Pakko kai tässä on vielä jotain lisätä, vaikka ilahduttavan järkeviä mielipiteitä täällä onkin näkynyt otsikon idioottimaisuudesta huolimatta.
On totta, että naisten täytyisi rohkeammin tavoitella johtajan paikkoja. Harmi vaan, että todellisessa, eli epätasa-arvoisessa maailmassa, se vaan ei ole niin helppoa.
Miksi naisjohtajat ovat usein lapsettomia tai eronneita? Koska harvalla naisella on miestä, joka ottaa palkatonta vapaata, jotta nainen esimerkiksi tarpeen vaatiessa pääsisi aiemmin äitiyslomalta. Puhumattakaan miehistä, jotka jäävät usein töistä pois, kun lapsi on sairas (eihän äityli voi, kun on tärkeä palaveri).
Tämä ei tietenkään ole yksittäisen miehen vika, vaan yhteiskunnan, jossa on edelleen paljon rakenteita, jotka tekevät sukupuolten yhtäläisistä mahdollisuuksista utopian. Yhteiskuntamme on esimerkiksi rakentunut niin, että lapsista huolehtiminen on käytännössä yhä naisten harteilla. Kärjistetysti voidaan sanoa, että äidit pesevät lasten perseet, isät vievät lapset viikonloppuna kalastamaan.
Tällä kärjistyksellä pyrin kiinnittämään huomiota siihen, että ensinnäkin naisilla on nykymenolla enemmän velvollisuuksia kuin miehellä, mikäli hän tekee lapsia. Naisen työnantaja maksaa naisen ja miehen yhteisestä lapsesta työpaikalle koituvat kustannukset. Naisvaltaiset alat ovat osaksi myös tästä syystä ”köyhempiä”, eivätkä palkat ole miesten alojen luokkaa. Miehen ja naisen yhteisistä lapsista koituvat kustannukset tekevät myös naisesta työnantajan silmissä huonon työntekijän, johtajasta puhumattakaan.
Epätasa-arvo on siis rakentuneena yhteiskuntaamme. Jos ajateltaisiin, että me kaikki olemme ihmisiä, jotka haluavat olla onnellisia ja kasvattaa uusia ihmisiä, jotta upea yhteiskuntamme heistä hyötyisi, pitäisi tietysti vanhemmuudesta koituvat kulut jakaa. Niin mies- kuin naisvaltaisille aloille voisi tulla yhteinen kiintiö, johon kaikki työnantajat maksaisivat ”lapsentekorahaa” työnantajamaksuina. Sieltä sitten voisi yksittäinen työnantaja hakea rahaa vanhemmuudesta (huom! ei äitiydestä) koituviin kustannuksiin. (Tällaistahan on ehdotettukin, mutta mitään ei ole tapahtunut.)
Toinen pointtini on, että rakenteellinen epätasa-arvo vanhemmuudessa koskettaa myös miehiä. Nyt miehet jäävät helposti perheessä ulkopuolelle. Naiselle työssä eteneminen on vaikeampaa käytännön syistä kuin miehelle, miehelle taas omasta perheestään huolehtiminen ja siitä nauttiminen on vaikeampaa. En usko, että nykyajan miehistä kovin moni tästä roolista nauttii. Lisäksi nykyinen meininki johtaa siihen, että äiti saa lapset avioerotilanteessa melkein poikkeuksetta, vaikka isä olisinkin parempi vanhempi. Isiä ei oikein oteta tosissaan. Miesten pitäisikin alkaa aggressiivisen pontevasti siittämislakkoon!
Se, että naisia kehotetaan vaatimaan aggressiivisesti lisää palkkaa ja vaatimaan johtajan paikkoja, kertoo siitä, että miesten maailmassa eletään (vaikka siis neuvo sinänsä onkin hyvä). Neuvo ohjaa toimimaan miesten maailmassa, jossa on apina-säännöt.
Edellä oli rakenteellisesta epätasa-arvosta, ja tässä tulee vielä käytännön tilanteisiin kommenttia: Naisilla on oma sosiaalinen kulttuurinsa, johon typerimmillään kuuluu toisista naisista pahan puhuminen ja itsensä vähättely. Miehillä taas on oma kulttuurinsa, johon typerimmillään kuuluu mm. miehisyyden korostaminen seurassa piereskelyllä, naista halventava käytös ja yltiöpäinen asioiden yksinkertaistaminen.
Molempien sukupuolten kannattaisikin tutkiskella sukupuolensa kulttuuria, ja muuttaa omaa toimintaansa lähemmäs tasa-arvoista ihmisyyttä. Työpaikoilla onkin parhaimmassa tapauksessa työkulttuuri, jossa keskitytään työn tekoon parhaalla mahdollisella tavalla. Tässä koulutus ja hyvä johtaminen ovat suurena apuna.
Eikös muuten keskivertomiehiä huolestuta yhtään se, että naiset ovat tasaisesti hyviä, ja miehet yhä enenevissä määrin joko neroja tai hulluja? Eikö niihin tasaisesti hyviin menestyjiin olisi mukavampi kuulua? Miksi miehiä on yliopistoissa yhä vähemmän? Paitsi naiset, myös miehet ovat kusessa, jos näitä vanhentuneita kulttuureja ja rakenteita ylläpidetään.
Vois näin kesälomalla lueskella mielenkiintoisesta aiheesta.
