Keharit!

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Rinkku
  • Aloitettu Aloitettu
Hippa sanoi:
Itse olen työskennellyt kehitysvammaisten parissa ja sieltä olen kokenut, etten haluaisi synnyttää vammaista lasta. Syitä on monia ja niihin lukeutuu sekä kärsimyksen esto että haluttomuus käyttää oma elämä vammaisen hoitamiseen.

Tämän paremmin en asiaani pysty ilmaisemaan. Mulle on täysin käsittämätöntä, että jos mä haluan estää elämän, jossa maataan kuola valuen, omissa paskoissa 24/7 toisen ihmisen armoilla, niin MINÄ olen hirviö. Ja haluan mennä murskaamaan kaikkien vammaisten päät pesäpallomailalla. Mun mielestä se abortointi tai nukutuspiikin antaminen vastasyntyneelle on sata kertaa parempi vaihtoehto kuin se, että kahdenkymmenen vuoden jälkeen jeesustelijat saavat spekuloida, että "mistä sitä tietää, voi se olla onnellinenkin, olipa hyvä, että pidettiin hengissä". Olen edelleen sitä mieltä, että jos se vihannes olisi koira, niin sen tajuaisi jokainen, että se on rääkkäystä. Ei tulisi kenellekään mieleen, että "voihan se olla onnellinenkin". On se saatana, että jokainen tajuaa, että koiran pitää olla koira ollakseen onnellinen. Sen pitää haukkua ja juosta. Olla maailmassa, syödä itse, kakata itse ja nuuhkia jänniä tuoksuja. Mutta annas olla, jos mä olen sitä mieltä, että IHMISEN PITÄÄ OLLA IHMINEN, niin mä olen hirviö. Se on niin sairasta, että paikallaan makaaminen ja kommunikointikyvyttömyys nähdään parempana vaihtoehtona kuin välitön piikki syntymän jälkeen.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
osku sanoi:
Koska musta tuntuu että ne on taakka yhteiskunnalle ja niistä ei ole mitään hyötyä.

Tajuatko millainen taakka sinä olet yhteiskunnalle sen jälkeen kun rattijuoppo on ajanut päällesi ja makaat neliraajahalvaantuneena sairaalassa seuraavat 40 vuotta?
 
Eutanasia on ok, jos ko henkilö sitä itse haluaa. Miten selittää asia vaikeasti kehitysvammaiselle niin, että hän ymmärtää sen??

Eikö kehitysvammaisellakin voi olla hauskoja ja iloisia hetkiä? Iloitkoon sitten vaikka jostain paperin palasta koko viikon tms.?

Jos ihminen on sitten niin vihannes, ettei mistään tajua mitään, niin mitä sitten vaikka hän elää? Eihän hän itse tajua kuinka "kurjaa" hänellä on. Jos pystyy tuntemaan kärsimystä, pystyy myös iloitsemaan.
 
1.Ei kykene liikkumaan.
2.Vaatii ulkopuolisen ihmisen hulehtimaan kaikista perustarpeistaan.
Siis nämähän ovat yksi ja sama asia. Kannattaa miettiä hieman tarkemmin millä "kriteereillä" rupeaa ehdottelemaan vammaisten murhaamista. Mutta eipä taida älynlahjat siihen riittää.
 
Heavy-rock sanoi:
Jos pystyy tuntemaan kärsimystä, pystyy myös iloitsemaan.

Riippuu vähän, mitä se kärsimys on. Kovan fyysisen kivun vastakohta ei mielestäni ole ilo.
 
Panzerfaust sanoi:
1.Ei kykene liikkumaan.
2.Vaatii ulkopuolisen ihmisen hulehtimaan kaikista perustarpeistaan.
Siis nämähän ovat yksi ja sama asia. Kannattaa miettiä hieman tarkemmin millä "kriteereillä" rupeaa ehdottelemaan vammaisten murhaamista. Mutta eipä taida älynlahjat siihen riittää.

Kyllä taas huomaa kuinka ihmisillä on puutetta logiikantajusta

Ei kykyne liikkumaan -> Vaatii ulkopuolisen ihmisen huolehtimaan kaikista perustarpeistaan voi olla totta, mutta ei tarvitse olla liikkumaan kykynemätön jotta vaatisi sitä perustarpeista huolehtimista. "Kaikki" on muutenkin suht laaja käsite..
 
Neuvostoliitto sanoi:
Tiheästä seulasta sen verran, että mulla on lähipiirissä täysin terve lapsi jolla on jossain raskauden vaiheessa todettu olevan kehityshäiriö yms. Vanhemmat eivät ole kuitenkaan halunneet luopua sikiöstä ja myöhemmässä raskauden vaiheessa se onkin todettu terveeksi. Syntyi sitten täysin terveenä :D

Viikonloppuna tuli dokkari keskosista. Nykyään alle 500g ja raskausviikolla 22 syntyvillä lapsilla on mahdollisuus selvitä. Tai sitten saada joku kehityshäiriö. Dokkarissa oli äiti jolle syntyi keskosena kaksospojat joista toiselle tuli muutaman viikon ikäisenä keuhkokuume. Vanhemmat ja lääkärit hyvästeli jo tämän pikkumiehen, mutta tämäpä otti ja parani taudista. Kehityshäiriön riski tässäkin. Miten mahtaisi rinkku suhtautua pieneen keskosvauvaan joka syntyy "terveenä", mutta saa mahdollisesti myöhemmin jonkun kehityshäiriön? Saunan taakse ja sit pakkikseen tredi: Let´s kill the keskoset - mahdolliset keharit?

Suomessa ei elvytetä alle 24 viikkoisia keskosia. Pienin Suomessa syntynyt eloon jäänyt keskonen on noin 400g.

Suurin osa keskosista ei jää niin vaikeasti vammaiseksi, ettei kykenisi liikkumaan tai oppia sanoja. En ole kuullutkaan tällaisesta tapauksesta. Seuraan hyvin tarkkaan kaikkia keskosjuttuja ja harmi, etten tuota dokumenttia nähnyt.

En ole varma noista seuloista, mutta heräsi sellainen kysymys voiko lapsivesipunktion tulos olla positiivinen ja lapsi silti terve? Jotenkin tuntuu mahdottomalta, että sieltä löytyisi sairaita soluja, vaikka lapsi olisi terve. Mutta en tiedä asiasta niin paljon, että uskaltaisin mitään varmaa sanoa.

Tosin seulontatuloshan vasta antaa viitteen, se ei ole yhtään varma tulos sekään. Ultraäänen niskapoimun katsominen on hyvin epävarma keino todeta kehitysvammaisuutta.
 
osku sanoi:
Koska musta tuntuu että ne on taakka yhteiskunnalle ja niistä ei ole mitään hyötyä.

Millä tavalla ovat taakka yhteiskunnalle? Moni downin syndroomaa sairastava voi elää melko normaalia elämää itsenäisesti.

En minä ainakaan katso, että vammaiset pitäisi jättää synnyttämättä, koska ovat taakka yhteiskunnalle. Mun näkemykseni tästä vammais- ja aivokuolleisuusasiassa perustuu siihen, mikä on minun mielestäni elämisen arvoinen elämä.

Jos tota hyötyä lähtee katsomaan ja sen perusteella katsotaan ihmisarvo, olisi maailma täynnä arvottomia ihmisiä.
 
Marx sanoi:
Voisiko joku kaivaa jostain jonkunlaisen tilaston, paljonko tällaisia täysin aivokuolleita lapsia syntyy Suomen kokoisessa maassa vuosittain? Veikkaanpa, ettei luku ole kovinkaan suuri. Kannattaako siis näistä marginaalisista tapauksista kenenkään mieltään vaivata? Käyttäkää toki energianne ja fiksut ajatukset johonkin hieman kehittävämpään toimintaan.

Aivokuolleita tuskin syntyy kovinkaan paljoa, mutta vakavasti aivovaurioisia syntyy kuin myös sellaisia kehitysvammaisia, joiden eliniän odotetaan jäävän maksimissaan vuoden parin mittaiseksi.

Sitten on niitä, jotka vammautuvat synnytyksessä tai heti sen jälkeen. Esimerkiksi keskosilla on syntymän jälkeen kaikenmoista vaivaa, jotka voivat vaurioittaa aivoja.
 
ringside sanoi:
Tämän paremmin en asiaani pysty ilmaisemaan. Mulle on täysin käsittämätöntä, että jos mä haluan estää elämän, jossa maataan kuola valuen, omissa paskoissa 24/7 toisen ihmisen armoilla, niin MINÄ olen hirviö. Ja haluan mennä murskaamaan kaikkien vammaisten päät pesäpallomailalla. Mun mielestä se abortointi tai nukutuspiikin antaminen vastasyntyneelle on sata kertaa parempi vaihtoehto kuin se, että kahdenkymmenen vuoden jälkeen jeesustelijat saavat spekuloida, että "mistä sitä tietää, voi se olla onnellinenkin, olipa hyvä, että pidettiin hengissä". Olen edelleen sitä mieltä, että jos se vihannes olisi koira, niin sen tajuaisi jokainen, että se on rääkkäystä. Ei tulisi kenellekään mieleen, että "voihan se olla onnellinenkin". On se saatana, että jokainen tajuaa, että koiran pitää olla koira ollakseen onnellinen. Sen pitää haukkua ja juosta. Olla maailmassa, syödä itse, kakata itse ja nuuhkia jänniä tuoksuja. Mutta annas olla, jos mä olen sitä mieltä, että IHMISEN PITÄÄ OLLA IHMINEN, niin mä olen hirviö. Se on niin sairasta, että paikallaan makaaminen ja kommunikointikyvyttömyys nähdään parempana vaihtoehtona kuin välitön piikki syntymän jälkeen.

Kyllähän tähän ihmisten käsityksiin vaikuttaa vahvasti myös kulttuuri, jossa on sellainen moraalikäsitys, ettei ihmistä saa tappaa missään nimessä mistään syystä, vaan elämää on suojeltava ja ylläpitettävä millä tahansa keinolla.

Täällä on aika vähän puhuttu siitä, mitä ihminen itse haluaisi. Minä en haluaisi maata vuosikausia sairaalan sängyssä kykenemättömänä liikkumaan ja kommunikoimaan. Se olisi sitä hirveämpi kohtalo, mitä enemmän aivoissa ajatuksia liikkuu.

Nää on asioita, jotka kaikkien kannattaisi miettiä, koska joku päivä voi itselle käydä pahasti ja on omille läheisille hirveä tuska miettiä, mitä ihminen itse haluaisi tilanteessa tehtävän. Haluaako maata siellä sängyn pohjalla vai ei. Haluaako luovuttaa elimet jollekin toiselle ihmiselle vai ei. Haluaako kokeilla jotain riskialtista leikkausta vai ei.

Ja kannattaa myös kertoa nuo toiveet niille läheisille siitä huolimatta tekeekö hoitotestametin vai ei.
 
Hippa sanoi:
Millä tavalla ovat taakka yhteiskunnalle? Moni downin syndroomaa sairastava voi elää melko normaalia elämää itsenäisesti.

En minä ainakaan katso, että vammaiset pitäisi jättää synnyttämättä, koska ovat taakka yhteiskunnalle. Mun näkemykseni tästä vammais- ja aivokuolleisuusasiassa perustuu siihen, mikä on minun mielestäni elämisen arvoinen elämä.

Niin no meillä on tässä vähän näkemys eroa,mielestäni tuossa on vaan hyvä tilaisuus päästä eroon ryhmästä jonka vaikutus yhteiskuntaan on loppujenlopuksi selkeästi negatiivinen.
 
osku sanoi:
Koska musta tuntuu että ne on taakka yhteiskunnalle ja niistä ei ole mitään hyötyä.

Kommenttiesi perusteella näkisin, että sinä olet taakka yhteiskunnalle eikä sinusta ole mitään hyötyä.
 
Hippa sanoi:
Suomessa ei elvytetä alle 24 viikkoisia keskosia. Pienin Suomessa syntynyt eloon jäänyt keskonen on noin 400g.

Suurin osa keskosista ei jää niin vaikeasti vammaiseksi, ettei kykenisi liikkumaan tai oppia sanoja. En ole kuullutkaan tällaisesta tapauksesta. Seuraan hyvin tarkkaan kaikkia keskosjuttuja ja harmi, etten tuota dokumenttia nähnyt.

En ole varma noista seuloista, mutta heräsi sellainen kysymys voiko lapsivesipunktion tulos olla positiivinen ja lapsi silti terve? Jotenkin tuntuu mahdottomalta, että sieltä löytyisi sairaita soluja, vaikka lapsi olisi terve. Mutta en tiedä asiasta niin paljon, että uskaltaisin mitään varmaa sanoa.

Tosin seulontatuloshan vasta antaa viitteen, se ei ole yhtään varma tulos sekään. Ultraäänen niskapoimun katsominen on hyvin epävarma keino todeta kehitysvammaisuutta.

http://www.yle.fi/tv1/ohjelmaopas.php?date=20050605&time=1105
 
ringside sanoi:
Tämän paremmin en asiaani pysty ilmaisemaan. Mulle on täysin käsittämätöntä, että jos mä haluan estää elämän, jossa maataan kuola valuen, omissa paskoissa 24/7 toisen ihmisen armoilla, niin MINÄ olen hirviö. Ja haluan mennä murskaamaan kaikkien vammaisten päät pesäpallomailalla. Mun mielestä se abortointi tai nukutuspiikin antaminen vastasyntyneelle on sata kertaa parempi vaihtoehto kuin se, että kahdenkymmenen vuoden jälkeen jeesustelijat saavat spekuloida, että "mistä sitä tietää, voi se olla onnellinenkin, olipa hyvä, että pidettiin hengissä". Olen edelleen sitä mieltä, että jos se vihannes olisi koira, niin sen tajuaisi jokainen, että se on rääkkäystä. Ei tulisi kenellekään mieleen, että "voihan se olla onnellinenkin". On se saatana, että jokainen tajuaa, että koiran pitää olla koira ollakseen onnellinen. Sen pitää haukkua ja juosta. Olla maailmassa, syödä itse, kakata itse ja nuuhkia jänniä tuoksuja. Mutta annas olla, jos mä olen sitä mieltä, että IHMISEN PITÄÄ OLLA IHMINEN, niin mä olen hirviö. Se on niin sairasta, että paikallaan makaaminen ja kommunikointikyvyttömyys nähdään parempana vaihtoehtona kuin välitön piikki syntymän jälkeen.

Olen jossakin määrin samaa mieltä, mutta niin kauan kun järjestelmä ei ole aukoton, niin siihen ei voi ryhtyä.
Ei saa koskaan kuulua lausetta: "Sori, minusta se näytti ihan vammaiselta niin minä annoin piikin"
Sekin yksi henkiinjäänyt saattaa tuotaa yhteiskunnalle niin paljon että on varaa pitää hengissä ne loput kasvit.
 
osku sanoi:
Niin no meillä on tässä vähän näkemys eroa,mielestäni tuossa on vaan hyvä tilaisuus päästä eroon ryhmästä jonka vaikutus yhteiskuntaan on loppujenlopuksi selkeästi negatiivinen.

Hyvä pointti. Jos eräs mustaviiksinen taidemaalari olisi muutama vuosikymmen sitten onnistunut tuossa niin tietty porukka ei epätasapainottaisi maailmantaloutta haalimalla omaisuutta määrättömästi itselleen.

Rinkku voisitko yrittää ymmärtää mun pointtia? Hyvä elämä on subjektiivinen käsite ja onnellisuus riippuu siitä paljonko saat mannaa siitä onnellisuuskorista jonka itse käsität. Jos yksivuotiaan tasolla oleva henkilö on onnellinen perustarpeiden täyttymisestä niin häntä ei voi sun kärsimysnäkökulmasi perusteella tappaa. Jos mulla tulisi nyt joku aivoverenvuoto ja vajoaisin rinkun spekseihin niin voisin ihan hyvin olla ihan yhtä onnellinen koska en enää tajuaisi kaivata viinanjuontia, naista tai bemaria.

Aivan eri keskustelu on se että pitääkö ihminen tappaa jos hänestä on haittaa yhteiskunnalle ja mun mielestä siihen ei kannata lähteä koska asia kirvoittaa vain tuollaisia mun mielestä naurettavia kommentteja kuin tuo quottaamani. Sanotaan nyt senverran että itse olisin valmis esim. tappamaan murhaajat ja lapsenraiskaajat kuin "keharit" joiden yhteiskunnalle aiheuttama taakka on pelkästään taloudellinen. Ja kenenkään vanhemman ei ole pakko hoitaa vammaista lasta. Lapsen voi viedä laitokseen jos ei jaksa. Olisi kuitenkin luultavasti helpompaa äidin psyykeelle antaa lapsi pois ja käydä vaikka paijjaamassa sitä aina kun jaksaa, sen sijaan että vetää kuulan kalloon.

Mainittakoon, että olen eutanasian puolella ja myöskin sen puolella että vanhemmat saavat päättää lapsen abortoinnista sikiön epämuodostumisen paljastuessa. Lapsivesitutkimushan on aika pitävä tiettyjen vammojen paljastajana, mutta käsittääkseni jotkut luopuvat siitä sen takia että kyseinen tutkimus saattaa aiheuttaa keskenmenon.
 
Vihannesten elättäminen on tietysti hieman pöhköä, mutta toisaalta voi kysyä että miksipä ei? Heitä on kuitenkin määrällisesti hyvin vähän joten kustannukset eivät ole merkittävät.

Mikäli omaiset haluavat pitää vihanneksen elossa, miksi ei näin saisi tehdä? Mikäli potilas itse on tosiaan täysin pihalla maailman menosta, ei hänellä määritelmällisesti voi olla mielipidettä asian suhteen. Ja ulkopuolisia asian ei pitäisi juurikaan koskettaa (paitsi kenties tuo kustannuskysymys).

Jos potilaalla itsellään on vielä tietoisuus tallella ja hän haluaa kuolla on tilanne tietysti toinen.

Sikiöseulonta ja tulevaisuudessa geenimanipulaatio tulevat joka tapauksessa vähentämään tällaisten tapausten määrää entisestään, joten ongelma ei ole merkittävä.

Keskustelussa on muuten selvästi havaittavissa, että ihmisellä on synnynnäinen viha ja vastenmielisyys sairaita ja vammaisia kohtaan. Se että tällainen inho on kehittynyt alkuihmisen elinympäristössä on luonnollista (sairas ja vammainen on uhka koko ryhmän terveydelle ja kuluttaa niukkoja resursseja), mutta nykyisessä yltäkylläisessä hyvinvointiyhteiskunnassa se ei ole kovinkaan tarkoituksenmukainen.
 
ringside sanoi:
Mun mielestä se abortointi tai nukutuspiikin antaminen vastasyntyneelle on sata kertaa parempi vaihtoehto kuin se, että kahdenkymmenen vuoden jälkeen jeesustelijat saavat spekuloida, että "mistä sitä tietää, voi se olla onnellinenkin, olipa hyvä, että pidettiin hengissä".

Jos mahdollisuuden antaminen on jeesustelua, niin mitä on sen päättäminen, ettei toisen ihmisen elämä ole elämämisen arvoista? Kuka tunnustautuu tällaiseksi pikku jumalaksi?
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom