Kiipeily (seinä-, jää-, kallio-, vuorikiipeily)
- Keskustelun aloittaja kärpänen
- Aloitettu
Moi jto.
Oon nyt vuoden päivät kiipeillyt ja nyt viime viikkoina on ilmennyt ensimmäiset sormikipuilut. Pienellä googletuksella syyksi paljastui ilmeisesti pip synovitis eli sormen päästä lukien toinen nivel on turvonnut ja kipuillut. Varsinkin vasemman nimettömän.
Kyselen siis miten moista vaivaa kannattaisi mahdollisesti lähteä hoitamaan. Onko pakkolepo tarpeen vai voiko kivun rajoissa jatkaa treenailua?
Oon nyt vuoden päivät kiipeillyt ja nyt viime viikkoina on ilmennyt ensimmäiset sormikipuilut. Pienellä googletuksella syyksi paljastui ilmeisesti pip synovitis eli sormen päästä lukien toinen nivel on turvonnut ja kipuillut. Varsinkin vasemman nimettömän.
Kyselen siis miten moista vaivaa kannattaisi mahdollisesti lähteä hoitamaan. Onko pakkolepo tarpeen vai voiko kivun rajoissa jatkaa treenailua?
jto
AMMATTILAINEN
- Liittynyt
- 19.4.2002
- Viestejä
- 18 942
googlaamalla saat itelles kaikkia muitakin vaivoja, joten lopeta se. PIP on yleisin vaivanivel kiipeilijöillä, joten sitä pitää huoltaa myös. sormien (ei ranteen) ojentajat on kiipeilijöiden melkolailla ainoo ns. vastalihas. niitä kannattaa jumppailla säännöllisesti. käytännössä ojentelemalla sormia vastusta vasten. esim pehmee tyyny jne. kaikki muu mobilisointi ja huolto kuuluu siihen lähes jokapäiväiseen touhailuun myös. kiivetä saa kivun rajoissa ja käytä erilaisia otetyyppejä paljon. varsinkin, jos krimppaat aina.
Tästä joskus varovasti haaveilin, mutta lopulta se oli lähempänä kuin kuvittelinkaan. Oli vielä hieno kivi ja hieno reitti, missä ei niin voimalla pärjää. Lajin ihmeellisyys ihmetyttää, tuntuu, että se ottaa pala kerrallaan aina vaan isomman osan elämää haltuun.
- Liittynyt
- 26.3.2012
- Viestejä
- 100
^ Siisti reitti ekaksi seiskaksi, syksylle lisää projektei alle vaan! Kannattaa muuten muistaa huolellinen pädien asettelu ja putoomissuuntien tarkastelu, ja ehkä muistuttaa spottaajiakin - kuvakulma saattaa kyllä vähän vääristää spottaajien sijaintia...
Otelautailusta kymysys. Parempi siirtovaikutus edellyttänee monipuolista otteiden sekä ranne- ja lukotuskulmien käyttöä, mutta miten suuri prioriteetti ja millainen aikaikkuna varioimiselle olisi järkevä asettaa yksittäisessä treenissä? Olosuhteiden pakosta luultavasti tulee kotiseinällä roikkumisen osuus hieman lisääntymään, joten voisi tekemisen laatuun enemmän keskittyä. Toistaiseksi olen tehnyt melko yksipuolisia roikuntoja suosien alle phalanxin mittaisia listoja. Vaihtelua luonut lähinnä open hand / half crimp ; lisäpainot / ilman.
Otelautailusta kymysys. Parempi siirtovaikutus edellyttänee monipuolista otteiden sekä ranne- ja lukotuskulmien käyttöä, mutta miten suuri prioriteetti ja millainen aikaikkuna varioimiselle olisi järkevä asettaa yksittäisessä treenissä? Olosuhteiden pakosta luultavasti tulee kotiseinällä roikkumisen osuus hieman lisääntymään, joten voisi tekemisen laatuun enemmän keskittyä. Toistaiseksi olen tehnyt melko yksipuolisia roikuntoja suosien alle phalanxin mittaisia listoja. Vaihtelua luonut lähinnä open hand / half crimp ; lisäpainot / ilman.
jto
AMMATTILAINEN
- Liittynyt
- 19.4.2002
- Viestejä
- 18 942
variointi on yksilöllistä ja riippuu tarpeista ja niiden oikeesta analyysistä paljon. samoin se ajankäyttö merkkaa paljon eli mihin sulla on mahdollisuuksia.
käytännössä jos vaihtelee erilaisia krimppejä, openhandeja (poketit) ja slouppereita tarpeeksi, homma menee mukavasti. samassa treenissä ainakin kahta eri nivelkulmaa varsinkin PIP:ssä. eli esim krimppi ja flat sloper.
lisäksi kyllä kannattaa yksipuolisuuden ja vaivojen välttämiseksi käyttää eri kyynärkulmia ja vaikka yhtä kättäkin. lisäpainojen käyttö on ehdotonta kyllä.
mun omassa ykkössormilaudassa on seuraavat otteet:
flat edge: 6, 8, 10, 12, 14, 16, 18, 20mm
-15° edge: 12, 16, 20mm
-20° edge: 12, 16, 20mm
round sloper: 50, 65mm
flat sloper: 30, 45, 60mm
pinch: 20, 40, 60, 80mm
edgeillä tietenki voi tehdä eri sormimäärillä krimpit, poketit jne.
tuun lisäämään tohon vielä koko laudan tilttausmahiksen muutamalla eri kulmalla tai portaattomasti. lisäksi varmaan tulee kaikkien otteiden kääntömahis saidereista gastoneihin.
käytännössä jos vaihtelee erilaisia krimppejä, openhandeja (poketit) ja slouppereita tarpeeksi, homma menee mukavasti. samassa treenissä ainakin kahta eri nivelkulmaa varsinkin PIP:ssä. eli esim krimppi ja flat sloper.
lisäksi kyllä kannattaa yksipuolisuuden ja vaivojen välttämiseksi käyttää eri kyynärkulmia ja vaikka yhtä kättäkin. lisäpainojen käyttö on ehdotonta kyllä.
mun omassa ykkössormilaudassa on seuraavat otteet:
flat edge: 6, 8, 10, 12, 14, 16, 18, 20mm
-15° edge: 12, 16, 20mm
-20° edge: 12, 16, 20mm
round sloper: 50, 65mm
flat sloper: 30, 45, 60mm
pinch: 20, 40, 60, 80mm
edgeillä tietenki voi tehdä eri sormimäärillä krimpit, poketit jne.
tuun lisäämään tohon vielä koko laudan tilttausmahiksen muutamalla eri kulmalla tai portaattomasti. lisäksi varmaan tulee kaikkien otteiden kääntömahis saidereista gastoneihin.
Pawiaani
VIP
- Liittynyt
- 13.6.2015
- Viestejä
- 997
Meillä junioria kiinnostaa kiipeily, hänen pari kaveria harrastaa puolivakavissaan ja vähä merkkejä ilmoilla että homma starttaa meilläkin ja minä kyllä kannustan ja kuskaan, hieno harrastus.
Osui tällainen video kohdille juuri, anteeksi lievä kielimuuri mutta on siellä vähän lontootakin seassa. Hieno tasokas video, varmaan monelle tuttukin tää kiipijä.
Osui tällainen video kohdille juuri, anteeksi lievä kielimuuri mutta on siellä vähän lontootakin seassa. Hieno tasokas video, varmaan monelle tuttukin tää kiipijä.
jto
AMMATTILAINEN
- Liittynyt
- 19.4.2002
- Viestejä
- 18 942
kiipeilijän tavoitteellinen harjoittelu 1 ja 2.
valmennuspuolen luentoja melkein 30v kokemuksella tarjolla 2 kpl 6.4. ja 27.4. Tapanilan Erällä. kumpanakin päivänä klo 13-16.
ensimmäinen osa käsittelee eri fyysisten ominaisuuksien harjoittelua käytännön kiipeilytreeneissä. läpi käydään erityisesti maksimi-, perus- ja kestovoima sekä perus- ja toistokestävyys.
toinen osa pureutuu kiipeilytreenien kausijakoon erilaisten tavoitteiden perusteella. eli minkälaisia eroja harjoittelussa on, jos on menossa fontainebleauun boulderoimaan tai rodellariin onsight- reissulle. tai miten köysiprojektointia hyödynnetään pitkässä reissussa tai miten siihen valmistaudutaan kuukaudessa jne jne.
lisäksi käydään läpi lajia lähellä olevaa oheisharjoittelua, mm. sormilauta, campuslauta ja muu fyysinen harjoittelu. luennolla sivutaan myös erilaisten ajankäyttömahdollisuuksien soveltamista harjoitteluun.
luento on Q&A -pohjainen eli kysymykset ovat varsin tervetulleita. vaikka luennot on suunnattu erityisesti kiipeilijöille, käsitellään eri aiheita sen verran yleiselläkin tasolla, että mukaan mahtuu hyvin muidenkin lajien harrastajia.
paikkoja on rajoitetusti ja niitä pääsee varaamaan mm. täältä:
View: https://m.facebook.com/story.php?story_fbid=2150163011737183&id=361699000583602
valmennuspuolen luentoja melkein 30v kokemuksella tarjolla 2 kpl 6.4. ja 27.4. Tapanilan Erällä. kumpanakin päivänä klo 13-16.
ensimmäinen osa käsittelee eri fyysisten ominaisuuksien harjoittelua käytännön kiipeilytreeneissä. läpi käydään erityisesti maksimi-, perus- ja kestovoima sekä perus- ja toistokestävyys.
toinen osa pureutuu kiipeilytreenien kausijakoon erilaisten tavoitteiden perusteella. eli minkälaisia eroja harjoittelussa on, jos on menossa fontainebleauun boulderoimaan tai rodellariin onsight- reissulle. tai miten köysiprojektointia hyödynnetään pitkässä reissussa tai miten siihen valmistaudutaan kuukaudessa jne jne.
lisäksi käydään läpi lajia lähellä olevaa oheisharjoittelua, mm. sormilauta, campuslauta ja muu fyysinen harjoittelu. luennolla sivutaan myös erilaisten ajankäyttömahdollisuuksien soveltamista harjoitteluun.
luento on Q&A -pohjainen eli kysymykset ovat varsin tervetulleita. vaikka luennot on suunnattu erityisesti kiipeilijöille, käsitellään eri aiheita sen verran yleiselläkin tasolla, että mukaan mahtuu hyvin muidenkin lajien harrastajia.
paikkoja on rajoitetusti ja niitä pääsee varaamaan mm. täältä:
View: https://m.facebook.com/story.php?story_fbid=2150163011737183&id=361699000583602
Mikä olisi yksinkertaisin tapa treenata perusvoimaa jos tarkastellaan vain yhtä treenisessiota, käytössä olisi boulderisali. Koko kesä meni ulkona projektoidessa ja vielä syksy päälle sisällä ja kroppa oli aika kovilla kun treenaaminen oli jatkuvasti sitä 1-2 muuvin maksimin rajoilla hinkkaamista? Eli käytännössä treenannut maksimivoimaa nyt 8kk. Olen joskus aikaisemmin tehnyt 2-4 boulderia peräkkäin vaihtelevilla 30s-2min palautuksilla, meneekö tällainen jo kestävyyden puolelle?
jto
AMMATTILAINEN
- Liittynyt
- 19.4.2002
- Viestejä
- 18 942
Menee keston puolelle selvästi ainakin noilla 30s palautuksilla. Perusvoimassa ja kaikessa muussakin voimaharjoittelussa työjakson (kiipeilyn) pituus ratkaisee. Kiipeilyssä se olis 20-50 sekkaa eli käytännössä pyrit kiipeemään reittejä, missä muuvit menee osaksi pätkissä samantien ja reitin toppaaminen onnistuu selkeesti alle 10 yrkällä. Mä puhun ns. perustasosta, missä uudet sen tason reitit menee 4-6 yrkällä ja vanhat 1-2 yrkällä. Käytännössä voit kiipeillä suht vapaasti ilman kiirettä palautusten suhteen. Semmonen 15 hyvää yrkkää tunnissa on suht hyvä vauhti perusvoimakiipeilyssä. Yhen normaalireitin kiipeeminen ilman hätäilytahtia vie semmosen 30m sekkaa eli pidempää perusvoimaa voit tehdä kiipeemällä samaa reittiä heti alaspäin tai toistamalla sen heti niin pitkälle ku menee. Onko noilla parin muuvin hinkkailuilla tullut laajasti kehitystä erilaisilla reiteillä? Ulkona vai sisällä?
Oma tuntemus on, että koko kesän ulkona projektoidessa tuli kehitystä enemmän mitä koskaan aikasemmin. Erityisesti jalkatekniikasta tuli monta oivallusta miten paljon painetta voi laittaa ja kuinka pieneltä kiteeltä sitä pitää laittaa. Samaten hookit meni paljon eteenpäin, sitten tajusin myös, että pitää keskittyä monen raajan yhtäaikaiseen "aktivointiin" ja body tensiöniin jne. Monta tällaista pikkujuttua, mitä tuskin olisin oppinut ellen olisi lähtenyt projektoimaan omaa kovaa. Greidi nousi pari pykälää. 2018 kiipesin 1x7A ja 2019 10x7A joista 2x7B. Pääpaino tosiaan ulkoboulderissa ja ensi kesä tulee olemaan varmaan samanlainen. Tosiaan loppukautta kohden alkoi kropassa olemaan yhtä sun toista kireempää paikkaa niin ajattelin nyt talven kiivetä vähän perusvoimaa ja astetta keveympää.
jto
AMMATTILAINEN
- Liittynyt
- 19.4.2002
- Viestejä
- 18 942
Kiipeily on tosi motorinen laji ja sen takia just on aika oikein sanoa kiipeilemään oppii kiipeilemällä. Jokanen reitti on omansa. Perusvoimaa tulee ja pysyy, ku ulkonakin kiipee reittejä. Harvemmin ne kuitenkaan sitä paria muuvia ovat. Eiku reeni-iloa vaan!
- Liittynyt
- 11.5.2020
- Viestejä
- 3
Noniin jto. Minulla on "ongelma". Olen nyt kiipeillyt karvan alle 2.5 vuotta ja greidi on noussut niin sisällä ja ulkona tasaisesti. Sisällä tällä hetkellä 7b/7b+ kovin ja 7A reittejä menee usein muutamia uusia per treeni. Ulkona 7A ruennut myös olemaan aika rutiinia ja uskoisin kesän tuovan useita 7A-7B reittejä kirjoihin.
Kuitenkin kehittymistäni hidastaa erittäin paljon sormivoimien lähes täydellinen puute. Mulla mitat 74kg/181cm. Leuanvetomax on noin +50kg ja 1 käden leuka on molemmilla käsillä n. 70% liikkeestä. Campusboardilla otin jo ensimmäisessä sessiossani 1-4-6 sekä 1-5. Lisäksi front lever tulee entisen kyykkääjän jaloillakin n. 2 sekunnin tuntumaan. MUTTA lattice boardin alemmassa tai beastmaker 1000 alarimoissa pystyn hädin tuskin roikkumaan sen 10sec ilman lisäpainoja. +5kg olisi jo liikaa. Tällä sormivoimallahan ei keskimäärin pitäisi tällaisiin greideihin päästä, sillä usemmat referenssit liittyen greidin ja sormivoimien suhteeseen kertoo, että 7B/7B+ kiipeilijän tulisi pystyä roikkumaan noista rimoista noin 150% omapaino. Minullahan se on siis 100-110%.
En tiedä onko tässä ketjussa jo puhuttu aiheesta, mutta onko sinulla jotain perus "nyrkkisääntötyylisiä" hangboard ohjeita tämän tyyliselle sormettomalle kiipeilijälle? Jotain repeater/max hang perus protokollaa siis varmaan pitäisi lähteä etsimään? Sen verran hangboardista, että talvella kokeilin 3 session verran max hang treenejä, jossa tein lattice boardin alemmasta rimasta 6x7sec omalla painolla tai +1.25kg ja se tuntui väärällä tavalla pahalta sormissa. Eli todennäköisesti olisi turvallisempaa minun kohdallani mennä repeater tyylisellä systeemillä eteenpäin. Mutta miten?
Kiitos!
Kuitenkin kehittymistäni hidastaa erittäin paljon sormivoimien lähes täydellinen puute. Mulla mitat 74kg/181cm. Leuanvetomax on noin +50kg ja 1 käden leuka on molemmilla käsillä n. 70% liikkeestä. Campusboardilla otin jo ensimmäisessä sessiossani 1-4-6 sekä 1-5. Lisäksi front lever tulee entisen kyykkääjän jaloillakin n. 2 sekunnin tuntumaan. MUTTA lattice boardin alemmassa tai beastmaker 1000 alarimoissa pystyn hädin tuskin roikkumaan sen 10sec ilman lisäpainoja. +5kg olisi jo liikaa. Tällä sormivoimallahan ei keskimäärin pitäisi tällaisiin greideihin päästä, sillä usemmat referenssit liittyen greidin ja sormivoimien suhteeseen kertoo, että 7B/7B+ kiipeilijän tulisi pystyä roikkumaan noista rimoista noin 150% omapaino. Minullahan se on siis 100-110%.
En tiedä onko tässä ketjussa jo puhuttu aiheesta, mutta onko sinulla jotain perus "nyrkkisääntötyylisiä" hangboard ohjeita tämän tyyliselle sormettomalle kiipeilijälle? Jotain repeater/max hang perus protokollaa siis varmaan pitäisi lähteä etsimään? Sen verran hangboardista, että talvella kokeilin 3 session verran max hang treenejä, jossa tein lattice boardin alemmasta rimasta 6x7sec omalla painolla tai +1.25kg ja se tuntui väärällä tavalla pahalta sormissa. Eli todennäköisesti olisi turvallisempaa minun kohdallani mennä repeater tyylisellä systeemillä eteenpäin. Mutta miten?
Kiitos!
jto
AMMATTILAINEN
- Liittynyt
- 19.4.2002
- Viestejä
- 18 942
No juu kyllähän yleensä seiskan kiipeilijätkin niissä pystyy hetken roikkumaan. Hienoohan olis, jos sitten olisit teknisesti niin hyvä, että pystyt kompensoimaan voimapuutteita. Jos sä pystyt campusteleen 1-4-6 tuosta vaan, kysynkin, onko se tehty pienillä rimoilla? Koska sepäs oliskin kummaa, jos pystyt niillä campusteleen, mutta et roikkumaan 
Toistoperiaate on sekin oikein hyvä tapa lisätä jerkkua, mutta ne yhden roikkumisen sarjat myös. Lähinnä kyse on enemmän siitä, kuinka tiukkoja ne on. Joku 6x7s on vain yhden treenin sisältö IMO eikä oikein kerro mitään, ellei siinä oo jotakin progressiosuunnitelmaa tai annettu ohjettu kuinka tiukkaan roikut. Eli miten toteutit noi max hangit? Tappiin asti kaikki? Ja kaikki neljän sormen krimpillä vai muitakin otteita?
7 sekkaa ei myöskään ole yhtään mikään ehdottoman paras aikamääre grippitreeniin.
Toistoperiaate on sekin oikein hyvä tapa lisätä jerkkua, mutta ne yhden roikkumisen sarjat myös. Lähinnä kyse on enemmän siitä, kuinka tiukkoja ne on. Joku 6x7s on vain yhden treenin sisältö IMO eikä oikein kerro mitään, ellei siinä oo jotakin progressiosuunnitelmaa tai annettu ohjettu kuinka tiukkaan roikut. Eli miten toteutit noi max hangit? Tappiin asti kaikki? Ja kaikki neljän sormen krimpillä vai muitakin otteita?
7 sekkaa ei myöskään ole yhtään mikään ehdottoman paras aikamääre grippitreeniin.
