Kehonrakentajien aerobinen kunto

[ander]

Hyötyä vai haittaa?

En viittinyt uutta threadii alottaa joten laitetaas vaikka tänne:
Onko mitään hyötyä/haittaa, jos alkais nelijakosen (ma,ti,to,pe) ohjelman lisäksi käymään lauantai ja sunnuntai aamulla tyhjällä vatsalla sellasen 30-60min kevyen kävely-/hölkkälenkin ? Tavoitteena kuitenkin kasvattaa lihasmassaa joten syödä pitäis normaalia enemmän. Jotkut puhuu aeroobisen liikunnan jättämisestä pois kokonaan ja jotkut lihasten hapenottokyvyn parantumisesta. Onko siis näistä vkl aamujen lenkeistä enemmän hyötyä vai haittaa jos lihasta meinaa kasvattaa?

 

[Rommi]

Ota 10g heraa/5g bcaa + kaffet ennen lenkkiä. Toinen vois olla kävelylenkki ja toinen jotai spurtteja, katso ettei jalkatreeni ole heti maanantaina.

Vaikka la ne spurtit ja su palauttava kävely... Spurteilla saat vähän hapenottoa kasvatettua ja ainenvaihduntaa lisättyä.

Muista lämmittelyt ja venyttelyt huolella. Varmasti on hyötyä noista treeneistä. Syö tarpeeksi.

 

[kynis2007]

Sen verran voisin sanoa, että olen tässä nyt neljä kuukautta aktiivisesti käynyt kolme kertaa viikossa salilla ja punttitreeni on mielestäni vähentänyt esimerkiksi mitä tulee hengästymiseen rappusten nousussa. Mitat 173cm ja 102kg eli läskiä kyllä löytyy. Parhaiten olen huomannut sellaisen, että salitreenin jälkeisen kotiin kävelyn (2km) aikana tulee jälkihikoilua ja hengästymistä paljon vähemmän nykyisin. Vai onko noin lyhyt matka edes aerobinen suorite?

 

[MaratooniRaikku]

Aivan varmasti reippaasti yli puolet maailman ihmisistä kävelee tunnin ihan milloin tahansa. Veikkaan jotain 97 %. Tunnin kävelyä ei kyllä voi pitää minkäänlaisen peruskunnon mittarina.

Ja taitaa olla kyllä niin, että esim. Ronnien pieksee kävelyssä ihan se normaali "McDonalds Joe". Aika vaatimattoman näköistä Ronskun kävelyt ja stepperit on. Vaikea uskoa, että sen kävelylenkillä kovinkaan moni hyytyisi ;)

Ja ronniehan nyt näyttää aivotoiminnan perusteella siltä, että se juoksis aina maratonin viimeistä kymppiä Osa teistä tietää varmasti mihin viittaan tällä. Brain dead -kilometrit on kyllä niitä parhaita.

Kyllä se niin menee, että isot lihakset alkavat jossain pisteessä merkittävästi heikentää aerobista suorituskykyä. Eri asia sitten on, jos jostain muusta syystä haluaa olla massiivinen ja tehdä kompromisseja oman kuntonsa suhteen. Ammattilaisten kohdalla tietenkin ainoa oikea valinta, mutta perus salilla kävijänä kannattaisi mielestäni oikeasti seurailla aerobista kuntoaan.

Omaa tarinaa (hieman treenaillut kadunmies):
1993 Cooper 3450 m, pena 120, massat 70 kg
1995 Cooper 3250 m, pena 145, massat 77 kg
1998 Cooper 3000 m, pena 165, massat 82 kg
==> Tässä välissä rinta repes ja aloitettiin ns. bodaus

2000 Cooper 2800 m, pena 160, massat 90 kg
2003 Cooper 2450 m, pena 160, massat 98
==> Tällä kohtaa alkoi kehityssuunta kaduttaa, portaat ottaa koville tällä aerobisen tasolla

2005 Cooper 2650 m, pena 155, massat 95 kg
2006 Cooper 2800 m, pena 155, massat 92 kg
2007 Cooper 3100 m, pena 150, massat 85 kg

*) Pena nyt vaan karkea mittari natikkapojan tasosta, samoin Cooper (vihaan juoksemista erityisen paljon)
*) Sellaista salilla käyntiä ja aerobinen sellaista lenkillä ja pyöräilemässä käyntiä (eli ei mitään HC-säntillistä otetta saliin eikä aeroon)
*) Missään vaiheessa en ollut mitenkään erityisen rasvainen, toki 98 kg:ssa on jo kahvaakin näkynyt
*) Mittaa 178

==> Suunnitelmana on palauttaa vuoden 95 taso 80 kg:n massoissa, joka on itselleni sopivimman tuntuinen yhdistelmä. Pikkunäteillä kireillä lihaksilla varustettu kaveri, joka ei pikkuportaissa puuskuttele.

Omia valintojahan nää on, mutta en kyllä suosittele itseni mittaiselle (178) kaverille kovinkaan lämpimästi 98 kg:n massoja, jos nyt yhtään on kiinnostunut siitä peruskunnostaan. (Huom. oon kyllä isoimmillanikin tehnyt arobisia harjoitteita).

Niin ja kyllä mäkin uskottelin tossa pitkään, että kyl tää sali ylläpitää hyvin peruskuntoa. Mun mielestäni se on pelkkää itsensä pettämistä, jos siis oikeasti salilla saadaan lihaksia luitten päälle. Toi 2450 cooper pakotti jo katsomaan totuutta silmiin. Onneksi!

Tyyppi kovassa kunnossa, respect.

 

[merri]

Parhaiten olen huomannut sellaisen, että salitreenin jälkeisen kotiin kävelyn (2km) aikana tulee jälkihikoilua ja hengästymistä paljon vähemmän nykyisin. Vai onko noin lyhyt matka edes aerobinen suorite?

kävely on (matalalla sykkeellä) tehtävää aerobista "suorittamista" kyllä;) Ja just matalasykkeinen aerobinen palauttaa treenistä kaikista parhaiten. Mitä hikoiluun tulee-Voisko olla että sulla on peruskunto kasvanut ;) ? Keho ei nääs rasitu samasta suorituksesta yhtä paljon. oletetaan että kävelet samaa vauhtia jne...

 

[ATL]

Tämän tredin kun lueskeli läpi niin tuli kyllä monta kysymystä mieleen ja mielipidettä. Itse en ainakaan näe sali harjoittelua, siis semmoista perus rauhallista, aerobista kuntoa parantavana tekijänä, ellei nyt sitten lähtötaso ole todella heikko.
Mutta jos on semmoinen perus sunnuntai liikkuja joka jaksaa juosta coopperista edes sen 2000m niin en usko juurikaan että tuo parantaisi aerobista kuntoa.
Ja 10 min pyöräily EI voi olla aerobista treenaamista. Se on lämmittelyä/jäähdyttelyä.
Itse en näe edes 1h juoksu/pyöräily lenkillä jos menen rauhallisella vauhdilla, että olisi jollain tavalla aerobista treeniä, vaan enemmänkin palauttavaa.
Ja kun täällä oli tuota vääntöä Aerobisesta ja Anaerobisesta kunnosta, niin missäs teidän mielestä se raja menee. Milloin harjoittelu muuttuu Anareobiseksi? Itse asettaisin rajan jonnekkin 50m-500m tienoille.
"Anaerobista liikuntaa on painoharjoittelun lisäksi mikä tahansa tarpeeksi rasittava liikunta, jossa syke nousee lähelle maksimisykettä"
"Kun aerobinen liikunta tarkoittaa sitä, että liikunta on rasittavuudeltaan sellaista, että keho pystyy toimittamaan lihaksiin tarvittavan määrän happea, niin anaerobinen liikunta on astetta raskaampaa liikuntaa, jossa syke on korkeampi ja keho ei pysty toimittamaan lihaksiin tarpeeksi happea."
Ja eikös juurikin kyse ole siitä että kun keho ei pystyy toimittamaan lihaksiin tarpeeksi happea, niin pitäisi juuri suorituksen lopussa/jälkeen nähädä selvä suorituksen tason lasku. Tämän näkee useilla esim juuri tuossa 50-500m välillä kun juoksee maksimaalista vauhtia, niin ei kovin moni sitä menoa jatka yli 500m.
Coopperihan mittaa juurikin Aerobista kuntoa, tai siihen se on tarkoitettu ja niin se pitäisi juosta. Siis että sykkeet eivät menisi yli 90% maksimisykkeestä...

Itseäni en kehonrakentajaksi luokittelisi, mutta en todellakaan mikään kestävyys juoksija ole. Coopperista menee 2700m ja mitat 63kg/175cm.
Foolle respectiä tuloksista, sen ansaitsee!
Ja loppuun aivan pakko kommentoida tähän:

Onko nykyään Hulkin mielipide sama asia, kuin tutkittu tieto?

On. Tai ainakin hulkin mielipide on melkein kuin tutkittu tieto ja pitää lähes aina paikkansa.
Kaikkihan me toki luotamme suureen ja mahtavaan hulkkiin eikö?
(Jto:n mielipide sitten on se tutkittu tieto)

 

[aivot]

Terve! Se ole muusta kiinni kuin treenistä... Ite olen 106 kiloa ja 192 cm ja 3000 menee kevyesti... ja puolikas maratoni menny 101 kiloisena 1.36 ... Eli ei oo kamalasti kylla mitään läskiä ja suosittelen kaikille "bodareille" lämpimästi jonkin verran kestävyysharjoittelua, jaksaa sitten oksentamatta ja puhisematta nousta portaat. Ja ai niin kyykky pohjasta on vielä vanhalla yli 200 ja mave pelkällä vyöllä 250. Muuten treenaan crossfit tyyppisesti ja ilman lisä-aineita. KOVIA treenejä kaikille.

 

[Comodo]

Mulle toimii kaikista parhaiten crosstrainer treenit ennen salia ja joskus tunnin tai yli mittaisina harjoituksina välipäivinä. Dieetillä olen saanut sillä lähtemään kaikki läskit etenkin mahasta ja bulkkikauden aikana kyykänneen aerobisen kunnon takas nousuun. Hyvällä crossarilla voi tehdä intervalleja, korkeasykkeisiä "vuorennousuharjoituksia" ja ihan vaan rasvanpolttoa. Mulla on ollu vielä se ongelma etteivät jalat ole kestäneet juoksua, penikkatauti on niin paha että ekan lenkin jälkeen pohkeet tulessa. Eli jos jollain on sama tilanne eikä pysty/jaksa juosta niin crossarilla aerobinen kunto kattoon!
Kesä toki tulee kohta ja fillarilla voi kyllä tehdä myös ihmeitä etenkin maastossa

 

[Jani83]

Kyllähän se vähän niin on, että mitä enempi massaa keräilee, niin lenkkeilyt muuttuvat kauheiksi..samalla kun salilla rauta kevenee ja liha turpoaa. Tuosta sitten itsekin yrittänyt löytää sellaisen keskitien, jossa löytyisi paukkuja vähän kaikenlaiseen urheilemiseen..

Omia tuloksia:
181cm / 96kg
Penkki 160kg
Mave 280kg
5.5 km juoksu 25.48 (4.41 min / km)...eli cooper-vauhtina 2560m ungefär. Tuskinpa 3000 cooper ihan täysi mahdottomuus olisi.

Itse pidän kovakuntoisena jätkänä, jos onnistuu kaikissa seuraavissa:
3000m cooper
alle minuutin ratakierros
300kg maastaveto

...toivottavasti vielä joskus.

 

[Noke]

Ja 10 min pyöräily EI voi olla aerobista treenaamista. Se on lämmittelyä/jäähdyttelyä.
Itse en näe edes 1h juoksu/pyöräily lenkillä jos menen rauhallisella vauhdilla, että olisi jollain tavalla aerobista treeniä, vaan enemmänkin palauttavaa.
Ja kun täällä oli tuota vääntöä Aerobisesta ja Anaerobisesta kunnosta, niin missäs teidän mielestä se raja menee. Milloin harjoittelu muuttuu Anareobiseksi? Itse asettaisin rajan jonnekkin 50m-500m tienoille.
"Anaerobista liikuntaa on painoharjoittelun lisäksi mikä tahansa tarpeeksi rasittava liikunta, jossa syke nousee lähelle maksimisykettä"
"Kun aerobinen liikunta tarkoittaa sitä, että liikunta on rasittavuudeltaan sellaista, että keho pystyy toimittamaan lihaksiin tarvittavan määrän happea, niin anaerobinen liikunta on astetta raskaampaa liikuntaa, jossa syke on korkeampi ja keho ei pysty toimittamaan lihaksiin tarpeeksi happea."
Ja eikös juurikin kyse ole siitä että kun keho ei pystyy toimittamaan lihaksiin tarpeeksi happea, niin pitäisi juuri suorituksen lopussa/jälkeen nähädä selvä suorituksen tason lasku. Tämän näkee useilla esim juuri tuossa 50-500m välillä kun juoksee maksimaalista vauhtia, niin ei kovin moni sitä menoa jatka yli 500m.
Coopperihan mittaa juurikin Aerobista kuntoa, tai siihen se on tarkoitettu ja niin se pitäisi juosta. Siis että sykkeet eivät menisi yli 90% maksimisykkeestä...

Aikamoista mutua.. yli 90% syketasolla tehtävistä harjoituksista puhutaan maksimiharjoitteluna, anaerobinen kynnys on aika yksilöllinen (kuten maksimisykekin), mutta yleensä jotain ~80-90% luokkaa maksimisykkeestä, aerobinen taas ~70-80%, ei sitä mitata millään metreillä. Aerobiset suoritukset ovat kestoltaan yleisimmin reilun tunnin mittaisia, ja toimivat oikein hyvin palauttavina harjoituksina. Cooperilla mitataan nimenomaan maksimikestävyyttä, jota ei pelkällä aerobisella treenillä hirveästi kehitetä.