotain alempaa kastia ja itse jotain erikoista. Mutta en siis oikeasti siun kirjoituksesta sellaista ajatellut..

Hyvä jos siitä seurasi viihdettä iltaan. Ja vielä parempi jos et oikeasti sellaista ajatellut [mutta jokunen muu taisi ajatella...] :rolleyes:

Pakko se oli korjata kuitenkin.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom