- Liittynyt
- 31.1.2020
- Viestejä
- 3 004
Tässä vielä hieman laajempi versio yksi typo korjattuna:
MASSATASAPAINOMALLI (MBM)
Tämän kirjoituksen tarkoituksena on tarjota suhteellisen helppolukuinen yhteenveto massatasapainomallin (engl. mass balance model; MBM) ydinideoista. Asioita on tarkoituksella yksinkertaistettu.
Toisin kuin oppikirjoissa kerrotaan, energian eli kalorien saannilla ja kulutuksella EI ole MITÄÄN tekemistä kehonmassan ja rasvamassan vaihteluissa. Energia on kykyä tehdä työtä; se ei siis ole mitään ainetta eli sillä ei siten ole massaa (=painoa). Kalorit ovat lämpöä, joka haihtuu KOKONAAN pois elimistöstä. Kehonmassan ja rasvamassan vaihtelut johtuvat ruoasta ja juomista saadusta MASSASTA (”massa sisään”) ja sen poistumisen (”massa ulos”) välisestä suhteesta (Juomien osalta tässä puhutaan niiden sisältämistä energiaravintoaineista, ei tietenkään itse vedestä). Eli siis ”massa sisään, massa ulos”, ei suinkaan ”kalorit sisään, kalorit ulos”.
Toistetaan vielä tämä pääpontti: SE RUOAN/JUOMAN OMINAISUUS, JOKA VAIKUTTAA KEHONMASSAAN JA RASVAMASSAAN, ON SEN MASSA, EI ENERGIASISÄLTÖ (=KALORIT). TÄMÄN TAKAA UNIVERSAALI JA AINA PÄTEVÄ MASSAN SÄILYMISLAKI (TS. AINEEN HÄVIÄTTÖMYYDEN LAKI). Kemiallisissa reaktioissa, joita tapahtuu jatkuvasti elimistössä, aineet muuttavat muotoaan, mutta massa pysyy aina muuttumattomana.
Tämä voi vaikuttaa ensikuulemalta vähäpätöiseltä asialta muttei sitä ole. Kun ruokavalion energiaravintoainejakauma vaihtelee rajusti, myös massan sisäänotto per kalori muuttuu rajusti. Tämä johtuu siitä yksinkertaisesta tosiasiasta, että energiaravintoaineiden eli 1) hiilihydraattien, 2) rasvojen ja 3) proteiinien energiatiheys vaihtelee. Hiilihydraattien energiatiheys on n. 4 kcal/g, proteiinien samoin n. 4 kcal/g mutta rasvojen n. 9 g/kcal (pyöristelin hieman).
Kaikista oppikirjoista ja lukemattomista tiedeartikkeleista löytyvä energiatasapainoteoria (EBT) kumoutuu jo em. massan säilymislain rikkomiseen. Olen joutunut massiiviselle professoriklaanille tätä selittämään rautalangasta, joten selitän sen myös tähän väliin.
EBT = lämpö sisään, lämpö ulos. Ja EBT olettaa, että kaikki kehoon imeytyneet kalorit ovat samanarvoisia kehonmassan ja rasvamassan vaihteluiden kannalta. Hieman terävämpi kaveri rupeaa jo tässä vaiheessa miettimään, että eihän tämä voi pitää paikkaansa, jos rasvat tuottavat rapiat kaksi kertaa enemmän lämpöä per gramma kuin hiilihydraatit ja proteiinit (9 kcal vs. 4 kcal). Tämä siis tarkoittaisi sitä, että elimistöön imeytynyttä massaa katoaa mystisesti, jos energiaravintoaineiden (hiilihydraatit vs. rasvat) suhteet vaihtuvat (kaloreiden pysyessä samana) mutta kehonmassa ja rasvamassa pysyvät samana.
Tässä yksinkertainen esimerkki:
10 g hiilihydraattia eli lämpöä 40 kcal. Samaan lämmöntuottoon (40 kcal) tarvitaan vain n. 4,4 g rasvaa, koska rasva tarjoaa sitä 9 kcal/g. Massat ovat siis 10 g vs. 4,4 g mutta ”lämpö sisään” (40 kcal) on SAMA. Ja muista, että EBT = lämpö sisään, lämpö ulos. Mihin sitä massaa mystisesti katoaa 5,6 g? Ei mihinkään.
EBT on siis yksiselitteisesti virheellinen. Homma menee sen sijaan ”massa sisään, massa ulos” –periaatteen mukaisesti. Ja tämän takaa niinkin kova takuumies kuin Mr. Massansäilymisen Laki, planeetan vankkumattomin luonnonlaki. Tämä tinkimätön herra ei anna koskaan minkäänlaisia myönnytyksiä. Ei vaikka pari tuhatta proffaa rukoilisi viikon Tuomiokirkon takana.
Mainitsin jo edellä, että tämä voi vaikuttaa vähäpätöiseltä asialta muttei missään tapauksessa sitä ole.
Tässä esimerkki:
Henkilö syö alkuun päivässä 100 g proteiinia (=400 kcal), 150 g hiilihydraattia (=600 kcal) ja 50 g rasvaa (=450 kcal). Eli massan saanti päivässä 300 g ja kaloreiden saati 1450 kcal.
Sitten tämä heppu kuulee naapurin muikkelilta, että tämä oli laihduttanut nopeasti vähähiilihydraattisella ruokavaliolla, vaikka kalorimäärä oli pysynyt samana. Niinpä tämä jamppa muuttaa energiaravintoainejakauman seuraavanlaiseksi:
Proteiinia edelleen 100 g (=400 kcal) mutta nyt hiilihydraatteja vain 30 g (=120 kcal) ja rasvaa sen verran, että saadaan tähän esimerkkiin sama kokonaiskalorimäärä eli n. 103 g (930 kcal). Eli kaloreiden saanti on siis edelleen 1450 kcal mutta massan saanti on nyt tippunut tasolle 233 g. Eli sen saanti päivässä on laskenut 67 g. Tämä on pitkässä juoksussa suuri ero ja johtaa nopeaan laihtumiseen huolimatta samasta kalorisaannista. KOTILÄKSY: Hiilihydraattigramma on siis selvästi lihottavampi kuin rasvagramma.
Esimerkissä oletetaan, että massankulutus (”massa ulos”) pysyy samana. Kyllä, siis MASSANkulutus, ei energiankulutus. Kuten jo mainitsin, EBT on virheellinen, ja täten myöskin oletus siitä, että energiankulutuksella (”kalorit ulos”) olisi jotain tekemistä kehonmassan ja rasvamassan vaihteluiden kanssa on virheellinen.
MBM Research Group
www.mbm-group.org
MASSATASAPAINOMALLI (MBM)
Tämän kirjoituksen tarkoituksena on tarjota suhteellisen helppolukuinen yhteenveto massatasapainomallin (engl. mass balance model; MBM) ydinideoista. Asioita on tarkoituksella yksinkertaistettu.
Toisin kuin oppikirjoissa kerrotaan, energian eli kalorien saannilla ja kulutuksella EI ole MITÄÄN tekemistä kehonmassan ja rasvamassan vaihteluissa. Energia on kykyä tehdä työtä; se ei siis ole mitään ainetta eli sillä ei siten ole massaa (=painoa). Kalorit ovat lämpöä, joka haihtuu KOKONAAN pois elimistöstä. Kehonmassan ja rasvamassan vaihtelut johtuvat ruoasta ja juomista saadusta MASSASTA (”massa sisään”) ja sen poistumisen (”massa ulos”) välisestä suhteesta (Juomien osalta tässä puhutaan niiden sisältämistä energiaravintoaineista, ei tietenkään itse vedestä). Eli siis ”massa sisään, massa ulos”, ei suinkaan ”kalorit sisään, kalorit ulos”.
Toistetaan vielä tämä pääpontti: SE RUOAN/JUOMAN OMINAISUUS, JOKA VAIKUTTAA KEHONMASSAAN JA RASVAMASSAAN, ON SEN MASSA, EI ENERGIASISÄLTÖ (=KALORIT). TÄMÄN TAKAA UNIVERSAALI JA AINA PÄTEVÄ MASSAN SÄILYMISLAKI (TS. AINEEN HÄVIÄTTÖMYYDEN LAKI). Kemiallisissa reaktioissa, joita tapahtuu jatkuvasti elimistössä, aineet muuttavat muotoaan, mutta massa pysyy aina muuttumattomana.
Tämä voi vaikuttaa ensikuulemalta vähäpätöiseltä asialta muttei sitä ole. Kun ruokavalion energiaravintoainejakauma vaihtelee rajusti, myös massan sisäänotto per kalori muuttuu rajusti. Tämä johtuu siitä yksinkertaisesta tosiasiasta, että energiaravintoaineiden eli 1) hiilihydraattien, 2) rasvojen ja 3) proteiinien energiatiheys vaihtelee. Hiilihydraattien energiatiheys on n. 4 kcal/g, proteiinien samoin n. 4 kcal/g mutta rasvojen n. 9 g/kcal (pyöristelin hieman).
Kaikista oppikirjoista ja lukemattomista tiedeartikkeleista löytyvä energiatasapainoteoria (EBT) kumoutuu jo em. massan säilymislain rikkomiseen. Olen joutunut massiiviselle professoriklaanille tätä selittämään rautalangasta, joten selitän sen myös tähän väliin.
EBT = lämpö sisään, lämpö ulos. Ja EBT olettaa, että kaikki kehoon imeytyneet kalorit ovat samanarvoisia kehonmassan ja rasvamassan vaihteluiden kannalta. Hieman terävämpi kaveri rupeaa jo tässä vaiheessa miettimään, että eihän tämä voi pitää paikkaansa, jos rasvat tuottavat rapiat kaksi kertaa enemmän lämpöä per gramma kuin hiilihydraatit ja proteiinit (9 kcal vs. 4 kcal). Tämä siis tarkoittaisi sitä, että elimistöön imeytynyttä massaa katoaa mystisesti, jos energiaravintoaineiden (hiilihydraatit vs. rasvat) suhteet vaihtuvat (kaloreiden pysyessä samana) mutta kehonmassa ja rasvamassa pysyvät samana.
Tässä yksinkertainen esimerkki:
10 g hiilihydraattia eli lämpöä 40 kcal. Samaan lämmöntuottoon (40 kcal) tarvitaan vain n. 4,4 g rasvaa, koska rasva tarjoaa sitä 9 kcal/g. Massat ovat siis 10 g vs. 4,4 g mutta ”lämpö sisään” (40 kcal) on SAMA. Ja muista, että EBT = lämpö sisään, lämpö ulos. Mihin sitä massaa mystisesti katoaa 5,6 g? Ei mihinkään.
EBT on siis yksiselitteisesti virheellinen. Homma menee sen sijaan ”massa sisään, massa ulos” –periaatteen mukaisesti. Ja tämän takaa niinkin kova takuumies kuin Mr. Massansäilymisen Laki, planeetan vankkumattomin luonnonlaki. Tämä tinkimätön herra ei anna koskaan minkäänlaisia myönnytyksiä. Ei vaikka pari tuhatta proffaa rukoilisi viikon Tuomiokirkon takana.
Mainitsin jo edellä, että tämä voi vaikuttaa vähäpätöiseltä asialta muttei missään tapauksessa sitä ole.
Tässä esimerkki:
Henkilö syö alkuun päivässä 100 g proteiinia (=400 kcal), 150 g hiilihydraattia (=600 kcal) ja 50 g rasvaa (=450 kcal). Eli massan saanti päivässä 300 g ja kaloreiden saati 1450 kcal.
Sitten tämä heppu kuulee naapurin muikkelilta, että tämä oli laihduttanut nopeasti vähähiilihydraattisella ruokavaliolla, vaikka kalorimäärä oli pysynyt samana. Niinpä tämä jamppa muuttaa energiaravintoainejakauman seuraavanlaiseksi:
Proteiinia edelleen 100 g (=400 kcal) mutta nyt hiilihydraatteja vain 30 g (=120 kcal) ja rasvaa sen verran, että saadaan tähän esimerkkiin sama kokonaiskalorimäärä eli n. 103 g (930 kcal). Eli kaloreiden saanti on siis edelleen 1450 kcal mutta massan saanti on nyt tippunut tasolle 233 g. Eli sen saanti päivässä on laskenut 67 g. Tämä on pitkässä juoksussa suuri ero ja johtaa nopeaan laihtumiseen huolimatta samasta kalorisaannista. KOTILÄKSY: Hiilihydraattigramma on siis selvästi lihottavampi kuin rasvagramma.
Esimerkissä oletetaan, että massankulutus (”massa ulos”) pysyy samana. Kyllä, siis MASSANkulutus, ei energiankulutus. Kuten jo mainitsin, EBT on virheellinen, ja täten myöskin oletus siitä, että energiankulutuksella (”kalorit ulos”) olisi jotain tekemistä kehonmassan ja rasvamassan vaihteluiden kanssa on virheellinen.
MBM Research Group
Home | MBM Research Group
www.mbm-group.org
Ei mitenkään. Samaan aikaan kun "syöt" kaloreita, syöt myös energiaa tarjoavaa massaa (energy-providing mass; EMP). Ja se EMP vaikuttaa siihen kehon massaan, ei ruoan energiasisältö. PS. Kehon massaan vaikuttaa myös energiaa tarjoamaton massa (non-energy-providing mass; nEMP), mutta sen voi näissä yksinkertaistetuissa jutuissa jättää huomiotta, sillä sen vaikutus on minimaalinen.
