Kehonrakentajien aerobinen kunto

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja EnKerro
  • Aloitettu Aloitettu
Ehkä vähän offtopic, mutta kyllä mä uskallan väittää että lihaksista, voimasta ja hyvästä peruskunnosta (mitä bodaamisella saa) on enemmän hyötyä elämässä (noin yleisesti) kuin jostain kovasta aerobisesta kunnosta.
Heh-heh. Hauska keskustelun aihe. Kaipa se "hyöty" on eri ihmisille vähän eri asia, riippuu siitä mitkä ovat tavoitteet. Minulla yksi tavoite on, että vielä 70-vuotiaana saa pesää teineiltä. Olen pähkäillyt, että treenin pitää olla monipuolista. Voima-, tekniikka- ja kestävyysominaisuudet pitää olla kunnossa. Ja yksi, mikä helposti unohtuu, on venyttely. Akrobaattitemput vaativat hyvää liikkuvuutta, joka vanhimmiten voi olla ongelma.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Ehkä vähän offtopic, mutta kyllä mä uskallan väittää että lihaksista, voimasta ja hyvästä peruskunnosta (mitä bodaamisella saa) on enemmän hyötyä elämässä (noin yleisesti) kuin jostain kovasta aerobisesta kunnosta.
Hyvä peruskunto on tärkein ja sitä ei kyllä bodaamalla saa. Peruskunto kehittyy suhteellisen rauhallisella pitkäkestoisella liikunnalla.
 
Hyvä peruskunto on tärkein ja sitä ei kyllä bodaamalla saa. Peruskunto kehittyy suhteellisen rauhallisella pitkäkestoisella liikunnalla.

Höpö höpö. "Suhteellisen rauhallisella pitkäkestoisella liikunnalla" terve normaalipainoinen ihminen ei tee mitään. Normaaliin elämiseen tarvittava peruskunto löytyy yleensä ihmisiltä ilman mitään pk-lenkkejä. Tuki- ja liikuntaelimistö sen sijaan menee helposti hyvin huonoon kuntoon ilman säännöllistä liikuntaa. Bodaus ei kyllä ole tähänkään ratkaisu.

Cooperin testi on aika spesifinen juoksunopeuden testi. Jos on juoksuun lahjakkuutta, niin treenaamattakin saa jo kohtuullisen tuloksen. Treenamattomat nuoret miehet, joilla ei ole ylipainoa, juoksevat yleensä 2000-3000 metriä. Varmasti riittää jokapäiväiseen elämään.

Pertti 123 on kovan tason kilpaurheilija juoksulajissa, joka on juossut varmaan koko ikänsä. Hänen mittapuullaan hyvä kunto on aivan toinen asia kuin Pertti Perusjampan kohdalla.

Hyvällä tasolla oleva voima ja notkeus vaikuttavat arkipäivän elämään paljon enemmän, kuin rauhallinen pitkäkestoinen liikunta. Kovakin lenkkeilijä saattaa olla muuten melko raihnaisessa kunnossa. Monipuolisuutta ei silti pidä unohtaa: moni kova bodari on myös aika huonossa kunnossa ja terveydentilassa. Mikä tahansa liikunta on parempi, kuin ei liikuntaa ollenkaan.
 
Sehän se on, että minkä kokee sitten itselleen tärkeäksi, niin niin sitten treenaakin, jotenka kaikessa nyt ei voi vaan olla hyvä. Eihän kestävyysjuoksijatkaan omaa mahtavia massoja luonnollisestikaan, kuten ei ole tarkoituskaan.
 
Ja sitten niitä tuloksia: Paljonko pakkiksen bodarit juoksee cooperin? Tulos ja mitat noin?

Intissä meni 2450, painoa oli 92kg, pituutta on 169cm.

Jokunen vuosi sitten innostuin juoksemisesta, aloin käymään lenkillä ja pian pääsinkin sellaiseen kuntoon, että ei tarvinnut kävellä välillä, vaan pystyi juoksemaan niin kauan kun halusi. Punttitreenit vähenivät ja juoksu maistui. Ei mennyt kauaa kun vaaka näytti 78 kg. Sitten tuli syksy ja kurakelit ja juoksu jäi.

Ei pysy massat kropassa jos juoksee paljon. :D Se on joko-tai. Jos hakee jotakin balanssia noiden väliin, niin se on varmaankin CBB fysiikka.

Itsellänikin oli 05 kisojen jälkeen ajatus tavoitella maksimaalisen aerobisen kunnon ja lihasvoiman yhdistelmää, mutta se nyt taas jotenkin jäi se aerobinen puoli...
 
Minulla rupeaa henki pihisemään vähänkään pitkäkestoisemman hölkkäilyn aikana. Kävellä pystyy vaikka miten paljon, mutta heti jos alkaa juoksemaan, loppuu happi. Kaikenlisäksi rupeaa tulemaan jotain tahmeaa limaa henkitorvesta.

Toiset vain on lahjakkaita lönkyttelemään, toiset ei.
 
Toiset vain on lahjakkaita lönkyttelemään, toiset ei.

Eiköhän tuo nyt ole tasan sitä harjoittelun puutetta. Tommoseen lahjakkuuteen vetoaminen on täyttä tuubaa. Tälläkin foorumilla on kaveri, joka juoksee puolimaratonin omapainolla 110 kiloa ja voimaakin on ihan riittävästi.

Totta pirussa kuka tahansa jaksaa kävellä, sillä nyt ei ole mitään tekemistä oikeasti hyvän aerobisen kunnon kanssa. Sehän on yksi perusedellytyksistä normaaliin toimintaan.

Ja se kunto ei siellä salilla nouse oikeastaan ollenkaan. Ei edes pysy yllä. Kaikki, jotka näin väittävät tuskin koskaan missään kovin kummoisessa aerobisessa kunnossa ovat olleetkaan.
 
:offtopic: Asiasta kolmanteen, yhdessä mun julkaisemattomassa tutkimuksessa aerobinen kunto (mm. hapenottokyky ja max aerobinen teho) korreloi merkitsevästi hyvän palautumisen kanssa voimaharjoituksen jälkeen. Kyllä hyvä aerobinen kunto on tärkeää jotta palautuu nopeasti harjoituksesta ja toisaalta että mahdollistuu harjoituksessa riittävän kova koko kehon ärsyke myös lihasmassan kehitykseen. Lisäksi aerobinen harjoittelu parantaa mm. lihasten ravinteiden sisäänottokapasiteettia ja verisuonitusta. Lähes puolella wanna-be-bodarilla heikko aerobinen kunto syö kehitystä noiden kahden edellämainitun tekijän johdosta. Tämän hetken tutkimusnäytön mukaan kaksi kertaa viikossa aerobista viikossa ei vielä näyttäisi heikentävän ainakaan oleellisesti edes voiman tai lihasmassan kehitystä vaikka reenin teho pidettäisiinkin samana kuten palautusajat, joten voisi suositella kaikille jonkin verran myös jopa "massakaudelle" aerobista, ainakin niille joilla heikko aerobinen kunto näkyy ongelmana salilla. Erityisesti sitten dieetille aerobinen harjoittelu on tärkeää koska tutkimukset ja käytäntö osoittaa että sama miinuskalorimäärä aiheutettuna liikunnalla + dieetillä säästää lihasta ja polttaa rasvaa tehokkaammin verrattuna pelkkään dieetillä aiheutettuun kalorivajeeseen. Ja samalla aerobinen kunto kasvaa mikä on eduksi sitten taas massakaudelle, jolloin siellä ei sitten tartte eikä kannata enää rehkiä aerobisen parissa aivan yhtä paljon (yksikin kerta viikossa riittää monelle hyvin tai esim. työmatkaliikunta).
 
Jep jep. Aerobinen kunto on kiinni tekemisestä, ei lahjakkuudesta. Juoksu tuloksiin lahjakkuus vaikuttaa paljon, mutta kunto hankitaan tekemällä.

Tomppa85:kin pystyy juoksemaan lenkkejä, kun vähän harjottelee.
 
Erityisesti sitten dieetille aerobinen harjoittelu on tärkeää koska tutkimukset ja käytäntö osoittaa että sama miinuskalorimäärä aiheutettuna liikunnalla + dieetillä säästää lihasta ja polttaa rasvaa tehokkaammin verrattuna pelkkään dieetillä aiheutettuun kalorivajeeseen.

Olisko linkkiä noihin tutkimuksiin? Liikunnalla tuossa tarkoitetaan ilmeisesti aerobisen ja salitreenin yhdistelmää.
 
Kyllähän se kunto paranesi harjoittelemalla, en sitä kiellä. Mutta minulla on takana sen verran paljon yleisurheilua ja jalkapalloilua lapsuus- ja nuoruusvuosilta että tiedän rajoitukseni. Harjoittelin varmaan enemmän kuin kukaan muu ja silti jäin kuntotesteissä keskitason alle. Toisaalta pikajuoksu sujui mainiosti. Minusta ei kestävyysjuoksijaa saisi mitenkään vaikka pudottaisin painon 70 kiloon ja juoksisin päivät pitkät (kokeiltu on). Tätä ei monet ymmärrä: on hankala juosta coopperia jos keuhkoputket turpoavat umpeen ja lihakset ovat pääasiassa nopeaa tyyppiä.
 
Kyllähän se kunto paranesi harjoittelemalla, en sitä kiellä. Mutta minulla on takana sen verran paljon yleisurheilua ja jalkapalloilua lapsuus- ja nuoruusvuosilta että tiedän rajoitukseni. Harjoittelin varmaan enemmän kuin kukaan muu ja silti jäin kuntotesteissä keskitason alle. Toisaalta pikajuoksu sujui mainiosti. Minusta ei kestävyysjuoksijaa saisi mitenkään vaikka pudottaisin painon 70 kiloon ja juoksisin päivät pitkät (kokeiltu on). Tätä ei monet ymmärrä: on hankala juosta coopperia jos keuhkoputket turpoavat umpeen ja lihakset ovat pääasiassa nopeaa tyyppiä.

Hyvä, että itse tiedät omat rajasi. Turha päätä on hakata seinään, jos genetiikka on mikä on.
 
Cooperin testi ei sinänsä ole vielä mikään kummoinen "kestävyystesti", siinä itse asiassa pärjää paremmin jos ei ole hirmu kestävä ja sitä kautta lihastyypiltään hidas vaan enemmänkin sellainen välimallijätkä kovalla asenteella ja hyvällä taloudellisella juoksutekniikalla. Kyllä pikajuoksijatkin juoksee monet yli 3000 m cooperissa ja ~3000 m myös yli satakiloinen Aki Parviainen, Pitkämäen Teron lukemista puhumattakaan, jos siis osaa juosta oikein.

Mutta tosiaan ei sitä kannata väkisin tehdä sitä mistä ei tykkää ja koe olevansa hyvä.
 
:offtopic: Asiasta kolmanteen, yhdessä mun julkaisemattomassa tutkimuksessa aerobinen kunto (mm. hapenottokyky ja max aerobinen teho) korreloi merkitsevästi hyvän palautumisen kanssa voimaharjoituksen jälkeen. Kyllä hyvä aerobinen kunto on tärkeää jotta palautuu nopeasti harjoituksesta ja toisaalta että mahdollistuu harjoituksessa riittävän kova koko kehon ärsyke myös lihasmassan kehitykseen. Lisäksi aerobinen harjoittelu parantaa mm. lihasten ravinteiden sisäänottokapasiteettia ja verisuonitusta. Lähes puolella wanna-be-bodarilla heikko aerobinen kunto syö kehitystä noiden kahden edellämainitun tekijän johdosta. Tämän hetken tutkimusnäytön mukaan kaksi kertaa viikossa aerobista viikossa ei vielä näyttäisi heikentävän ainakaan oleellisesti edes voiman tai lihasmassan kehitystä vaikka reenin teho pidettäisiinkin samana kuten palautusajat, joten voisi suositella kaikille jonkin verran myös jopa "massakaudelle" aerobista, ainakin niille joilla heikko aerobinen kunto näkyy ongelmana salilla. Erityisesti sitten dieetille aerobinen harjoittelu on tärkeää koska tutkimukset ja käytäntö osoittaa että sama miinuskalorimäärä aiheutettuna liikunnalla + dieetillä säästää lihasta ja polttaa rasvaa tehokkaammin verrattuna pelkkään dieetillä aiheutettuun kalorivajeeseen. Ja samalla aerobinen kunto kasvaa mikä on eduksi sitten taas massakaudelle, jolloin siellä ei sitten tartte eikä kannata enää rehkiä aerobisen parissa aivan yhtä paljon (yksikin kerta viikossa riittää monelle hyvin tai esim. työmatkaliikunta).

Tuo 1-2 aerobista viikossa tarkoittaa ilmeisesti varsinaista aerobista harjoitusta, joka on kestoltaan melko pitkä. Aerobista sinänsä kyllä kannattaa tehdä joka treenissä, 10 min ennen ja jälkeen on sopiva määrä. Toisin sanoen alku- ja loppuverryttely. Eli useammin kuin 1-2 kertaa viikossa.

Kovia ja pitkiä aerobisia ei varmaan kannata enempää tehdä, kuin tuo 1-2.
 
Minulla rupeaa henki pihisemään vähänkään pitkäkestoisemman hölkkäilyn aikana. Kävellä pystyy vaikka miten paljon, mutta heti jos alkaa juoksemaan, loppuu happi. Kaikenlisäksi rupeaa tulemaan jotain tahmeaa limaa henkitorvesta.

Toiset vain on lahjakkaita lönkyttelemään, toiset ei.

Kannattaa kysästä lääkäriltä jos pääsisit astmatutkimuksiin. Ellei sulla ole jo todettukin. Itse pelasin jalkapalloa monta vuotta ja lopetin tuossa 2006 alussa A-junnuissa. Sillon jaksoin cooperissa 3200m, mutta se oli kyllä semmonen suoritus että meinas henki lähteä. Muutenkin juostessa rupes aina limaa erittymään ja meni ihan tukkoon. Sprintit luonnistu aina tosi hyvin, mutta pitkäkestoinen suoritus (eli 90min peli) meni ainoastaan tahdonvoimalla... Tänä vuonna todettiin astma ja on helpottanut lääkkeet tosi paljon.

Tosin tuossa juoksukunnossa en enää ole, eikä ole oikein mitään syytäkään olla.
 
hehe oli iha vaan pakko vastata tähän ku on niin hauska threedi!

Ite en oo ikinä tehny ns aerobisia harjotteita vaan olin koulussa lihava poika joka tietokoneen takana. Intissä sitten sattui semmonen pieni "herää pahvi" realiteetti juttu..

Meidän tuvassa oli aika kova miekkonen "fyysisesti". Siinä kun iltapäivällä palvelusvapaalla piti päättää et jääkö siivoamaan vai meneekö salille menin tät tyypin kanssa salille.. 160kg kun tää 80kg kaveri veteli sarjaa penkissä ja kertoi 190 olleen enkat nii olihan se aika kova juttu! se oli semmonen patti jätkä! Muut kun sit kerran vinoilivat voimisteluhallissa että mahtaako nappiKari edes taipua sitomaan kengannauhat nii se kylmänviilesti veti semmonen permantosarjan mis oli puolivoltteja aj voltteja sun muuta.. pisti kyl hiljaseksi.. se oli 18v

Sen jälkeen oon käyny salilla enkä oikeastaan muuta.. flasät vaihtuivat lihaksiksi.. Ikinä en ole intin jälkeen coopperia juossut (1850m tais olla matka)
Eilen kun luin nää jutut kun joku tuossa aiemmin sanoi et vaan jos salilla ramppaa eikä tee mitään oikeeta harjotteita kuten pitkäkestoista treeniä on huonokuntoisia, oli ihan pakko mennä liikuntamyllyyn ja testata tää coopperi!

2850 oli tulos.. paino on 96 ja pituus 175... varmaan mikä ihan mahoton juttu saada toi 3000 täyteen jos treenais.. vielä pitää mainita et autoa pidempiä matkoja en ole sitten 99 jälkeen juossu (enkä ennen sitäkään )
 
Olen aina pienestä harrastanut jotain joukkuelajia aina lukion ensimmäisen luokan loppupuoliskolle asti, jolloin lopetin sählyn. Pituuskasvu tyssäsi tällöin noin 180cm ja painoa oli 75kg. Liikuntaa oli siis tullut : harkat 3x viikossa + koululiikunta. Juoksin tällöin 2900m cooperissa ja 10km lenkit taittuivat ihan kohtuullisessa ajassa.

Olin tekemättä mitään järkevää seuraavan kesän ja sitten syksyllä kun koulut alkoivat aloin käymään salilla "suunnitelmallisesti" eli ohjelman kanssa ja syöden perkeleesti joka aterialla. Jossain vaiheessa tajusin että en ole tehnyt mitään kunnon aerobista melkeen 8kk . Lähdin siis 10km lenkille yli 10kg painavampana kun aiemmin, mutta ihmeekseni huomasin jaksanvani aivan entiseen malliin. Juoksin myös cooperista saman tuloksen.

Lukion kolmannen alussa panostin hieman enemmän aerobiseen liikuntaan ja kuntonyrkkeilyä ja lenkkeilyä tuli vedettyä jaksoittain 1-2x viikossa elo-lokakuu, mutta tämä hanke tyrehtyi massakauden alkuun. Kirjoitusten jälkeen on tullut taas aika aloittaa aerobinen, ja tällä kertaa ihan tosissaan koittaa kiristellä ja hakea kuntoa. Nyt melkein satakiloisena jaksan vetää lenkit entiseen malliin ja väitän hapenottokyvyn jopa parantuneen raskasvolyymisen salitreenin ansiosta.

En vertaa itseäni välttämättä kehonrakentajaan, mutta yli 20kg painon nousu reilun vuoden punttaamisella lähes ilman aerobista luulisi vaikuttavan juoksukuntoon(joka ei aivan huippu ole koskaan ollut, mutta ihan ok.) jos otetaan huomioon väite, että punttaamisella ei voi ylläpitää/kasvattaa peruskuntoa.

Lisäksi jonkun penkkituloksen muutoksien vertaaminen oman kehonpainon muutoksiin ei mielestäni kerro paljoakaan. Penkki ei mittaa raakaa voimaa siinä missä MAVE tai kyykky, sillä se on aika pitkälti enemmän hermotuksista kuin lihasmassasta kiinni.
 
Penkki ei mittaa raakaa voimaa siinä missä MAVE tai kyykky, sillä se on aika pitkälti enemmän hermotuksista kuin lihasmassasta kiinni.

Eikö yleensä voimailijat joilla on yhteistulos yli 1000kg niin treenaa juuri voimapainotteisesti ja yrittävät hakea voimatasojen kohoamista juuri hermostuksen parantumisella, eivätkä lihaskasvulla??
 
Kovaa aerobista kuntoa kyllä saa isompaankin massaan jos on geneettisesti lahjakas ja treenaa oikein. Rugbynpelaajat ovat tästä esimerkkinä - peli kestää 80min ja joka ukko tekee siitä suurimman osan juoksua, hölkkää tai kävelyä sekä etupään miehet lisäksi vielä runsaasti puskemista, silti esim. Aussien maajoukkue on täynnä yli satakiloisia kavereita.

Samoin itse häviän omassa rugbyjoukkueessani 183/80-mittaisena kukkakeppinä 10-15kg painavammille ja usein lyhyemmille kavereille säännönmukaisesti nopeudessa JA kestävyydessä - tosin osaltaan tämä johtunee siitä että en ole kovinkaan paljoa koskaan juoksulajeja harrastanut. No, onpahan tavoitteita :D
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom