Kehonrakentajien aerobinen kunto

[tissikeisari]

Eikö yleensä voimailijat joilla on yhteistulos yli 1000kg niin treenaa juuri voimapainotteisesti ja yrittävät hakea voimatasojen kohoamista juuri hermostuksen parantumisella, eivätkä lihaskasvulla??

juurikin niin, mutta kun mennään yhteistuloksissa yli 1000kg niin sitä hermotettavaa tavaraa on syytä olla enemmänkin :D

Kun verrataan 55kg nostajien esim. penkki/kyykky suhdetta ylärajattoman nostajien vastaaviin niin tuloksien erot ovat saletisti isompia jälkimmäisessä.
Sanoisin että penkkiä on mahdollisuus hermottaa paljon pitemmälle, kuin esimerkiksi kyykkyä. Etenkin silloin kun lihasten kasvu on vähäistä.

 

[user10293]

No itse olen 188,5 cm pitkä ja paino heiluu siinä 100 kg+ hujakoilla. Lihasmassaakin on ihan hyvässä suhteessa.

Tuntuu siltä että hapenottokyky ja sellainen peruskunto on aika heikossa jamassa, jos nousee useamman kerroksen portaat niin pistää hengästyttämään kuten myös pienetkin juoksulenkit (joita äärimmäisen harvoin tulee tehtyä). Minkäänlaista aerobista en ole oikeastaan tehnyt tämän 5,5 vuoden puntteilun aikana, satunnaisia futismatseja ja pidempiä kävelylenkkejä lukuunottamatta. Kyllähän tämäkin hieman pistää vituttamaan pidemmän päälle, ehkä olisi syytä tehdä asialle jotain... eikös hapenottokyky voi olla myös yhteydessä kunnon lihasjumituksiin.. itsellä tuntuu hapenottokin kulkevan heikommin kun on kunnolla lihaskireyttä.

En suosittele...

 

[Pertti 123]

Kyllähän se melkein kaikessa urheilussa on niin, että jos haluaa jotain saada aikaiseksi, niin kyllä sitä aerobista pohjaa täytyy olla, että jaksaa tehdä sitä omaa lajiaan.

Edut on aivan selvät palautumisen ja jaksamisen suhteen.

Esimerkiksi kehonrakennuksessa on paremmin kapasiteettia treenata keho vaikka 3 kertaa viikossa yksi tai kaksi -jakoisella, jos aerobinen kunto on rautaa.

Täytyy myös muistaa se, että jos aerobinen tehdään suosiolla matalilla tehoilla, niin lähinnä hitaat lihassolut tekevät töitä, eikä ne lihat katoa ihan äkkiä mihinkään. Se on sitten eria asia, jos lenkit vedetään 170 keskisykkeellä tai sitten sitä HIIT:tiä hirveillä maitohapoilla, jotka vain hidastaa kokonaispalautumista ja katabolia jyllää.

 

[Sebulius]

Kyllähän se melkein kaikessa urheilussa on niin, että jos haluaa jotain saada aikaiseksi, niin kyllä sitä aerobista pohjaa täytyy olla, että jaksaa tehdä sitä omaa lajiaan.

Edut on aivan selvät palautumisen ja jaksamisen suhteen.

Esimerkiksi kehonrakennuksessa on paremmin kapasiteettia treenata keho vaikka 3 kertaa viikossa yksi tai kaksi -jakoisella, jos aerobinen kunto on rautaa.

Täytyy myös muistaa se, että jos aerobinen tehdään suosiolla matalilla tehoilla, niin lähinnä hitaat lihassolut tekevät töitä, eikä ne lihat katoa ihan äkkiä mihinkään. Se on sitten eria asia, jos lenkit vedetään 170 keskisykkeellä tai sitten sitä HIIT:tiä hirveillä maitohapoilla, jotka vain hidastaa kokonaispalautumista ja katabolia jyllää.

No ehdottomasti näin. Joku Tero Pitkämäkikin juoksee / hiihtää kerran viikkoon pitkän lenkin, ja on juossut maratoninkin. Ja keihäänheiton lajisuorituksessa ei kestävyyttä tarvita ollenkaan, bodauksessa treenataan pitkiäkin sarjoja lyhyillä palautuksilla. Varmasti jonkinlaisesta yleiskunnosta on hyötyä, varsinkin kun on iso lihasmassa syömässä happea.

Penkki ei mittaa raakaa voimaa siinä missä MAVE tai kyykky, sillä se on aika pitkälti enemmän hermotuksista kuin lihasmassasta kiinni.

Miksi näin? Maastaveto nyt ei ainakaan ole pahemmin kiinni lihasmassasta. Ismo Lappi veti enemmän kuin useimmat tuplasti painavammat karpaasit. Monet melko pienilihaksiset painonnostajat kyykkäävät älyttömiä rautoja.

 

[Super5]

Miksi näin? Maastaveto nyt ei ainakaan ole pahemmin kiinni lihasmassasta. Ismo Lappi veti enemmän kuin useimmat tuplasti painavammat karpaasit. Monet melko pienilihaksiset painonnostajat kyykkäävät älyttömiä rautoja.

Voima on voimaa. Pitäiskö olla tietty lihasmassa, ennenkun saa vetää esim 350kg maasta tai kyykätä saman verran?


Edit: Lihasmassasta tissikeisari puhuikin.

 

[Fast83]

Täytyy myös muistaa se, että jos aerobinen tehdään suosiolla matalilla tehoilla, niin lähinnä hitaat lihassolut tekevät töitä, eikä ne lihat katoa ihan äkkiä mihinkään. Se on sitten eria asia, jos lenkit vedetään 170 keskisykkeellä tai sitten sitä HIIT:tiä hirveillä maitohapoilla, jotka vain hidastaa kokonaispalautumista ja katabolia jyllää.

Hulkki tuosta taisi aikasemmin puhua. Kävelylenkit polttaisi niitä lihaksia kovemmin kuin intervalli treenit. Jossain tutkimuksessa oli vertailuryhmiä kaksi, toinen harrasti intervalli aerobista ja toinen matalasykkeistä aerobista. Intervalliryhmä poltti enemmän rasvaa tutkimuksen aikana. Kuntokin kasvaa noilla intervallitreeneillä luultavasti paremmin kuin pelkällä kävelyllä. Bodarithan eivät sitten juokse. ;) Esim. soutulaitteella tehdyt intervallivedot on oiva harjoittelumuoto. Rasitus jakautuu tasaisesti koko kropalle, eikä pelkästään jaloille. Tässä on myös hyviä pointteja Hulkilla, blogista otettu:

Maltillinen määrä aerobista. Henkilökohtaisesti en pidä aerobista harjoittelua kovinkaan hyödyllisenä harjoitusmuotona rasvanpolttodieetillä. Suuret määrät aerobista nimittäin useimmiten päätyvät vain polttamaan lihasmassaa, ja täten siis kehon kykyä kuluttaa energiaa. Keho myös tottuu itse aerobiseen harjoitteluun tulemalla energiatehokkaammaksi – ajan myötä keho oppii suoriutumaan aerobisesta harjoittelusta yhä vähemmillä kalorimäärillä. Toisin sanottuna aerobinen menettää tehoaan sitä mukaa, mitä enemmän sitä tehdään.
Mitä tulee tyhjällä vatsalla tehtävään matalasykkeiseen aerobiseen, on totta että suuri osa tällaisen suorituksen aikana kulutetuista kaloreista tulee rasvasta. Tällä ei kuitenkaan ole kokonaisrasvanpolton kannalta merkitystä, koska tutkimusten mukaan keho normalisoi energialähteiden (rasva / hiilihydraatti) käytön vuorokausitasolla. Eli jos liikunnan aikana kulutetaan suhteessa tavallista enemmän rasvaa (kuten tapahtuu matalasykkeistä aerobista tehdessä), käyttää keho muina aikoina suhteessa enemmän hiilihydraattia energiaksi. Ja toisaalta jos liikunnan aikana kulutetaan suhteessa tavallista enemmän hiilihydraattia (kuten esimerkiksi intervalliharjoittelun tai salitreenin aikana), käyttää keho vastaavasti muina aikoina tavallista enemmän rasvaa energiakseen.
Suorituksenaikaisen rasvanpolton maksimointi on siis vuorokausitasolla melko yhdentekevää, ja lähinnä suorituksen aiheuttamalla kalorinkulutuksella on merkitystä. Ja matalasykkeinen aerobinen kuluttaa energiaa käytännössä ainoastaan suorituksen aikana, kun taas esimerkiksi intensiivinen intervallitreeni tai salitreeni kuluttavat kaloreita sekä suorituksen aikana, että sen jälkeen (kohonneen lämmöntuotannon sekä palautumisprosessien vaatimusten myötä).
Lisäksi intensiivinen liikunta (kuten saliharjoittelu ja intervallitreeni) saa aikaan ns. anabolisen ikkunan, eli parin tunnin aikajakson jolloin lihassolut ottavat ravintoa (glukoosia ja vapaita aminohappoja) vastaan erityisen tehokkaasti. Matalasykkeinen aerobinen harjoittelu ei saa aikaan tätä efektiä.
Suosittelenkin rasvanpolttoa ajatellen ensisijaisiksi liikuntamuodoiksi salitreeniä ja intensiivistä intervalliharjoittelua. Matalasykkeisestä aerobisesta on suurin hyöty lähinnä palauttavana jäähdyttelynä esimerkiksi salitreenin jälkeen. Tähän tarkoikseen sopii esim. 10-15 minuutin sessio matalasykkeistä aerobista palautusjuoman nauttimisen jälkeen.


Itse kyllä kannatan molempia muotoja. Tosin joku kävely on saatanan tylsää. Juokseminen taas sattuu jalkoihin(omapaino 100kg). Maastopyöräily ja pyöräily yleensäkin ovat parasta "airooppista" (tosin en niitä semmoisena ajattele, vaan nautin hommasta). Jalkojen palautuminen täytyy vaan huomioida.
Pääasia, että jengi tekee semmoista liikuntaa mistä tykkää, eikä jonkun lehden mukaan hampaat irvessä, innostus loppuu varmasti samantein. Tuskinpa ne lihaksetkaan mihinkään palaa, jos harjoitusta ennen otetaan pieni määrä heraprotskua ja hiilaria ja sama toistetaan välittömästi harjoituksen jälkeen.

 

[Pertti 123]

Hulkki tuosta taisi aikasemmin puhua. Kävelylenkit polttaisi niitä lihaksia kovemmin kuin intervalli treenit. Jossain tutkimuksessa oli vertailuryhmiä kaksi, toinen harrasti intervalli aerobista ja toinen matalasykkeistä aerobista. Intervalliryhmä poltti enemmän rasvaa tutkimuksen aikana. Kuntokin kasvaa noilla intervallitreeneillä luultavasti paremmin kuin pelkällä kävelyllä. Bodarithan eivät sitten juokse. ;) Esim. soutulaitteella tehdyt intervallivedot on oiva harjoittelumuoto. Rasitus jakautuu tasaisesti koko kropalle, eikä pelkästään jaloille. Tässä on myös hyviä pointteja Hulkilla, blogista otettu:

Maltillinen määrä aerobista. Henkilökohtaisesti en pidä aerobista harjoittelua kovinkaan hyödyllisenä harjoitusmuotona rasvanpolttodieetillä. Suuret määrät aerobista nimittäin useimmiten päätyvät vain polttamaan lihasmassaa, ja täten siis kehon kykyä kuluttaa energiaa. Keho myös tottuu itse aerobiseen harjoitteluun tulemalla energiatehokkaammaksi – ajan myötä keho oppii suoriutumaan aerobisesta harjoittelusta yhä vähemmillä kalorimäärillä. Toisin sanottuna aerobinen menettää tehoaan sitä mukaa, mitä enemmän sitä tehdään.
Mitä tulee tyhjällä vatsalla tehtävään matalasykkeiseen aerobiseen, on totta että suuri osa tällaisen suorituksen aikana kulutetuista kaloreista tulee rasvasta. Tällä ei kuitenkaan ole kokonaisrasvanpolton kannalta merkitystä, koska tutkimusten mukaan keho normalisoi energialähteiden (rasva / hiilihydraatti) käytön vuorokausitasolla. Eli jos liikunnan aikana kulutetaan suhteessa tavallista enemmän rasvaa (kuten tapahtuu matalasykkeistä aerobista tehdessä), käyttää keho muina aikoina suhteessa enemmän hiilihydraattia energiaksi. Ja toisaalta jos liikunnan aikana kulutetaan suhteessa tavallista enemmän hiilihydraattia (kuten esimerkiksi intervalliharjoittelun tai salitreenin aikana), käyttää keho vastaavasti muina aikoina tavallista enemmän rasvaa energiakseen.
Suorituksenaikaisen rasvanpolton maksimointi on siis vuorokausitasolla melko yhdentekevää, ja lähinnä suorituksen aiheuttamalla kalorinkulutuksella on merkitystä. Ja matalasykkeinen aerobinen kuluttaa energiaa käytännössä ainoastaan suorituksen aikana, kun taas esimerkiksi intensiivinen intervallitreeni tai salitreeni kuluttavat kaloreita sekä suorituksen aikana, että sen jälkeen (kohonneen lämmöntuotannon sekä palautumisprosessien vaatimusten myötä).
Lisäksi intensiivinen liikunta (kuten saliharjoittelu ja intervallitreeni) saa aikaan ns. anabolisen ikkunan, eli parin tunnin aikajakson jolloin lihassolut ottavat ravintoa (glukoosia ja vapaita aminohappoja) vastaan erityisen tehokkaasti. Matalasykkeinen aerobinen harjoittelu ei saa aikaan tätä efektiä.
Suosittelenkin rasvanpolttoa ajatellen ensisijaisiksi liikuntamuodoiksi salitreeniä ja intensiivistä intervalliharjoittelua. Matalasykkeisestä aerobisesta on suurin hyöty lähinnä palauttavana jäähdyttelynä esimerkiksi salitreenin jälkeen. Tähän tarkoikseen sopii esim. 10-15 minuutin sessio matalasykkeistä aerobista palautusjuoman nauttimisen jälkeen.


Itse kyllä kannatan molempia muotoja. Tosin joku kävely on saatanan tylsää. Juokseminen taas sattuu jalkoihin(omapaino 100kg). Maastopyöräily ja pyöräily yleensäkin ovat parasta "airooppista" (tosin en niitä semmoisena ajattele, vaan nautin hommasta). Jalkojen palautuminen täytyy vaan huomioida.
Pääasia, että jengi tekee semmoista liikuntaa mistä tykkää, eikä jonkun lehden mukaan hampaat irvessä, innostus loppuu varmasti samantein. Tuskinpa ne lihaksetkaan mihinkään palaa, jos harjoitusta ennen otetaan pieni määrä heraprotskua ja hiilaria ja sama toistetaan välittömästi harjoituksen jälkeen.

Onko nykyään Hulkin mielipide sama asia, kuin tutkittu tieto? Onko siitä jotain todisteita, että matalatehoinen söis enemmän lihaksia, kuin intervalli? Toi on muutenkin jotenkin naurettava pelko, että kun tehdään jotain kevyttä liikuntaa, niin ne "lihakset palaa pois". Ei ne mihinkään pala, kun järkevästi treenaa.

Itse puhuin kunnon merkityksestä urheilussa, en siitä, mikä polttaa rasvaa parhaiten.

Edelleen siitä kovasta aerobisesta pohjasta on liikunnassa hyötyä. Sitä ei hankita intervalleilla, vaan tasavauhtisilla pitkillä harjoituksilla.

Pitkä voi olla kehoilijan tapauksessa 30-45 min. Jos kävelet 40 minuuttia sauvakävelyä, niin aika taitava pitää olla, että lihaksia lähtee mihinkään.

Unelmatilanne on tietysti se, että nuorena on hankittu todella hyvä aerobinen kunto ja sitten aikuisena vain ylläpidetään sitä kuntoa.

Monesti tulee sellainen käsitys, että monet tekee ne HIIT:t aivan liian kovalla teholla, jolloin ne ovat harjoitusvaikutukseltaan vääränlaisia ja haittaavat varmasti punttausta.

 

[Fast83]

Onko nykyään Hulkin mielipide sama asia, kuin tutkittu tieto?

Ei toki, mutta Hulkin mielipiteet/kirjoitukset yleensä perustuvat johonkin tutkimukselle, jos puhutaan treenaukseen liittyvistä jutuista. Siksi hän pystyy perustella aika peruusteellisesti jokaisen väittämänsä. Hullua lähteä väittelemään sen tyypin kanssa. :D

Hämärästi muistelisin, että tuossa tutkimuksessa tutkittiin myös lihasmassan häviötä kummallakin joukolla, tuloksia en muista. :( Lihaksien päällä oleva rasvakerros oli kuitenkin vähentynyt intervallitreeni joukolla enemmän kuin matalasykkeisellä joukolla, sen verran muistan. Jos Hulkki lukee tämän, niin laitatko tarkemmat tiedot.

 

[Taskuraha]

Unelmatilanne on tietysti se, että nuorena on hankittu todella hyvä aerobinen kunto ja sitten aikuisena vain ylläpidetään sitä kuntoa.

Itsellä on suunnilleen tälläinen tilanne. En sano, että aerobinen kuntoni olisi huippu kova, mutta kohtalainen. Kestävyysjuoksua harrastin n. 6v ihan kovallakin asenteella. Nyt selkä ei oikein tahdo juoksua kestää, joten olen siirtynyt nostelemaan puntteja.

Nyt olen kovasti yrittänyt miettiä, mitä aerobista sitä tekisi ja miten, että ei kauheasti haittaisi punttausta. Kävelemässä olen nyt vaan käynyt, mutta varmaan kannattaisi tehdä hiukan jotain raskaampaa. Uinti voisi olla yksi vaihtoehto...

 

[Pertti 123]

Uinti on punttaajalle pirun hyvä laji. Yläkropassakin lähtee veret liikkelle.

Ainakin jotkut kuulatyöntäjät uiskentelee palauttavana harjoitteena.

 

[Hulkki]

Onko nykyään Hulkin mielipide sama asia, kuin tutkittu tieto? Onko siitä jotain todisteita, että matalatehoinen söis enemmän lihaksia, kuin intervalli?

Lainataan Layne Nortonia:

High-intensity cardio seems to be more muscle sparing. Several studies have shown that high-intensity interval training (aka HIT) burns less calories when compared to continuous lower intensity cardio. However, the skinfold losses were greater with the HIT group than in the continuous intensity group. This means not only did the HIT group lose more fat, they also spared more muscle tissue by burning less overall calories .

http://www.bodybuilding.com/fun/layne36.htm

Ja artikkelit, joihin Nortonkin viittaa:

http://www.alanaragon.com/myths-under-the-microscope-the-fat-burning-zone-fasted-cardio.html
http://www.alanaragon.com/myths-under-the-microscope-part-2-false-hopes-for-fasted-cardio.html
http://www.alanaragon.com/myths-under-the-microscope-part-3-discussion-afterthoughts.html

Kaiken tämän olen jo ajat sitten kirjoittanut vastauspalstalleni, noita viitelinkkejä myöten.

 

[J.Rossi]

Suosittelen erityisesti kiinnittämään huomiota tuohon Alanin viimeiseen tekstiin. Siellä nimenomaan sanotaan ettei eri harjoitusintensiteetillä tehtävät suoritukset ole toisiaan poissulkevia.

Tuo lihasmassan kannalta edullinen vaikutus on raportoitu muistaakseni parissa tutkimuksessa, muissa ero ei ole ollut tilastollisesti merkitsevä. Löytyy myös tutkimuksia joissa tuota eroa ei ole löytynyt (esim. Ballor et al, 1990). Tuolla Alanin viitteissä olevassa Mougios-paperissa oli muutama muukin samantapainen tutkimus mainittu, jossa eroa ei ollut. Lähinnä tämäkin on käytännöllisyyskysymys, matalasykkeisen vaikutuksesta lihasten surkastumiseen on kuitenkin turha pelotella.

 

[DreAxl]

KYSYMYS:
Mulla on tilanne se, että olen päättänyt lisätä aerobista kuntoa ja hapenottoa, punttailun ohella. Olen nyt käynyt 2krt viikossa ja yleensä lenkin (puolet juoksua puolet nopeaa kävelyä) pituus on luokkaa 5 km, kesto 45 min keskimäärin. Oma paino on aika tarkkaan 100 kg.

Lähinnä kiinnostaisi tietää, vaikka tuossa olikin aiemmin keskustelua "hyödyistä/haitoista" liittyen juoksemiseen, että voiko lihaskasvun sekä voimaharjoittelun kannalta tuosta olla haittaa/negatiivisia vaikutuksia ??

(Salireeniä tulee 4 kertaa viikkoa kohden ja tavoitteet sekä lihaskasvussa että voiman lisäämisessä. Olen todella vähän aikaa vasta lenkkiä tehnyt joten syke on aika korkeella koko ajan. Alotan aina lenkin juoksemalla ja sitten kun olo käy sietämättömäksi vaihdan kävelyyn ja kun hengitys tasaantuu, jatkan taas juoksua. )

kiitos ja kiitos vastaamiseen vaivautuneille !

 

[SuperTech]

Niille punttaajille, jotka pelkää matalasykkeisen aerobisen harjoittelun negatiivisia vaikutuksia kehonrakennukseen, kannattaa muistaa sellainenkin asia, että matalasykkeisellä aerobisella harjoittelulla luodaan ns. yleinen peruskunto, joka on edellytys ylipäätään millekkään järkevälle harjoittelulle. Meinaan esim. todella pitkiä viestiketjuja missä kiroillaan flunssaa, niin flunssahan on ensimmäinen oire siitä, että elimistöön on lyöty niin paljon stressiä, jota se ei pysty enää käsittelemään..

 

[Sami-i]

tuomarina vois jälleen kerran käyttää painoindeksiä - ei oo välii onko laardii vai filettä, mutta kyllä jos 30 indeksillä paukuttaa esim cooperissa 3000 niin hattua nostan.

t. naru 27

Quottaan nyt v'a'h'a'n vanhaa postia...

Isoveli 186/109, ja cooperissa 3250 :hyvä:

Painoindeksi 31.5.

Pertti: Siitä ei ole mitään tietoa, intissä juostu se kuitenkin oli.

 

[Pertti 123]

Quottaan nyt v'a'h'a'n vanhaa postia...

Isoveli 186/109, ja cooperissa 3250 :hyvä:

Painoindeksi 31.5.

Olikohan matka / kierrokset laskettu ihan oikein?

 

[Voitto Kotiin]

Isoveli 186/109, ja cooperissa 3250 :hyvä:

Painoindeksi 31.5.

Nuo luvut kun syöttää tänne, http://ffp.uku.fi/clinic/cooper.htm saa maksimaaliseksi hapenottokyvyksi 58 ml/kg/min, joka on jo aika korkea luku, mutta kun sen vielä muuntaa absoluuttiseksi hapenottokyvyksi saadaan tulokseksi 6,3 l/min. Tuo 6,3 on korkea. Esim. kansainvälisen tason soutajilla tyypillinen hapenottokyky on 5,5- 7 l/min. Nuo seitsemän litran kaverit taitavat tosin olla parimetrisiä jässiköitä.

 

[Sami-i]

Nuo luvut kun syöttää tänne, http://ffp.uku.fi/clinic/cooper.htm saa maksimaaliseksi hapenottokyvyksi 58 ml/kg/min, joka on jo aika korkea luku, mutta kun sen vielä muuntaa absoluuttiseksi hapenottokyvyksi saadaan tulokseksi 6,3 l/min. Tuo 6,3 on korkea. Esim. kansainvälisen tason soutajilla tyypillinen hapenottokyky on 5,5- 7 l/min. Nuo seitsemän litran kaverit taitavat tosin olla parimetrisiä jässiköitä.

No hjui vittu Pittääpä kysellä vähän tarkemmin et oliko se cooper noin paljon, mut melko varmasti!


mut ei kai toi mahoton oo? ;)

E: soitin ja tarkistin ja hänen mukaansa on juuri noin miten sanoin.

 

[Z4M1]

Jos joku painaa muuten 140 kg (tai sinnepäin), ei taideta liikkua terveellisissä raameissa muutenkaan. Ellei ole joitain kaksi ja puoli metriä pitkä. Mikä tuskin on kovin terveellinen olotila sekään.

Taitaa mennä jo täysin toiseen aihepiiriin, mutta tästä on saatavilla tieteellistäkin näkemystä perusteluiksi:
(linkki)

Sekä ihmisen pituus että massa korreloivat käänteisesti elinikään ja pitkään terveyteen, lukuunottamatta sitten jotain hämärää rajaviivaa, jossa pituuskasvu ja massa ovat sairaalloisen pienet johtuen jostain sairauksista. Noista raja-arvoista ei ole tietoa, mutta kunhan mies on jotain 160 cm ja yli 50 kg niin kaikki pituus ja paino lisää lyhentää odotettavissa olevaa elinikää. Iso keho polttaa itsensä nopeammin loppuun, suurempi määrä soluja ja tilavuutta kerää enemmän ongelmia ja niin edelleen. Puhtaasti biologiselta kannalta. Noissa yli 200 cm ja 140 kg näkyy jo selvästi ihmisten eliniän ja kehon nopeampi rappeutuminen, mutta nykytieteen valossa 'kaikki' lisäkilot ja sentit haittaavat eliniän maksimointia. Jos nuo sentit ja kilot ovat vielä rasvaa tai poikkeuksellisen paljon yli 150 cm niin eliniän ennusteet tippuvat todella radikaalisti. Linkissä on paljon tutkimustietoa aiheesta.

Parasta olla siis tiukan kuiva alle 160 cm pitkä joogapappa, joka vetää vielä 80-vuotiaana pikkuista hölkkää vuorenrinteellä ja tekee säännöllisiä leuanvetoja omenapuun oksalla. Se on terveellistä. Massan lisääminen - edes lihasmassan - ei ole. Biologisessa ja toiminnallisessa mielessä.

Sopivalla määrällä urheilullista lihasmassaa voi sitten ehkä ostaa korkeampaa sosiaalista statusta ja sitä kautta eliniän ennustetta ja terveyttä. Korkeampi sosiaalinen asema takaa paremmat elinolosuhteet ja sen avulla terveysongelmat voi saada korjattua, koska saa parempaa hoitoa ja ravintoa. Se ei silti poista sitä todennäköisyyttä, että jos olisi elänyt saman korkeamman elintason elämän lyhyempänä ja pienemmällä massalla, niin elinikä olisi todennäköisesti hiukan pidempi. Ja nuo raja-arvot mistä elinikä alkaa laskemaan ovat tutkimuksissa aika käsittämättömän alhaisia, länsimainen nykyihminen on auttamattomasti ylisuuri ja ylipainava verrattuna biologisesti optimaaliseen kehoon.

 

[Pertti 123]

Sopivalla määrällä urheilullista lihasmassaa voi sitten ehkä ostaa korkeampaa sosiaalista statusta ja sitä kautta eliniän ennustetta ja terveyttä. Korkeampi sosiaalinen asema takaa paremmat elinolosuhteet ja sen avulla terveysongelmat voi saada korjattua, koska saa parempaa hoitoa ja ravintoa. Se ei silti poista sitä todennäköisyyttä, että jos olisi elänyt saman korkeamman elintason elämän lyhyempänä ja pienemmällä massalla, niin elinikä olisi todennäköisesti hiukan pidempi. Ja nuo raja-arvot mistä elinikä alkaa laskemaan ovat tutkimuksissa aika käsittämättömän alhaisia, länsimainen nykyihminen on auttamattomasti ylisuuri ja ylipainava verrattuna biologisesti optimaaliseen kehoon.

Tuskin tolla ihmisen ulkomuodolla on kauheeta merkitystä sosiaaliseen statukseen (tai sillä muodonmuutoksella, joka salilla saadaan aikaan). Rahalla ja luonteella on varmasti suurempi merkitys (kunhan totesin, et ole kiistänytkään).

Mieluummin sitä urheilee ja syö kunnolla ja kuolee 70 vuotiaana punttisalilla / lenkkipolulla, kuin paastoo ja riutuu 90 vuotiaaksi

Kaikesta huolimatta ihmiset elää selvästi vanhemmaksi, kuin luonnostaan ihmiset eläis. Eikös ihmiset kuollu joskus kivikaudella 30-50 vuotiaana. Viimeistään sillon kannattaa kuolla, kun vaihtoehto on elää maaten sängyssä (IMO).