Ajattelin kirjoittaa muutaman sanasen, (etenkin Hulkin, MKM:n ja muiden perusohjelmien kannattajien innoittama). Usealle on todellakin juurtunut mieleen, että perusohjelma on juuri se 4-5 jakoinen, missä tehdään 2-4 liikettä per lihasryhmä ja keskitytään tuntumaan ja pumppiin.
Tarkastelemalla ihmisen fysiologiaa ja saliharjoittelua ennen kuin steroidit tulivat mukaan, tulee väkisinkin siihen päätökseen, että ylä/alakroppa ja koko kroppa jaot ovat usein niin toimivimpia ohjelmarunkoja.
Omien havaintojen ja kokemuksien perusteella ylä ja alakroppa jako toimii ja samoin toimii koko kroppa jako.
Koko kroppa 3 kertaa viikossa tyyppisissä ohjelmissa, useimmat kohtaavat hankaluuksia sen takia, että sarjat otetaan liian kovaa(usein HD/MD treenaajien erhe), joka pidemmällä tähtäimellä johtaa väistämättä hermostolliseen ylikuntoon.
Ohjelmat jossa lihas, treenataan 2 kertaa viikossa ovat usein voiman ja massan kehityksen kannalta suotuisia.
Voimanostoa vähän sivusta seuranneena, usein kyykkyä ja penkkiä otetaan 2 kertaa viikossa, jopa 3 kertaa. Tehot on näissä tapauksissa oltava oikeissa mitoissa.
Kova penkkitreeni voi voimanostajalle olla esim. 10-15 sarjaa(kärjistetty esimerkki, voimaa kun voi treenata niin eri tavoilla, peruskunto ja kisaa edeltävä treenaus erikseen yms.), joten lienee selvää, ettei 4 päivän päästä oikein pysty tekemään samanlaista treeniä.
Joten usein se 4-5 päivä on kevyt nopeusvoima penkkitreeni ja kevyt selkä treeni(ylätaljaa levyesti, olkapäitä esim. takaolkapää treeniä yms. huolto tyyppisesti.
Iso volyymi ei estä siis kehittymistä, kunhan tehot(sarjaan kovuus, kuinka loppuun asti sarja viedään) ovat oikeat.
40-50 luvun kehonrakentajat(nimitys voimanrakentaja saattaisi olla osuvampi, koska useimmat kehonrakentajat treenasivat erittäin voimanostotyyppisesti perusliikkeillä ja painonosto liikkeillä.) käyttivät ”koko kroppa” ja ”ylä ja alakroppa” jakoja ja keskittyivät voiman lisäämiseen, perusliikkeissä: takakyykky/etukyykky/hack kyykky tangolla/niskakyykky, maastaveto(suorin jaloin ja pukeitä maastaveto variaatioina), leuanvedot eri otteilla, pystypunnerrukset tangolla/käsipainoilla, penkkipunnerrukset, dipit, pohjenousut seisten, hauiskäännöt ja ranskalaiset punnerrukset, työntöä ja tempausta unohtamatta.
Koko kroppa treeni saattoi kestää 1,5 tuntia ja se tehtiin 3 kertaa viikossa.
Sinäänsä on paska puhetta, että ”treenaukseen liittyvä tieto” olisi paljon lisääntynyt(ravinnon tutkimusta en vähättele ja siinä on mielestäni suurimmat harppaukset tehty).
Yksi asia, mikä pistää väkisin silmään, 30-50 luvun treenaajissa, että kerralla treenattiin jopa 1,5 tuntia.
Tutkimuksissa on havaittu, että treenien kestäessä yli 45 min. hormonitasot alkavat laskea suhteellisen nopeasti. 60 min. treeni ei ole niin ”saatanasta” kun voisi luulla, mutta 1,5 tunnin treenit ovat naturaalin hormonitasoille ehdottomasti hallaa.
Voimanostajien toimivaksi havaittu konsti onkin treenata 60 min. ja pitää välillä taukoa esim. 30 min.(nauttia samalla vaikka proteiinijuoma) ja suorittaa tämän jälkeen vielä 30 min. treeni.
30min. lepo treenien välissä auttaa hormonitasoja palautumaan ja treenit toimivat tehokkaammin.
Periaatteessa saliharjoittelun pätkiminen pienenpii osiin, on palautumisen kannalta tehokkaampaa, kuin treenata 1,5-2 tuntia, ns. ”täysi höyry” päällä.
Yksi virheellisyys on verrata saliharjoittelua, johonkin muuhun lajiin.
Esim. Jääkiekkoilijat kokevat suuria ongelmia, siinä että salitreenejä onkin vaan esim. vain 3 kertaa viikossa.
Jääkiekossa tunnetusti treenataan paljon ja tuntimäärät ovat viikoittain, jo junnutasolla suhteellisen isoja(kun ollaan tosissaan jääkiekkoa harrastamassa).
Ongelma on aina siinä, että esim. kiekkoilija ei tee niitä treenejä siten, että laittaa kuormaa(lue: painoa ei kohdistu kropan päälle ja rasita keskushermostoa) selkänsä päälle useita kymmeniä kiloja(ajatellaan kevyttä paino, mikä olisi jalkakyykyssä nuorella, joka aloittelee saliharrastusta) esim. vaikka 70-80 kg ja luistelisi tunti tuo paino niskassa. Onneksi kyykky on niin rankka liike, että sitä ei harva kiekkoilisi suostuisi/pystyisi omasta halustaan tekemään.
Ajatelkaa vaikka itse:
4-6 kertaa jalkakyykky treeniä viikossa, treenien kestot 1-2 tuntiin, ja kaikki treenit täysiä(sarjat maksimaalisilla painoilla ja intensiteetillä), painojen liikkuessa, 70-100kg, (esimerkki kiekkoilija voisi kyykätä maksimissaan vaikkapa 110-120kg.)
Jääkiekossa rasitus on siis huomattavan kevyempää(sen takia treenata voi useasti) ja keskittyy enemmän lihasten kestävyyteen.
Sitä en kiellä etteikö harjoittelua voi olla todella paljon(ajatellen yleistä näkökulmaa), mikä ne tehot ovat oikeat(suosittelen katsomaan voimapuolelta esim. jto ohjelma sovelluksia, voimanostoon, joissa volyymia on, mutta tehoja hallitaan ja pyritään samalla kasvattamaan rautamäärä, pitkällä aikavälillä).
Voimanosto/kehonrakennus siis toimii molemmilla tavoilla, volyymi voi olla iso tai pieni, riippuen miten tehoja jaetaan, eri treeneihin/treeniin.
Uskon että moni pystyy treenaamaan liian kovaa, etenkin kun halu isoihin lihaksiin ja suuriin voimiin on kova.
Suoraan sanottuna, en ole ikinä kuullut että joku EI olisi kehittynyt, koska olisi treenannut liian vähän(uskon että liian löysällä intensiteetillä, kehittyminen on mahdotonta).
Lisäksi ylikunto on kaikkien huulilla(tämä pirullinen ilmiö, joka EI ole lihasten ylikuntoa esim.
kenenkään ”takaolkapää” ei ole ylikunnossa vaan kyse on keskushermoston liikarasituksesta (vrt. todella suuri stressi, johtuen normaalisti voisi johtua esim. aikuisen ihmisen kohdalla liian suuresta vastuusta työssä yms.
Ylikunnon taustalla on usein liian kova treeni ja se että syödään liian vähän. Pahimmallaan ylikunto vie treenaajan ihan maihin, ei jaksa tehdä mitään, salilla käyminen tuntuu pahalta, ruoka ei maistu. Normaalin elämän eläminen vaatii ponnisteluja.
Tähän kuntoon päästää tosin vain, liian pitkään ja liian kovan painoharjoittelun avulla(liikaa sarjoja, liian kovaa).
Etenkin kasvavien nuorien miesten, jotka haluavat painoa lisää
->kannataa panostaa siihen, että syö kotiruokaa paljon.
Yksi vanha toimivaksi havaittu kaava: 37-40 kcal/painokilo niin paino nousee.,
lisäksi nukkumisella on erittäin kova vaikutus palautumiseen(hermoston korjaukset REM unen aikaan ja kasvuhormonin eritys, nuorella tämä on tärkeä jo pituuskasvun vuoksi!).
Pumppi ja tuntuma on kehonrakennuksen myyttejä, jotka myös toimivat käytännössä. Pumppaavan treenityylin harrastajat kuitenkin usein toteat, tarpeeksi kauan ”pumppitreeniä” tehtyään, että joskus täytyy painoa laittaa lisää ja pyrkiä ylös.
Oikein on se, että osaa tehdä liikkeet oikein ja saa ne tuntumaan oikeassa paikassa mutta liika nysvääminen tuntuman kanssa ei tuota tulosta.
Jos pelkää raudan nostamista, ei kehittyminen ole kovin helppoa. Kun liikeradat on opittu, ei niitä enää kannata ”opiskella”, tekemällä ”tuntuma” treenejä ja hakien pelkkää pumppia.
Sillä ei ole merkitystä, kuinka kovaa treenaa(kuka tämänkin määrittelee?).
Vaan sillä, että kehittyy ja saa pidemmällä ja lyhyemmällä aikavälillä sarjapainoja nousemaan.
Mitään treeniohjelmaa, ei voi arvioida pelkän sarjamäärän tai jaon perusteella.
Moni ohjelma, kun toimii kun tehot ovat oikeat ja mennään painoissa kuitenkin ylöspäin säännöllisesti.
Omien kokemuksien mukaan, kun treenataan lihakset 2 kertaa viikossa on toimivampi tapa, kuin että treenaisi lihakset läpi kerran 7-9 päivässä.
Kieltämättä olen kehittynyt myös perinteisellä HD/MD 3- jaolla: 1. Rinta, olkapää, ojentajat 2. jalat, pohkeet 3. selkä, hauis.
Yhtäläiseen kehitystä on tapahtunut: 1. yläkroppa 2. alakroppa, 3. yläkroppa, 4. alakroppa jaolla, jossa lihakset treenataan 2 kertaa viikossa läpi. HD tyyppisessä treenissä intensiteetti on ollut kovempaan, ylä ja alakroppa jaolla, ”tehoja” on yksittäisen treenin kohdalla joutunut laskemaan(tämän seikan estämättä kehitystä.) Itse asiassa voimanoston puolelta tämän tyyppiset jaot ovat suosittuja.
Huom: Hallittu muutos on tärkeää mutta toimivan ohjelman, jatkuva muuttaminen, on täysin turhaa.
If it works, don’t fix it.
Esimerkkiohjelmana pitäisin jotain koko kroppa ohjelmaa tehtynä 2 kertaa viikossa(3 kertaa viikossa on aika tiuha, 2 kertaa viikossa lihasryhmät treeni toimii useille hyvin).
Lihakselle tulisi kokonaisuudessaan, 4 sarjaa per viikko, ainakin mun ajatuksen mukaan tuosta on hyvä lähteä liikkeelle(sarjamäärät voisi nostaa 6 sarjaa per viikko maksimissaan tai 3 kertaa viikossa 9 sarjaa per lihas.).
Järkevää on aina uuteen ohjelmaan mennessä, aloittaa se ”helposti”, tehdä ns. ”suklaa” versiota ensin, 1-2 kuukauteen ja pohtia sitten, toimiiko se vai ei. Eli pitääkö sarjoja lisätä vai on syy ruokailussa yms.
Mikäli syömiset ja nukkumiset on hoidettu oikein, sanoisin että suurelle osalle ohjelma toimii enemmän kuin hyvin.
Toistot on 8-12 tuntumassa ihan sen takia, että keskimääräisesti jokainen ihminen reagoi erittäin hyvin juuri tuolla alueella. Sarjat tehdään omin voimin loppuun saakka, eikä erikoistekniikoita tai pakkotoistoja käytetä.
Koko kroppa ohjelmissa voi tehdä hauiksia ja ojentajia(tästä joku varmasti inisee), käytännön syistä jätin ne pois, keskittämällä leuanvedossa ja penkkipunnerruksessa/pystypunnerruksessa sarjapainojen nostamiseen, ei voi välttyä etteikö hauikset ja ojentajat saisi rasitusta. Kaikki liikkeet, kun tehdään täydellä liikeradalla.
Ajan tuhlausta, tietenkin välillä on hyvä antaa hauiksille ja ojentajille suoraa rasitusta, vaihtelun ja hallitun muutoksen vuoksi.
Pakko todeta tähän väliin(kun hauiksen kehitykseen usein kysellään vinkkejä) en ole ikinä nähnyt treenaajaa, jolla olisi isot hauikset ja ojentajat, jos ei selkä/olkapäät/jalat EIVÄT olisi isot.
Absurdia olisi kuvitella, että jos on heikko yläselkä ja olkapäät, että kädet saisi kasvatettu 43-50 cm(huom. harva saa käsiä 50 cm, kun puhutaan naturaaleista. Ja roinaajillekin 50 cm on jo iso tumppu, riippuen hauiksien mallista yms.), ilman että olkapäät, yläselkä, niskat jaksaisivat ”kannatella” suhteessa isoja: hauis ja ojentaja lihaksia.
Ihmisen ruumis, ei symmetria virheistä tykkää, joko on iso tai ei ole. Lihasten epätasainen kehittyminen vaikuttaa aina kropan toimivuuteen. Ruumis on ”kineettinen ketju”.
Yksi huomio on siinä ohjelmaa ajatellessa, että salilla en haluaisi itse viettää 4 päivää (tai yli 4 päivää viikossa, jotenkin on kiva tehdä muutakin kuin treenata, lukea pakkotoistoa yms…;)
Omalle päälle 2-3 kertaa viikossa salilla viikoittain tuntuu passelilta, treenien kestäessä yleensä maksimissaan 45 min. Lisäksi pari kertaa viikossa oli hyvä tehdä, reipasta kävelyä esim. 2 kertaa viikossa, kävelylenkkejen kestojen ollessa 45-60 min. Kävely on sitä liikuntaa, joka pitää selän nikamia kunnossa.
Etenkin istumatyötä tekevät saisivat harrastaa kävelyä vähintään tuon verran ja niska/hartia/rinta alueen säännöllistä venyttelyä.
Ei kuullosta mahdottomalta?
eikä treenaaminen sellaista pidä ollakaan.
Lisäksi itselläni vakiintunut tapa on treenata 3 viikkoa kovaa, ja pitää 1 kevyt treeniviikko/1 viikon totaalinen tauko.
Useimmissa tapauksissa 4-5 viikon kohdalla täytyy keventää. Omien fiiliksien mukaan pitkälti silti mennään, tarvitseeko lepoa vai ei.
Jos sarjapainot nousee ja olo on hyvä, unensaanti on hyvää ja ruoka maistuu->homma toimii.
koko kroppa 2 kertaa viikossa(vaihtoehtoisesti koko kroppa 3 kertaa viikossa, yksi samanlainen treenipäivä lisää-> treenipäivät esim.(Ma, Ke, Pe):
Ma:
penkkipunnerrus tangolla, 2x8-12
leuanveto vasta otteella 2x8-12
pystypunnerrus käsipainoilla istuen 2x8-12
kyykky 2x8-12
suorin jaloin maastaveto 2x8-12
pohjenousu seisten koneessa tai pohjenousu seisten kp. 2x8-12
istumaan nousu vatsalaudalla/vatsarutistus 2x10, lisäpainot.
To:
penkkipunnerrus tangolla, 2x8-12
leuanveto vasta otteella 2x8-12
pystypunnerrus käsipainoilla istuen 2x8-12
kyykky 2x8-12
suorin jaloin maastaveto 2x8-12
pohjenousu seisten koneessa tai pohjenousu seisten kp. 2x8-12
istumaan nousu vatsalaudalla/vatsarutistus 2x10, lisäpainot.
Tuossa Hulkin mainitsemassa DC:ssä treenataan lihakset kerran 5 päivässä(mikä kuulostaa järkevältä), kovien sarjojen loppuun asti vietyjen sarjojen määrä on per lihas 2 per viikko.
MKM on on myös saman tyylisen treenauksen kannattaja ja kuten sarjoista huomaakin,
DoggCrappp on läheistä sukua varsinkin HIT tyyppiselle treenaukselle.
Ed. mainitussa koko kroppa 2 kertaa viikossa ohjelmassa, sarjamääriä on enemmän, koska niitä ei ole tarkoitus tehdä niin loppuun saakka. Kaikki toistot tulee omin voimin, tuossa ohjelmassa.
Kehottaisin ihmisiä lukemaan seuraavilla nimimerkeillä kirjoittelevien posteja, esim. Hulkki, MKM, S225T, jto, Sakkeus, Jsmith, strong. Liittyen frekvenssin vaihteluun yms.
Muitakin hyviä postaajia on, esim. HST threadissa.
Treenitietoutta on pakkotoistossa erittäin paljon, niin sitä kannattaa käyttää. Kuitenkin jokainen käyttää aikansa salilla, siten miten haluaa, voi pumpata ja jumpata tehdä vaikka mitä. Lihas vastaa aina kuorman nostoon, se on kovin ”shokki” lihaksen kasvuun, minkä voi antaa.
MKM sen tiivisti:
”quote: TIIVISTELMÄ: Treenatkaa nyt, hyvät ihmiset, yksi- tai kaksijakoisella ohjelmalla yhteensä 2-3 tuntia viikossa ja keskittykää perusliikkeisiin.”
Mutta jto heitti pallon takaisin…
”toisaalta (yksi lempparisanojani) tiedän paljonkin natuvahvoja enemmän-tai-vähemmän-järkäleitä, jotka on treenannu 1krt/vko/liike esim. 20v. ja kehitystä tulee edelleen. sekin johtuu siitä, että osataan hakea sitä muutosta jotain kautta. ei välttämättä tiuhentamalla treenifrekvenssiä.
avoimin mielin treenailemaan, porukka.”
Molemmissa viesteissä, on totuutta todella paljon.
Jokainen voi miettiä, kummalla on enemmän merkitystä:
Pumppaamisella ja tuntuman hakemisella vai sillä että nostetaan määrätietoisesti, suuremmin tuntumasta(liikkeet tehdään kuitenkin aina oikealla suoritustekniikalla, suoritustekniikkaa huonontamalla usein vain huijaat itseäsi, Huom: huijaamistekniikan käyttö, suoritustekniikassa on edistyneiden treenaajien käyttämä ”erikoistekniikka”, aloittelija ei siitä saa hyötyä nimeksikään) välittäen sarjapainoja?
Pumppaaminen on toki miellyttävämpää, ei joudu kokoajan lisäämään painoja…
Ja eristävät liikkeet kivoja. Ja kukaan ei kehity pakkotoistoa lukemalla, itse on osattava tehdä muutokset ja pyrkiä parempaan.
Jos kehittyy kuka välittää tuntumasta ja pumpista?
ja jos sarjapainot nousee ja pumppi on hyvä, ei sekään pahasta ole.
Kehitys(sarjapainojen kasvaminen ja lihasmassan kasvaminen, on mun mittapuulla kehitystä) on mulle tärkeintä, en mä muuten tätä harrastaisi.
Tulevaisuudessa treeni voi olla ns. ”ylläpito” treeniä lihasmassalle ja voimille, tällä hetkellä en näe sellaista treeni tarpeelliseksi.
Voimanosto tyyppistä treenausta pidän nykyään enemmän arvossa, voimanosto tyyppisellä treenillä on ennen rakennettu ja nykyäänkin rakennettu hyviä kroppia, niin naisille kuin miehille.
Sinäänsä ei ole merkitystä oletko painonnostaja, kehonrakentaja, voimanostaja:
Kaikille ed. mainituille yhteistä on, että rauta määrän tangossa ratkaisee, pidemmällä aika välillä.
Se joka lisää vuosittain liikkeisiin painoja, menee eteenpäin. Ruokavalio ratkaisee kasvaako mies tai naispainoharjoittelijan lihakset, olettaen että raudat nousee.
Se joka tekee esim. 4 vuotta putkeen samoilla painoilla tai jopa pienemmillä, ei voi hirveästi kehittyä. Sarjapainojen lisäys on aina tärkeintä perusliikkeissä (eristävissä liikkeissä painot ei välttämättä nimeksikään nouse, esim. hauiskääntö tangolla).