- Liittynyt
- 15.10.2003
- Viestejä
- 801
Tunnin kävely putkeen? Eikös siitä jo lähde lihakset?
Kehonrakentajien aerobinen kunto
- Keskustelun aloittaja EnKerro
- Aloitettu
Tunnin kävely putkeen? Eikös siitä jo lähde lihakset?
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
- Liittynyt
- 13.6.2003
- Viestejä
- 3 210
- Liittynyt
- 11.12.2002
- Viestejä
- 602
- Ikä
- 49
Aivan varmasti reippaasti yli puolet maailman ihmisistä kävelee tunnin ihan milloin tahansa. Veikkaan jotain 97 %. Tunnin kävelyä ei kyllä voi pitää minkäänlaisen peruskunnon mittarina.
Ja taitaa olla kyllä niin, että esim. Ronnien pieksee kävelyssä ihan se normaali "McDonalds Joe". Aika vaatimattoman näköistä Ronskun kävelyt ja stepperit on. Vaikea uskoa, että sen kävelylenkillä kovinkaan moni hyytyisi ;)
Ja ronniehan nyt näyttää aivotoiminnan perusteella siltä, että se juoksis aina maratonin viimeistä kymppiä
Osa teistä tietää varmasti mihin viittaan tällä. Brain dead -kilometrit on kyllä niitä parhaita.
Kyllä se niin menee, että isot lihakset alkavat jossain pisteessä merkittävästi heikentää aerobista suorituskykyä. Eri asia sitten on, jos jostain muusta syystä haluaa olla massiivinen ja tehdä kompromisseja oman kuntonsa suhteen. Ammattilaisten kohdalla tietenkin ainoa oikea valinta, mutta perus salilla kävijänä kannattaisi mielestäni oikeasti seurailla aerobista kuntoaan.
Omaa tarinaa (hieman treenaillut kadunmies):
1993 Cooper 3450 m, pena 120, massat 70 kg
1995 Cooper 3250 m, pena 145, massat 77 kg
1998 Cooper 3000 m, pena 165, massat 82 kg
==> Tässä välissä rinta repes ja aloitettiin ns. bodaus
2000 Cooper 2800 m, pena 160, massat 90 kg
2003 Cooper 2450 m, pena 160, massat 98
==> Tällä kohtaa alkoi kehityssuunta kaduttaa, portaat ottaa koville tällä aerobisen tasolla
2005 Cooper 2650 m, pena 155, massat 95 kg
2006 Cooper 2800 m, pena 155, massat 92 kg
2007 Cooper 3100 m, pena 150, massat 85 kg
*) Pena nyt vaan karkea mittari natikkapojan tasosta, samoin Cooper (vihaan juoksemista erityisen paljon)
*) Sellaista salilla käyntiä ja aerobinen sellaista lenkillä ja pyöräilemässä käyntiä (eli ei mitään HC-säntillistä otetta saliin eikä aeroon)
*) Missään vaiheessa en ollut mitenkään erityisen rasvainen, toki 98 kg:ssa on jo kahvaakin näkynyt
*) Mittaa 178
==> Suunnitelmana on palauttaa vuoden 95 taso 80 kg:n massoissa, joka on itselleni sopivimman tuntuinen yhdistelmä. Pikkunäteillä kireillä lihaksilla varustettu kaveri, joka ei pikkuportaissa puuskuttele.
Omia valintojahan nää on, mutta en kyllä suosittele itseni mittaiselle (178) kaverille kovinkaan lämpimästi 98 kg:n massoja, jos nyt yhtään on kiinnostunut siitä peruskunnostaan. (Huom. oon kyllä isoimmillanikin tehnyt arobisia harjoitteita).
Niin ja kyllä mäkin uskottelin tossa pitkään, että kyl tää sali ylläpitää hyvin peruskuntoa. Mun mielestäni se on pelkkää itsensä pettämistä, jos siis oikeasti salilla saadaan lihaksia luitten päälle. Toi 2450 cooper pakotti jo katsomaan totuutta silmiin. Onneksi!
Ja taitaa olla kyllä niin, että esim. Ronnien pieksee kävelyssä ihan se normaali "McDonalds Joe". Aika vaatimattoman näköistä Ronskun kävelyt ja stepperit on. Vaikea uskoa, että sen kävelylenkillä kovinkaan moni hyytyisi ;)
Ja ronniehan nyt näyttää aivotoiminnan perusteella siltä, että se juoksis aina maratonin viimeistä kymppiä
Osa teistä tietää varmasti mihin viittaan tällä. Brain dead -kilometrit on kyllä niitä parhaita.Kyllä se niin menee, että isot lihakset alkavat jossain pisteessä merkittävästi heikentää aerobista suorituskykyä. Eri asia sitten on, jos jostain muusta syystä haluaa olla massiivinen ja tehdä kompromisseja oman kuntonsa suhteen. Ammattilaisten kohdalla tietenkin ainoa oikea valinta, mutta perus salilla kävijänä kannattaisi mielestäni oikeasti seurailla aerobista kuntoaan.
Omaa tarinaa (hieman treenaillut kadunmies):
1993 Cooper 3450 m, pena 120, massat 70 kg
1995 Cooper 3250 m, pena 145, massat 77 kg
1998 Cooper 3000 m, pena 165, massat 82 kg
==> Tässä välissä rinta repes ja aloitettiin ns. bodaus
2000 Cooper 2800 m, pena 160, massat 90 kg
2003 Cooper 2450 m, pena 160, massat 98
==> Tällä kohtaa alkoi kehityssuunta kaduttaa, portaat ottaa koville tällä aerobisen tasolla
2005 Cooper 2650 m, pena 155, massat 95 kg
2006 Cooper 2800 m, pena 155, massat 92 kg
2007 Cooper 3100 m, pena 150, massat 85 kg
*) Pena nyt vaan karkea mittari natikkapojan tasosta, samoin Cooper (vihaan juoksemista erityisen paljon)
*) Sellaista salilla käyntiä ja aerobinen sellaista lenkillä ja pyöräilemässä käyntiä (eli ei mitään HC-säntillistä otetta saliin eikä aeroon)
*) Missään vaiheessa en ollut mitenkään erityisen rasvainen, toki 98 kg:ssa on jo kahvaakin näkynyt
*) Mittaa 178
==> Suunnitelmana on palauttaa vuoden 95 taso 80 kg:n massoissa, joka on itselleni sopivimman tuntuinen yhdistelmä. Pikkunäteillä kireillä lihaksilla varustettu kaveri, joka ei pikkuportaissa puuskuttele.
Omia valintojahan nää on, mutta en kyllä suosittele itseni mittaiselle (178) kaverille kovinkaan lämpimästi 98 kg:n massoja, jos nyt yhtään on kiinnostunut siitä peruskunnostaan. (Huom. oon kyllä isoimmillanikin tehnyt arobisia harjoitteita).
Niin ja kyllä mäkin uskottelin tossa pitkään, että kyl tää sali ylläpitää hyvin peruskuntoa. Mun mielestäni se on pelkkää itsensä pettämistä, jos siis oikeasti salilla saadaan lihaksia luitten päälle. Toi 2450 cooper pakotti jo katsomaan totuutta silmiin. Onneksi!
- Liittynyt
- 15.10.2003
- Viestejä
- 801
PELKKÄ saliharjoittelu ei todellakaan pidä peruskuntoa yllä, niinkun tuossa ylhäällä jo kirjoitettiin.
Kymmenen minuuttia kuntopyörää treenin alkuun ei ole edes mikään harjoite, vaan ajan kuluttamista ja itselle hyvän mielen tekemistä.
Kymmenen minuuttia kuntopyörää treenin alkuun ei ole edes mikään harjoite, vaan ajan kuluttamista ja itselle hyvän mielen tekemistä.
- Liittynyt
- 31.1.2005
- Viestejä
- 246
Hyvää dataa Foolta, kiitokset.
Hapenottokyvyn yksikkö on joko absoluuttisena luku l/min tai painoon suhteutettu luku ml/kg/min. Absoluuttinen hapenottokyky on pääasiassa perinnöllinen luku. Harjoittelun tai harjoittelemattomuuden vaikutukset ovat muutamia prosentteja suuntaan tai toiseen. 10 % parannus on jo erittäin huomattava ja kaikilla ei edes ole perinnöllisiä edellytyksiä tällaiseen.
Cooper on hyvä maksimaalisen hapenottokyvyn mittari. Jos Foon luvuista lasketaan suhdeluvut paino jaettuna Cooper tuloksella, nähdään miten suhteellinen hapenottokyky on muuttunut. Tulos on, että ei paljoakaan. Paras suhteellinen tulos on viimeinen 3100 m 85 kiloisena ja huonoin 2450 m 98 kiloisena. Näissäkin eroa on alle 10 %.
Eli johtopäätöksenä voidaan sanoa, että absoluuttinen hapenottokyky ei lihasmassan myötä muutu suuntaan tai toiseen. Foollakin näyttää hapenottokyky olevan hyvällä mallilla. Satakiloisena tilannetta voi kuvata: Ferrarin moottori traktorissa. Jos alunperin hapenottokyky on alhainen, voidaankin olla tilanteessa Ladan moottori traktorissa, jolloin päivittäinen elämä voi muodostua turhan raskaaksi.
Hapenottokyvyn yksikkö on joko absoluuttisena luku l/min tai painoon suhteutettu luku ml/kg/min. Absoluuttinen hapenottokyky on pääasiassa perinnöllinen luku. Harjoittelun tai harjoittelemattomuuden vaikutukset ovat muutamia prosentteja suuntaan tai toiseen. 10 % parannus on jo erittäin huomattava ja kaikilla ei edes ole perinnöllisiä edellytyksiä tällaiseen.
Cooper on hyvä maksimaalisen hapenottokyvyn mittari. Jos Foon luvuista lasketaan suhdeluvut paino jaettuna Cooper tuloksella, nähdään miten suhteellinen hapenottokyky on muuttunut. Tulos on, että ei paljoakaan. Paras suhteellinen tulos on viimeinen 3100 m 85 kiloisena ja huonoin 2450 m 98 kiloisena. Näissäkin eroa on alle 10 %.
Eli johtopäätöksenä voidaan sanoa, että absoluuttinen hapenottokyky ei lihasmassan myötä muutu suuntaan tai toiseen. Foollakin näyttää hapenottokyky olevan hyvällä mallilla. Satakiloisena tilannetta voi kuvata: Ferrarin moottori traktorissa. Jos alunperin hapenottokyky on alhainen, voidaankin olla tilanteessa Ladan moottori traktorissa, jolloin päivittäinen elämä voi muodostua turhan raskaaksi.
- Liittynyt
- 21.8.2004
- Viestejä
- 2 970
Samaa ikäluokkaa ja ihan samanlaisin ajatuksin liikkeellä. Sellainen funktionaalinen lihasmassa (170 cm / 80-85 kg ?), niukat rasvat ja hyvä aerobinen suorituskyky ovat ainakin itselleni tavoitteena. Eli että olisin toimintakykyinen ja tietenkin myös särmän näköinen joskus 10-20 vuodenkin päästä. Hirvittää katsella miten osa 40-50 vuotiaista kolleegoista on päästänyt itsensä sellaiseen paskamahakuntoon että ollaan lähellä invaliditeettia. Tuollaista tulevaisuutta en todellakaan halua ja siksi salia, 70-100 km pyöräilyä viikossa ja siistitty ruokavalio.
Täytyy toki myöntää, että jos olisin vielä parikymppinen (:itku: ) ja kehitystä tulisi hyvin, voisi tietenkin kokeilla kerätä massaa oikein kunnolla, mutta tuskin pitäisin siitä olotilasta pidemmän päälle.
- Liittynyt
- 13.6.2003
- Viestejä
- 3 210
Aivan totta, että suorituskyky laskee dramaattisesti massan lisääntyessä. Mielestäni kuitenkin riittävä aerobinen suorituskyky kuvastaa enemmän sitä, minkälaisessa kunnossa sydän ja hengityselimistö ovat. Kuten Voitto Kotiin aiemmin sanoi, ei foonkaan absoluuttinen suorituskyky (hapenottokyky) ollut muuttunut mihinkään painon noustessa.
Ronniehan painaa n. 140kg (tai jotain sinnepäin), kuinka moni yhtä painava pystyy suorittamaan tunnin kävelylenkkejä? Melko harva. Sitä paitsi eikö yleiset suositukset sano terveydelle riittävän liikunnan olevan noin 30 minuuttia kolme kertaa viikossa?
Naapurinmies: Vaikka saliharjoittelu on pääosin anaerobista liikunta, se silti kehittää myös puhtaasti aerobista puolta. Ei tietysti yhtä paljon kuin selkeä aerobinen harjoittelu, mutta terveydelle aivan riittävän paljon.
Ronniehan painaa n. 140kg (tai jotain sinnepäin), kuinka moni yhtä painava pystyy suorittamaan tunnin kävelylenkkejä? Melko harva. Sitä paitsi eikö yleiset suositukset sano terveydelle riittävän liikunnan olevan noin 30 minuuttia kolme kertaa viikossa?
Naapurinmies: Vaikka saliharjoittelu on pääosin anaerobista liikunta, se silti kehittää myös puhtaasti aerobista puolta. Ei tietysti yhtä paljon kuin selkeä aerobinen harjoittelu, mutta terveydelle aivan riittävän paljon.
- Liittynyt
- 15.10.2003
- Viestejä
- 801
Ja minä väitän edelleen, ettei pelkkä saliharjoittelu luo minkään näköistä aerobista kuntoa.
Jos joku painaa muuten 140 kg (tai sinnepäin), ei taideta liikkua terveellisissä raameissa muutenkaan. Ellei ole joitain kaksi ja puoli metriä pitkä. Mikä tuskin on kovin terveellinen olotila sekään.
Jos joku painaa muuten 140 kg (tai sinnepäin), ei taideta liikkua terveellisissä raameissa muutenkaan. Ellei ole joitain kaksi ja puoli metriä pitkä. Mikä tuskin on kovin terveellinen olotila sekään.
- Liittynyt
- 13.6.2003
- Viestejä
- 3 210
Eipä tässä oikein ole mitään väittämistä tai uskomista. Joko tietää asioista jotain tai ei. Kaikki liikunta mikä johtaa hengästymiseen, sydämen sykkeen nousemiseen ja hikoiluun, parantavat aerobista kuntoa. Olipa se sitten marjanpoimintaa tai kehonrakennusta.
- Liittynyt
- 15.10.2003
- Viestejä
- 801
Asia harvinaisen selvä.
- Liittynyt
- 11.12.2002
- Viestejä
- 602
- Ikä
- 49
Itse kyllä koin, että aerobinen suorituskykyni oli varsin huono noissa 98 kg massoissa. Kyllä se ainoa mittari taitaa olla vaan se et miten äijä pystyy etenemään 'maastossa'. Olo on nykyään muutenkin paljon parempi ja esim. työpäivät tuntuvat paljon helpommilta, kun ei ole 47 cm hanskoja hidastamassa koneella näpyttelyä
Pidän silti edelleen kovinkin paljon lihaksista eli älkää ihmeessä ymmärtäkö mua väärin. Onhan ne isot lihakset komiat.Massoja olen myös itse käyttänyt tekosyynä, mutta totuushan on se etten juurikaan kyennyt pitkää lenkkiä ottamaan huonoimmassa aerooppisessa tikissä. Tuo mainitsemani Cooper voi lisäksi olla hieman pettävä mittari suorituksen ollessa vain 12 min. Cooperhan otetaan ainakin mun mentaliteetilla vain ja ainoastaan anaerobisella
Ero on ehkäpä vielä dramaattisempi tuollaisissa tunnista ylöspäin suorituksissa. Ja yleisen vireystason kohenemiseen taisinkin jo viitata.Älkääkö nyt ihmeessä pitäkö jotain tunnin kävelyä minään mittarina peruskunnolle. Jos tuntia ei pysty käveleen todella helposti niin kunto on kyllä todella heikko.
Vaikea ottaa kantaa siihen, että mikä on riittävä peruskunto. Jokainen määritelköön tavoitetasonsa itse. Omalla kohdallani se on kuitenkin jotain ihan muuta kuin tuo heikoin Coopperinoteeraus. Ja oikeastaan jälkikäteen kaduttaa aika pahasti, että annoin hommien lipsahtaa tuohon jamaan.
Ymmärrän kyllä hyvin nuoremman ikäluokan kommentteja, koska olen itse sortunut ihan samankaltaiseen ajatteluun. Mielestäni normaalien saliäijien kannattaisi treenailla tasapainoisemmin salia ja aerobista. Monellahan se "aerobinen" tarkoitaa 10 min kuntopyöräilyä ennen kyykkyä.
Henkilökohtainen mielipide on kyllä se, että salitreeni ei aerobista juurikaan kehitä. Tietty sohvaa ja sipsejä kehittävämpää se on. Mutta kuka täällä luuhaavista nyt haluaa itseään verrata johonkin täydelliseen sohvaperunaan.
Lenkille vaan mars mars!!! Ja salille kanssa!!!
- Liittynyt
- 13.6.2003
- Viestejä
- 3 210
Joo, kyllähän ihanteellisin yhdistelmä on aina sopivasti aerobista ja sopivasti lihaskuntoa. Ite siis kyllä juoksen aktiivisesti ja keväällä on tarkoitus juosta puolimaraton raskaassa sarjassa 1:45:een. Eli en mikään läski bodari ole, kuten joku saattoi jutuistani ymmärtää.
- Liittynyt
- 13.6.2003
- Viestejä
- 3 210
Joskus n. sadan kilon bulkkikunnossa (pituus 188cm) pk-lenkkien vauhdit oli n. 6min/km. Cooper-tuloksesta ei mitään tietoa, ehkä 2800m olis jotenkuten saattanut mennä.
- Liittynyt
- 9.1.2003
- Viestejä
- 3 596
se cooper ei mittaa täysin tota aerobista kuntoo...se on vaan yks mittari...ja lyön vaikka vetoo niin kukaan kehonrakentaja ei juokse lähellekään 3000 coopperissa...laitan pääni pantiksi
Toihan riippuu ihan siitä, että kuka lasketaan kohonrakentajaksi.
- Liittynyt
- 15.3.2004
- Viestejä
- 13 071
ei se nyt kyllä noinkaan ole jos aerobisella tarkoitetaan hyvää juoksu kestävyyttä/kuntoa, hiihtoa,uimista jne...... hapenotto kykyä ja sydäntä puntti kyllä vahvistaa, mutta ei sillä "oikeaa" kuntoa kyllä saa pätkääkään. jos oikeaa kuntoa haluaa niin kyllä niitä erikseen pitää reenata. tupakointi ei juurikaan puntissa vaikuta negatiivisesti mutta juoksussa,hiihdossa,uinnissa jne.... se näkyy välittömästi. ja mitä taas tohon kävelyyn tulee niin ei tunnin kävely voi olla yhtään mitään jollekin 140kilodelle. kun päivittäinen n,3,5tunnin kävely ei tunnu 120kilosella tupakoitsijallekaan juuri missään(paitsi että aina väsyttää:D, muttei se kunnon päälle ota). mutta juosta ei jaksa kuin 200metriä ja on jo ihan sippi
. kävely ei siis todellakaan ole mikään kunnon mittari tai no on ehkä joillekin 70vuotiaille.
- Liittynyt
- 8.11.2006
- Viestejä
- 1 117
Kävely vs. juoksu aerobisen kunnon kehittämisessä.
Kaikki riippuu sykkeestä. Jos kunto on tarpeeksi huono, saa kävelemällä sykkeen varmasti nostettua peruskuntoa kohottavalle tasolle. Hitainkin hölkkä voi samalla kaverilla mennä vauhtikestävyyden puolelle.
Omalla kohdalla ei ainakaan ole mitään toivoa säilyttää kesällä hankittua maratonkuntoa punttitreenillä ja muutamalla PK-lenkillä viikossa. Eli aerobinen kunto on laskusuunnassa kovasta treenistä huolimatta.
Mielenkiintoista olisi kyllä tietää, paljonko CBB-finalistit noin yleensä tekevät aerobista. Pakkiksen porukalla näyttäisi olevan pahimman laatuinen lenkkarikammo mutta ainakin Imre Vähi kertoo Fastin kataloogissa tekevänsä aerobiosta runsaasti ja monipuolisesti.
Kaikki riippuu sykkeestä. Jos kunto on tarpeeksi huono, saa kävelemällä sykkeen varmasti nostettua peruskuntoa kohottavalle tasolle. Hitainkin hölkkä voi samalla kaverilla mennä vauhtikestävyyden puolelle.
Omalla kohdalla ei ainakaan ole mitään toivoa säilyttää kesällä hankittua maratonkuntoa punttitreenillä ja muutamalla PK-lenkillä viikossa. Eli aerobinen kunto on laskusuunnassa kovasta treenistä huolimatta.
Mielenkiintoista olisi kyllä tietää, paljonko CBB-finalistit noin yleensä tekevät aerobista. Pakkiksen porukalla näyttäisi olevan pahimman laatuinen lenkkarikammo mutta ainakin Imre Vähi kertoo Fastin kataloogissa tekevänsä aerobiosta runsaasti ja monipuolisesti.
- Liittynyt
- 13.6.2003
- Viestejä
- 3 210
Jep, juoksemaan oppii juoksemalla, hiihtämään hiihtämällä jne.
Vaikka olin viime kesän pyöräillyt viikottain 150-250km ja siihen päälle salitreenit, en silti syksyn ensimmäisillä juoksulenkeillä kyennyt hölkkäilemään kuin 15-20 minuuttia. Eli vaikka tuohon aikaan pystyin pyöräilmään 85km/3h, oli juokseminen silti täysin mahdotonta; cooperissa tuskin olisi mennyt edes 2500 metriä. Aerobinen pohja toki löytyi ja kun jalat olin totuttanut juoksemiseen, pystyin kuukauden päästä tekemään tavanomaisia kymmenen kilometrin lenkkejä.
Sama homma jos olisin salilla viihtynyt esim. viisi kertaa viikossa tehden aina supersarja/kuntopiirityyppistä treeniä: aerobinen pohja löytyisi, juoksukuntoa ei.
