Kelle femakko kostuu?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Rinkku
  • Aloitettu Aloitettu
Gillyanne sanoi:
Näinhän se vanha patriarkaalinen näkemys sanoo (siis, että mies soveltuisi päättäjäksi paremmin)- itse olen kyllä eri mieltä. Ts. en ikimaailmassa suostuisi luovuttamaan tärkeiden asioiden päätösvaltaa kumppanilleni. Vaan eipä kyllä avokkikaan sellaiseen systeemiin suostuisi (on näin itse sanonut, useampaankin otteeseen ja eri tilanteissa) joten yhdessä tehdään meillä päätökset.

Ainahan ne päätökset pyritään tekemään yhdessä, mutta jos ollaankin eri mieltä asiasta. Siinä se valtasuhde mitaataan. Useinhan nämä ovat melko tiedostomattomia asioita. Kulttuuri näitä edelleen määrittelee, vaikka sanotaan, että ollaan tasa-arvoisessa suhteessa. Jos vielä pohditaan teoreettisesti niin väitän, että keskimääräisesti useammin edelleen miehen kanta voittaisi, jos oltaisiin tärkeässä valintatilanteessa ja nainen olisi erimieltä vaikka suhteen pitäisi olla tasa-arvoinen. Tässä ei tasa-arvo toteutuisi. Gillyannekaan ei varmastikaan ole kovin montaa kertaa ollut valintatilanteessa, jossa ollaan vastakkaista mieltä jostain tärkeästä asiasta. Eipä niitä taida paljoa tullakaan.

Gillyanne sanoi:
Jepjep, pitää paikkansa. Mutta jos testosteroni vaikuttaakin luonteeseen ja vahvistaa nk. miehisiä piirteitä, niin tekeekä se kuitenkaan miehestä henkisesti vahvempaa...? Mielestäni ei. Moni testouhossa pullisteleva "miehinen mies" voi todellisuudessa olla henkisesti todella heikko ja epävarma.

Jokainen tulkitsee näitä asioita oman kokemuksensa ja näkemyksensä mukaan. Jos edellaan ajatellaan tätä asiaa päätöksenteon kautta, niin testosteriini antaa kyllä itseluottamusta tehdä niitä päätöksiä eikä ainakaan aiheuta enempää epävarmuutta. Toit aika stereotyyppisin kuvan pullistelevasta testomiehestä. Minulle tuli mieleen roina ja punttisali, mutta tämähän ei tietenkään ole totuudenmukainen kuva.

Gillyanne sanoi:
EDIT: Jos vahvuus tarkoittaa päätösvaltaa, kuten sanoit, niin onko se sitten mielestäni oikein, että se päätösvalta on vain toisen kumppanin käsissä? Tottakai päätöstilanteissa voi syntyä konflikteja, mutta onko se sitten parempi vaihtoehto, että toinen osapuoli tekee päätökset yksin, oman mielensä mukaan? Mielestäni todellista tasa-arvoa ja toinen toisensa kunnioittamista parisuhteessa osoittaa se, että konfliktitilanteissa asiasta pystytään keskustelemaan rauhallisesti ja järkevästi ja sitä kautta löytämään kumpaakin osapuolta tyydyttävä kompromissi.

Niinhän minä tuossa ylempänä sanoin. Kumppanin mielipidettä kunnioittaen ja rakkaudella niitä päätöksiä tulisi tehdä. Ja nainen hyväksyy päätöksen niin halutessaan. Tottakai ensin pitäisi hakea kompromissia, mutta aina ei sitä löydy.

Tämä on lähinnä teoreettistä höpötystä. Itse en suhteessani tietoisesti ajattele valtasuhteita. Yleensäkin suhteet muodostuvat sellaiseksi, kun muodostuvat.

Edit: parempi sanavalinta
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
matrix sanoi:
Toppi vaihtuu yhteiseen verkkaripukuun...

Entäs, jos käyttää verkkahousuja ja toppia, kuten allekirjoittanut? :hyper:

No joo. Asiallisesti ottaen, Matrixilla on kyllä jossain määrin pointtia - muistelen tässä takavuosina jutelleeni erään ystäväni kanssa eräästä yhteisestä tuttavastamme, joka oli menossa (vaiko juuri mennyt? no anyway) naimisiin. Tämä tuttava oli aikaisemmin ollut hyvin hoikka tyttö, mutta nyt ystävän kertoi hänen pyöristyneen ihan jonkin verrankin - ja totesi sitten, että mitäpä sitä enää niin asiasta stressaamaankaan, kun on kerran mies koukussa ja sormus sormessa/tulossa :jahas: Täysin älytön ja kierohan sellainen ajattelutapa on, että heti kun mies (tai nainen, kyllä miehetkin tämän osaavat) on löydetty ja yhteinen pesä perustettu, niin sitten sopii päästää itsensä lössähtämään ja sohviintumaan. Terveyden ja hyvinvoinnin kannalta kun on oleellista pitää itsensä kohtuullisessa kunnossa läpi elämän, ei se nuoruusvuosina hankittu pohjakunto ikuisesti kanna. *terveysfasisti saarnaa* :D

Toisaalta, tuolla matrixin kuvaamalla kehityskululla ei IMO välttämättä ole hirveästi tekemistä feminismin tai minkään muunkaan ismin kanssa, vaan kyse lienee monissa tapauksissa ihan ehdasta laiskuudesta.
 
matrix sanoi:
Miehellä ei saa olla mitään elämää muuta kuin naisen kanssa, Miehen kaverit jäävät ja korvautuvat mahdollisesti 'yhteisillä'. Harrastuksia saa miehellä olla kunhan ne ovat yhteisiä.
Tämä on ihan kammottavan väärin! Älkää miehet alistuko sellaiseen! Kavereita pitää ihmisellä olla. Vaikkei se kumppani niistä joistakin tykkäisikään -se on sen murhe! Minusta on väärin vaatia toista luopumaan ystävistään vain siksi ettei itse pidä heistä. On nieltävä omat katkerat ajatukset ja annettava toisen olla niitten kavereittensa kanssa jos tämä niin tahtoo. Ei sinne ole pakko mennä väliin hyppimään ja inhoamaan niitä. Pysyttelee sitten loitommalla nyrpistelemässä nenäänsä. Ihan liikaa näkee sellaista miten kaverit jää vain siksi ettei tyttöystävä satu pitämään niistä. Ei, ei, ei.... :wall:
 
Heikki M. sanoi:
Jos vielä pohditaan teoreettisesti niin väitän, että keskimääräisesti useammin edelleen miehen kanta voittaisi, jos oltaisiin tärkeässä valintatilanteessa ja nainen olisi erimieltä vaikka suhteen pitäisi olla tasa-arvoinen. Tässä ei tasa-arvo toteutuisi. Gillyannekaan ei varmastikaan ole kovin montaa kertaa ollut valintatilanteessa, jossa ollaan vastakkaista mieltä jostain tärkeästä asiasta. Eipä niitä taida paljoa tullakaan.

Aika rohkean oletuksen teit, minua ja elämääni sen enempää tuntematta. Sinun mielestäsi lasten hankinta ja avioeron hakeminen eivät sitten ehkä ole tärkeitä asioita...

Niinjoo, minun kantani muuten voitti noissa molemmissa. (Ja nykyään exäkin jo myöntää, että oikeassa olin, molemmissa kohdissa.)

EDIT: Jos kompromissia ei löydy, niin miksi miehen kannan pitäisi aina automaattisesti voittaa? :femakko:
 
Gillyanne sanoi:
Entäs, jos käyttää verkkahousuja ja toppia, kuten allekirjoittanut? :hyper:

No joo. Asiallisesti ottaen, Matrixilla on kyllä jossain määrin pointtia - muistelen tässä takavuosina jutelleeni erään ystäväni kanssa eräästä yhteisestä tuttavastamme, joka oli menossa (vaiko juuri mennyt? no anyway) naimisiin. Tämä tuttava oli aikaisemmin ollut hyvin hoikka tyttö, mutta nyt ystävän kertoi hänen pyöristyneen ihan jonkin verrankin - ja totesi sitten, että mitäpä sitä enää niin asiasta stressaamaankaan, kun on kerran mies koukussa ja sormus sormessa/tulossa :jahas: Täysin älytön ja kierohan sellainen ajattelutapa on, että heti kun mies (tai nainen, kyllä miehetkin tämän osaavat) on löydetty ja yhteinen pesä perustettu, niin sitten sopii päästää itsensä lössähtämään ja sohviintumaan. Terveyden ja hyvinvoinnin kannalta kun on oleellista pitää itsensä kohtuullisessa kunnossa läpi elämän, ei se nuoruusvuosina hankittu pohjakunto ikuisesti kanna. *terveysfasisti saarnaa* :D

Toisaalta, tuolla matrixin kuvaamalla kehityskululla ei IMO välttämättä ole hirveästi tekemistä feminismin tai minkään muunkaan ismin kanssa, vaan kyse lienee monissa tapauksissa ihan ehdasta laiskuudesta.


Vanha miesten ohje onkin : Kun valitset naisen katso äiti yhtä tarkkaan kuin tytär, tuo vanheneminen ja rupsahtaminen kun on suurelta osin perinnöllistä vaikka elintavoilla siihen toki voidaan vaikuttaa
 
Uuno Turhapuro kysyi vaimoltaan että tiedätkö miten mies on viisas ja pääsee näistä kaikista kotihommista? Se ottaa ja menee naimisiin!
 
matrix sanoi:

Miehethän eivät koskaan muut parisuhteen kuluessa vai mitä? Miehethän eivät liho, laiskistu ja muutu epäsiisteiksi?

Minusta mies saa kaikin mokomin pitää omat kaverinsa. Varsinkin jos oppisi, ettei minun tarvitse kuulua siihen joukkoon, vaan menen omien ystävieni kanssa.

Enkä kyllä ole koskaan juossut kenenkään perässä tai vaivautunut yrittämään vaikuttaa erityisen viehättävältä, kauniilta tai naiselliselta.

Heikki M:n tuttavapiiriin kuuluvat naiset taitavat olla varsinaisia tahdottomia lampaita, jos hän todella kuvittelee, että miehen kanta voittaa pääsääntöisesti jos on vakavia erimielisyyksiä tärkeissä asioissa. Huomattava osa tuntemistani miehistä on totaalisen tossun alla, eli se siitä miehisestä voimasta.
 
Kipi I sanoi:
Onko mielestänne naisten ja miesten työt erikseen? Tiskaako ja siivoaako mies siinä missä nainen vaihtaa autoon renkaat ja öljyt?

Kyllä, näin on. Miehelle tiskaaminen ja siivoaminen on yhtä vaivalloista ja vastenmielistä kuin naiselle renkaiden ja öljyn vaihtaminen. Eli on miesten ja naisten työt erikseen. Sinä päivänä kun nainen tekee siitä numeroa tekemättä miesten töitä nostan hattua (nyt se on poikkeus, anomalia ja itsekehun aihe). Siihen asti sanon femakoille, HV !
 
Gillyanne sanoi:
Aika rohkean oletuksen teit, minua ja elämääni sen enempää tuntematta. Sinun mielestäsi lasten hankinta ja avioeron hakeminen eivät sitten ehkä ole tärkeitä asioita...

Tarkoitukseni ei ollut väheksyä, esitin kommenttini positiiviisessa tarkoituksessa. Ajattelin vain arkisuhdetta, jossa ei kovin usein tule tehtyä tärkeitä päätöksiä, joissa ollaan eri mieltä. Kokenut ja kypsä nainen sinä olet. Happy now? :)

Gillyanne sanoi:
EDIT: Jos kompromissia ei löydy, niin miksi miehen kannan pitäisi aina automaattisesti voittaa? :femakko:

Ympäröivää yhteiskuntaa ja kulttuuria katsomalla miehellä näyttää olevan biologisia ominaisuuksia, jotka sopivat päätöksentekoon. Monet naisvaltaiset työpaikat kertovat aika heikosta yhteistoimintakyvystä. Samoin yhteiskunnan päättävissä elimissä on paljon miehiä ja myös talouselämän huipulla. Lisäksi naiset hakeutuvat eri tyyppisiin ammatteihin, joissa ei käytetä niin paljon päätösvaltaa, kuten hoitoalalle. Tietysti voisi sanoa, että nämä johtuvat opituista seikoista, mutta kyllä tasa-arvo on Suomessa edennyt sille tasolle kiintiöineen, että eroja voi selittää jo biologisilla asioilla.

Päätösten suhteen tasa-arvoinen suhde voi olla hyvä suhde. Tosin en kyllä usko täysin tasa-arvoiseen suhteeseen, koska taustalla on aina vähemmän tiedostettuja opittuja kulttuurisia tekijöitä ja ihmisen biologia. Enkä nyt sanoisi, että suhde, jossa nainen antaa miehen päättää joistakin asioista olisi epätasarvoinen, jos taustalla on keskinäinen kunnioitus ja rakkaus vaikuttimena.

Kenenkään suhteita tuomitsematta totean, että oma tyytyväisyys on pääasia.

Ei sitten imetä hirveästi jättiläisherneitä nenukkiin. Tänään piti opiskella ahkerasti, mutta tässä koneen ääressähän tämä aika on mennytkin.
 
Heikki M: En minä mitenkään loukkaantunut posteistasi, mielipiteitähän täällä esitetään - toki silti korjaan, jos joku esittää väärän väittämän minuun liittyen :)

Oman kokemukseni mukaan nimenomaan "arkisuhteessa" ennemmin tai myöhemmin tulee eteen niitä isoja asioita, joiden suhteen pitäisi tehdä päätöksiä. Tällaisia ovat esim. asunnon osto, jo mainitsemani lasten hankkiminen, auton osto (rahallisesti iso asia, ainakin minun mielestäni), mahdollinen muutto toiselle paikkakunnalle jne. jne. jne. Ehkä olen sitten femakko, mutta itse en kyllä voisi (enää) kuvitella, että ryhtyisin ansarikukaksi ja antaisin miehen päättää näistä(kin) asioista puolestani - koska ne vaikuttavat minunkin elämääni suuressa määrin. Mutta vielä pahempi femakko taitaa olla tuo avokki, kun väen vängällä vaatii minua osallistumaan kaikkinaiseen päätöksentekoon mahdollisimman tasa-arvoisesti ;)

Saattaisiko muuten näkemykseesi mitenkään vaikuttaa se seikka, että parikymppiset naiset (tytöt) ovat usein vielä aika lapsellisia, eivätkä välttämättä uskalla vaatia päätöksentekovaltaa (EDIT: siis nimenomaan parisuhteessa) itselleen, vaikka ehkä haluaisivatkin...?

EDIT2: Mitä tulee omiin kavereihin ja heidän säilyttämiseensä, niin totta hemmetissä kummankin pitää saada mennä myös omien kavereidensa kanssa välillä. Varsinhan sitä ahdistuisi, jos aina pitäisi kumppanissa kiinni roikkua/hän roikkuisi minussa :evil: Yhteiset harrastukset ovat ehdottomasti hyvästä, mutta niin ovat myös ne omat menot. Kumpiakin sopivassa määrin, niin hyvä tulee :)
 
Mä tykkään femareista - siis niistä "oikeista", ei rekkalespofemareista. Näitä "oikeita" feministejä tapaa aika harvoin, tai sitten ne vetää matalaa profiilia. Onhan näitten "oikeiden" femareiden ideologia kyllä ristiriitainen ja epälooginen. Eikös kaikki ns. oikeat femarit loppujen lopuksi ole rusinat pullasta -feministejä. En ole kyllä kenenkään kuullut kovaan ääneen vaativan naisille asevelvollisuutta... Tasa-arvo sitten muuten kyllä kelpaisi.

Otteita feministien saunaillasta:

Puheenjohtaja Pirkko-Anneli: Tytöt, me halutaan sama palkka kuin miehet!

Kaikki: Joo!!

Pirkko-Anneli: Sit ois vielä tää inttijuttu. Halutaanx me tätä?

Kaikki: Tota, ei oteta sitä ollenkaan. Eix siellä intissä voi mennä vaikka tukka likaseksi..

Pirkko-Anneli: Joo, ei oteta tota inttiä tähän meidän hommaan ollenkaan.

Sanokaa nyt joku "oikea" feministi kantanne tähän inttijuttuun!

Miehen euro on naisen 80 senttiä. Miehen min. 6 kk on naisen 0 kk.

Itse edustan munakarvat palautusjuomasta -feminismiä, kunnes joku fiksu feministi osaa perustella tuon inttijutun.
 
Kipi I sanoi:
Uuno Turhapuro kysyi vaimoltaan että tiedätkö miten mies on viisas ja pääsee näistä kaikista kotihommista? Se ottaa ja menee naimisiin!

Jaa-a, riippuu kenen kanssa menee naimisiin... Jos mun pitäisi valita niin mielummin kyllä vaihtaisin autoon renkaat kuin tiskaisin. Mulla tosin ei ole autoa eikä ajokorttia mutta so not? Mielummin pitelen kädessäni ruuvimeisseliä kuin imuria ja niin päin pois. En menisi väittämään että biologisilla perusteilla voidaan jakaa miesten ja naisten työt - opittua se on. Meillä ei ollut aikoinaan miestä kotona joten olen aika luontevasti saanut äidiltä mallin kuinka kaikki kodin työt hoituvat sukupuolesta huolimatta. Jos pitää miehelle jotain nakittaa niin lattiakaivon ja hajulukon puhdistaminen voisi olla sopivan likaista hommaa. ;) Töiden jakaminen sinänsä on järkevää, en minä kaikkea halua yksin tehdä... Mutta enpä ole koskaan ajatellut olevani feministi. Hmm. Tasa-arvoa on kai se, että molemmat osaavat tehdä kaikki hommat ja ne voidaan sitten jakaa sen mukaan, kumpi tykkää mistäkin.
 
SniffDaddy sanoi:
Miehen euro on naisen 80 senttiä. Miehen min. 6 kk on naisen 0 kk.

Vaihdetaan: tee sä lapset niin mä käyn kuusi kuukautta "lusimassa". Mies kärsii vain yhdesti, nainen keskimäärin 2x9kk pidättäytyy alkoholista, turpoaa muodottomaksi ja joutuu ostamaan läjän uusia vaatteita, kärsii pahoinvoinnista ja kukas ne lapset muuten lopulta yleensä hoitaa, työn ja kotihommien ohella? Ja siinä ohessa tietysti eletään miehen tuloilla ja jätetään oma ura vaiheeseen (menetetään ehkä työkin jos on pätkätöissä), joten olipa mies mikä tahansa niin ero on huono vaihtoehto enää tässä vaiheessa.

Minussa elää ehkä sittenkin isohko feministi, vaikka ihan maalaisjärkeä kuvittelen käyttäväni. :)
 
Jotenkin arvasin, että joku onnistuu vetämään tuon lapsihommelin tähän mukaan. Miten ihmeessä noita voi edes verrata? Lapsentekovelvollisuutta Suomessa ei ainakaan vielä ole.
 
reinhardt sanoi:
Huomattava osa tuntemistani miehistä on totaalisen tossun alla, eli se siitä miehisestä voimasta.

Voisitko kertoa tästä asiasta tarkemmin? Tässä nimittäin tulee se klassinen ristiriita että mieheltä vaaditaan aivan mahdottomia: miehen pitää olla samaan aikaan perheen elättäjä ja puolustaja sekä sitten se joku ihmeellinen herkkä kuuntelija kun vaimo haluaa ns. avautua hänelle tärkeistä asioista. Onko mies tossun alla silloin kun hän kuuntelee vaimonsa mielipiteitä asioista? Tähän me kaikki haluaisimme saada lisää selvyyttä. Pakkiksen vertaistuki, avatkaa sanainen arkkunne! :)

gillyanne sanoi:
parikymppiset naiset (tytöt) ovat usein vielä aika lapsellisia, eivätkä välttämättä uskalla vaatia päätöksentekovaltaa parisuhteessa...

Jos haluat tästä asiasta rehellisen mielipiteen niin mielestäni sekä miehet että naiset ovat aika lailla kakaroita 25-vuotiaaksi saakka. Leikitään kotia, riidellään, tapellaan, sovitellaan, erotaan, toistetaan sama kuvio jonkun toisen kumppanin kanssa. Sitten kun alkaa 30 ikävuotta häämöttämään niin useimmat havahtuvat elämän tosiasioihin ja sellainen arkirealismi ja rauhallisuus voi astua kuvioihin kaksikymppäreiden roolileikkien tilalle.

Perustan väitteeni niille työelämässä ja yliopistossa vietetyille vuosille jotka sattuivat tuohon 25-30 vee välille. Oli lievästi sanottuna identiteettikriisi kun istuin luennoilla 18-22 vuotiaitten lapsukaisten kanssa. Varsinkin jotkut opiskelijajärjestöjen pakonomaiset illanistujaiset älykköfeministeineen ja haalarisovinisteineen olivat erittäin teennäinen kokemus. No, ehkä akateemisiin piireihin valikoituu ns. fakki-idiootteja jotka paikkaavat sosiaalisia taitojaan brassailemalla muilla "hienoilla" asioilla. :rolleyes:
 
SniffDaddy sanoi:
Jotenkin arvasin, että joku onnistuu vetämään tuon lapsihommelin tähän mukaan. Miten ihmeessä noita voi edes verrata? Lapsentekovelvollisuutta Suomessa ei ainakaan vielä ole.

Juu ei ole pakko, lain mukaan. Mutta entä jos joku tosiaan ei halua lapsia? Miten pitkälle miehen ymmärtämys riittää jos mies on eri mieltä. Pointtini on ehkä se, että armeija on jokaisen (miehen) oma juttu ja velvollisuus, mutta nainen ei ihan vapaasti saa päättää hankkiiko lapsia vai ei, vaikka se onkin paljon suurempi asia.

Jos sitä paitsi kuuden kuukauden intin jälkeen kaikille taataan sukupuolesta riippumatta sama palkka (miesten palkka) niin mä meen kans inttiin. Ei se armeija nyt NIIN kauhea koettelemus voi olla jos loppuikänsä saa 20% enemmän palkkaa siitä hyvästä.
 
assis sanoi:
Juu ei ole pakko, lain mukaan. Mutta entä jos joku tosiaan ei halua lapsia? Miten pitkälle miehen ymmärtämys riittää jos mies on eri mieltä. Pointtini on ehkä se, että armeija on jokaisen (miehen) oma juttu ja velvollisuus, mutta nainen ei ihan vapaasti saa päättää hankkiiko lapsia vai ei, vaikka se onkin paljon suurempi asia.

Jos sitä paitsi kuuden kuukauden intin jälkeen kaikille taataan sukupuolesta riippumatta sama palkka (miesten palkka) niin mä meen kans inttiin. Ei se armeija nyt NIIN kauhea koettelemus voi olla jos loppuikänsä saa 20% enemmän palkkaa siitä hyvästä.

En mä sitä väittänytkään, että intti mikään kauhea paikka olisi. Tarkoitukseni oli vain sanoa, että miehellä nyt sattuu vaan olemaan velvollisuus, jota naisella ei ole. Tarkoitukseni ei myöskään ollut rinnastaa inttiä tuohon palkkahommaan. Kunhan sairas mieleni kehitti tommosen pikku sananparren. :D
Yritän nyt kuitenkin kysyä vielä kerran:

Eikö tasa-arvon kannattajan (tässä yhteydessä feministi) pitäisi pyrkiä saavuttamaan samojen oikeuksien lisäksi myös samat velvollisuudet kuin miehillä?
 
Eikö siis ihmiset tosiaan ymmärrä sitä että se 20 % ero palkoissa miesten hyväksi johtuu pelkästään siitä syystä, että naiset valitsevat huonosti palkattuja ammatteja ja välttelevät johtamistehtäviä. Naiset ei vain tajua tätä vaan ihan tosiaan luulevat että samantasoisille työntekijöille voitaisiin maksaa samasta työstä eri palkkaa. HERÄTKÄÄ! Jos ei tätä pysty tajuamaan niin jo se todistaa miessukupuolen ylemmyyden.

Ei niin härskiä työnantajaa olekaan, että jos on mies ja nainen ihan samoissa töissä niin naiselle maksetaan vähemmän. EI YKSINKERTAISESTI OLE. Kyllä siinä on aina taustalla osaamis/tuottavuusjuttuja jos niin käy.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom