Kauppakorkeaan 2013

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja chIa
  • Aloitettu Aloitettu
Mua alkaa jo pikkuhiljaa ahdistaa! Tuntuu että vielä niin paljon tehtävää kokeen eteen ja eihän tässä oo enää aikaa kun sellaset viikko/kirja, millon pitäis osata asiat jo täydellisesti. Mun on ainakin vaikeempi nukahtaa jo illalla ku asiat pyörii päässä, toivottavasti en oo ihan hermoheikko koetta edeltävänä yönä :D Laskista luen nyt ja tuntuu vähän haastavalta, mutta tarkotus ois tässä viikon aikana opetella se niin, että pärjään tehtävissä.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Ei tarvitse päätellä rivien välistä :) Melkein kaikissa aiemmissa laskentatoimen kirjoissa (kuulemma, en ole kuin pintapuolisesti lukenut Avain laskentatoimeen ja rahoitukseen tämänvuotisen lisäksi) on tulkittu tunnuslukuja, ja kerrottu hieman ohjearvoja niille, mutta nykyisessä kirjassa ei ole, niin ei tarvi osatakaan. Tärkeää on osata laskea tunnusluvut mitä kirjassa esitetään + etsiä yrityksen taseesta ja tuloslaskelmasta tarvittavat luvut niihin.

Quick ja current ratiosta taidetaan sanoa vaan, että current ratio on quick ratiota suurempi.
En nyt muista pystyykö sen kirjan tietojen mukaan päättelemään (kai se oli mahdollista?), mutta valmennuskurssilta jäi mieleen, että sijoitetun pääoman tuottoprosentin pitäisi/kannattaisi olla väh. vieraan pääoman korkokulujen suuruinen, ja oman pääoman tuottoprosenttia sitten voi verrata sijoittajien tuottovaatimukseen miten toteutunut tms.

Sijoitetun pääoman tuottoprosentista, omavaraisuusasteesta + nettovelkaantumisasteesta mainitaan sitten jotakin rahoitusta käsittelevässä luvussa. (Esim. riskeistä puhuttaessa: riski siis kasvaa yrityksen velkaantuessa lisää, ja esimerkkinä taisi olla, että sekä vieraan + oman pääoman ehtoiset rahoittajat nostaa riskipreemiota kun omavaraisuusaste laskee alle 25%, ja sanotaan myös että omavaraisuusaste on pankkien velkasopimukseen liitettävä kovenanttiehto. Lisäksi sitten vivutuksessa puhutaan sijoitetun pääoman tuottoprosentista[vivutus toimii kunhan roce isompi kun wacc.] Ja en nyt tiedä tarviiko kirjan perusteella gearingista tai rocesta kauheaa analyysia vääntää siinäkään yhteydessä, kunhan tajuaa miten se vivutus menee. Ja että riski suurempi, mitä velkaisempi yritys. Varmaan nää jo toki tiesitkin, kun kirjassa sanotaan.)

Korjaatkaahan toki jos puhun jotain omiani ja kauheita asiavirheitä tekstissä, kello on paljon ja vääsyttää.

Kellään muulla kauhea ahdistus päällä? Olen ylpeä omasta matikanopiskelustani viime vuoteen verrattuna, mutta jotenkin pää on liian täynnä asiaa ja tuntuu ettei mikään jäsenny enää oikealla tavalla. Olen lukenut, lukenut ja lukenut, mutta silti osaaminen ei ole vielä täydellistä. Pahin ongelma on koetilanteet asiaan liittyen, tällä menolla saan jonkun hyperventilaatiopaniikin the kokeessa, jos ei saa itteään rauhottumaan :)

Ei tullut mieleen katsoa rahoitusosiosta, jos siellä olisi jotain noihin liittyen :). Se kappale on jäänyt vielä vähän vähälle lukemiselle.

Itsellä iski paniikki tuossa eilen, mutta tuli sitten tehtyä vielä loppu suunnitelmat tälle...27 päivälle ja sain vähän rauhoituttua, kun tajusin, että hyvinhän tässä jo osaan. Laskiksen osaan kohta jo täysin ulkoa :) (on oikeastaan lempikirjani näistä) lukuunottamatta tuota rahoitusosiota. Matikasta ainakin pitäisi sujua LP-ongelma (pitäisi jotain muutakin opetella) ja kansista pitää vielä vähän lukea. Johtaminen ja organisointi eniten pelottaa. Aika yksinkertainen kirja, mutta myös tosi puuduttava. Se olisi sitten loppukuun juttu näiden muiden jälkeen. Kesäkuussa olisi tarkoitus lähinnä ottaa aurinkoa, lukea sisällysluettoloita, muistella kaavoja ja tehdä vielä vanhoja pääsykokeita kertaukseksi. Eiköhän tämä tästä. En jaksaisi enään lukea ensi vuonna. Toinen kerta nyt. Turkuun pitäisi päästä, tavoitteena sellainen 30-35 pistettä. Eniten pelottaa nukunko koetta edeltävänä yönä :D Viime vuonna nukuin ehkä 10 minuutin pätkissä aina välillä ja olo oli sen mukainen kokeessa.
 
Osaisko joku neuvoa tässä tehtävässä: Yksituoteyrityksen tuotteen myyntihinta on 20 euroa, mukut on 10 euroa ja yrityksen kikut on tarkastavalla kaudella 100 000 euroa. Kauden voitto on 20 000 euroa. Mikä on yrityksen kriittinen piste? Tehvässä jäin miettimään miten kauden voitto vaikuttaa? Tai entä jos kaudella olisikin tappiota 20 000 euroa, miten se vaikuttaisi laskuun?
 
Osaisko joku neuvoa tässä tehtävässä: Yksituoteyrityksen tuotteen myyntihinta on 20 euroa, mukut on 10 euroa ja yrityksen kikut on tarkastavalla kaudella 100 000 euroa. Kauden voitto on 20 000 euroa. Mikä on yrityksen kriittinen piste? Tehvässä jäin miettimään miten kauden voitto vaikuttaa? Tai entä jos kaudella olisikin tappiota 20 000 euroa, miten se vaikuttaisi laskuun?

Kauppiksen pääsykokeessa on aina kompakysymyksiä, eli tässä tapauksessa tuo tilikauden voitto on turhaa tietoa "hämäyksenä".
 
Kauppiksen pääsykokeessa on aina kompakysymyksiä, eli tässä tapauksessa tuo tilikauden voitto on turhaa tietoa "hämäyksenä".
ava


Eli käytännössä lasken vaan laskun tällä tavalla: kikut/yksikkökohtaisella katteella -> eli 100 000/(20-10) eli 100 000/10 = 10 000

Onko toi nyt sitten oikea tapa?
 
ava


Eli käytännössä lasken vaan laskun tällä tavalla: kikut/yksikkökohtaisella katteella -> eli 100 000/(20-10) eli 100 000/10 = 10 000

Onko toi nyt sitten oikea tapa?

Juuri noin. Ehkä vielä helpompi tuo on miettiä tulosyhtälömenetelmän kautta, jos laiskottaa: myyntituotot - muuttuvat kustannukset - kiinteät kustannukset = tulos = 0.
 
heh, lueskelin tuota omaa viestiäni tuolla aiemmin ja velan vipuvaikutuksesta sen verran että koko pääoman tuoton tulisi olla suurempi kuin VIERAAN PÄÄOMAN KUSTANNUS, jotta vivutus toimii tehokkaasti, ei siis suurempi kuin Wacc niinkuin tuolla väitin :D Laitan sen piikkiin että kirjoitin viestin yöllä. Muistakaa lukea meikäläisen viestit hyvin kriittisesti ;)
 
Mitenkä tota JoMaa pitäs opiskella että jäis parhaiten päähän? Miten te luette/opettelette?
On tosiaan haastavin kirja tämän vuoden valintakoekirjoista. Hirveästi listauksia ja erilaisia teorioita, jotka pitäisi vähintään pääpiirteissään hallita, jotta pisteitä irtoaa. Itse ajattelin kirjoitella viimeisen parin viikon aikana lyhyehköt muistiinpanot, joista käy ilmi lähinnä teorian kehittäjä/alullepanija ja sen sisältö pääpiirteissään. Niitä sitten päntätään vikat päivät, jotta iskostuisivat edes jotenkuten päähän. Aika ei yksinkertaisesti riitä aiheiden täydelliseen opiskelemiseen.

Ylppäreiden tulokset tuli ja 34 lähtöpistettä tuli meikäläisen papereilla. Tarkoittaa siis sitä, että valintakokeesta tarvitsen n. 13 pistettä että pääsen viimeiseen hakukohteeseeni eli Lappeenrantaan, n. 20 pistettä toiseen hakukohteeseen eli Tampereelle ja n. 27,5 pistettä ykköskohteeseen eli Aaltoon. Kirjat käyty kerran läpi ja tällä hetkellä menossa laskiksen lyhyiden muistiinpanojen värkkäys. JoMasta pitäisi vielä tehdä samantyyliset muistiinpanot ja sitten tankata vain niiden avulla kokeeseen viimeisen viikon, jotta ovet avautuisivat ainakin Tampereelle. Matikka menee oikeastaan pelkällä laskemisella, teoria on suht. yksinkertaista ja kirja on suoraan sanottuna paska, joten lukemista ei tarvita juurikaan. Mutta vain kova työ palkitaan, joten töitä on vielä tehtävä nämä viimeiset 3 viikkoa! Tsemiä kaikille pyrkijöille loppurutistukseen! :)
 
Osaisiko joku kansantaloustieteilijä auttaa mua positiivisessa ongelmassa. Pääsin maisterivalinassa opiskelemaan HSE:lle, HY:lle ja Hankenille. HSE:llä ja HY:llä pääaineena on kansis ja hankenilla Financial Economics. Mitä juttuja kannattaisi ottaa huomioon valitessani koulua? Erityisesti eroavaisuudet valtsikan ja kauppiksen välillä kiinnostavat, kun pääainekin on sama. Kaikki relevantti informaatio koulujen / koulutusten eroista kiinnostaisi.

Alan lukemaan taloustietoa vasta ensi syksystä, mutta osaan ehkä jotain vastata. Ainakin kandivaiheessa on niin, että voit ottaa kursseja myös muista yliopistoista, eli menetpä mihin tahansa kolmesta koulusta, voit vapaasti valita kursseja toisesta. HY:n maisteriohjelma on kaikkein matemaattisin, eli jos et halua niin paljoa matematiikkaa lukea, tule HSE:lle tai Hankenille. Hankenista en hirveästi osaa sanoa, muuta kuin että niillä on pitsaperjantai, mitä meillä Aallossa ei ole :D. Aallon maisterivaihe tosiaan muuttuu niin, että matematiikkaa ei tarvitse niin pajoa lukea, jos ei halua, vaan voi käydä enemmän diibadaaba kursseja, jos tahtoo. Ja joku selitti mulle vähän aikaa sitten, että Aallossa olisi nykyään parempi taloustiedon opetus kuin HY:llä, mutta tähän en sano mitään...

Eli summasummarum: Kannattaa katsoa mistä kolmesta löytyy itseään kiinnostavat kurssit ja suuntautumisvaihtoehdot. Helposti voit ottaa kursseja muualta ja bileitä järjestetään kolmen koulun välillä yhdessä paljon. Joo.

PS// Hahahaha tulen valvomaan teitä Aallon Töölön kampukselle koetta tekemään tulevia 8).
 
Osaisiko joku kansantaloustieteilijä auttaa mua positiivisessa ongelmassa. Pääsin maisterivalinassa opiskelemaan HSE:lle, HY:lle ja Hankenille. HSE:llä ja HY:llä pääaineena on kansis ja hankenilla Financial Economics. Mitä juttuja kannattaisi ottaa huomioon valitessani koulua? Erityisesti eroavaisuudet valtsikan ja kauppiksen välillä kiinnostavat, kun pääainekin on sama. Kaikki relevantti informaatio koulujen / koulutusten eroista kiinnostaisi.

Hankenin Financial Economics on ehkä enemmänkin rahoituksen kuin kansantaloustieteen(sanoisinko noin 60/40) maisteriohjelma, eli jos rahoitus taloustieteen ohessa kiinnostaa, niin tämä ohjelma on ehdottomasti sinulle. Kuten edellisessä viestissä sanottiin HY:n ja Aallon taloustieteen ero on lähinnä matematiikan painotuksessa, joka on HY:ssa suurempi. Tosin HY:ssa ja Aallossa on maisterivaiheessa useita yhteisiä kursseja (monet runkokurssit, kuten mikron ja makron jatkokurssit), joita luennoi vuoro vuosin HY:n ja Aallon professorit. Pääsääntöisesti laskuharjoitukset ovat Aallon alaisuudessa olleet hiukan helpompia ;). Jos haluat opiskella puhtaasti kansantaloustiedettä, vaihtoehtoina on HY ja Aalto. Näissä suurimman eron tekee se mitä mielit lukea sivuaineena, löytyykö mielenkiintoisemmat aiheet yliopiston vai aallon puolelta? Jos itse tekisin kyseisen valinnan nyt, olisin päätynyt Hankenille.
 
Mitäs tässä nyt pitäisi/kannattaisi vielä viimeisen vähän alle kahden viikon aikana tehdä? Kirjat luettu sen 8 kertaa läpi ja vielä viimeinen eli yheksäs kerta tossa aamupäivällä starttas ja pikkasen alkaa jo pakkopullalta maistumaan... Yhteensä luku/tehtävänteko/valmennuskurssi tunteja alkaa olla takana sen lähemmäs 600. Onko lähtökohtaisesti tosta kirjojen täydellisestä lukemisesta enää hyötyä?

Semmosta oon ite tässä päässä hahmotellu että sunnuntaihin asti vielä lukis noita kirjoja sen kerran huolella läpi ja siinä sivussa ja välissä tekisi tehtäviä. Sitten ens viikolle laskis tahtia semmoseen 8-9 tuntiin päivässä ja keskittyis tiivistelmien (valmennuskurssin ja itetehtyjen) selaamiseen ja vanhojen pääsykokeitten/harjotuskokeitten/tehtävien tekoon ja sunnuntain ja maanantain koittais pitää sormet irti kirjoista ja levätä ja kerätä voimia tiistain suurta koitosta varten...

Vai onkos jollain kauppikseen jo päässeellä jotain hyväksi ja toimivaksi huomattua taktiikkaa heittää esille?
 
Mitäs tässä nyt pitäisi/kannattaisi vielä viimeisen vähän alle kahden viikon aikana tehdä? Kirjat luettu sen 8 kertaa läpi ja vielä viimeinen eli yheksäs kerta tossa aamupäivällä starttas ja pikkasen alkaa jo pakkopullalta maistumaan... Yhteensä luku/tehtävänteko/valmennuskurssi tunteja alkaa olla takana sen lähemmäs 600. Onko lähtökohtaisesti tosta kirjojen täydellisestä lukemisesta enää hyötyä?

Semmosta oon ite tässä päässä hahmotellu että sunnuntaihin asti vielä lukis noita kirjoja sen kerran huolella läpi ja siinä sivussa ja välissä tekisi tehtäviä. Sitten ens viikolle laskis tahtia semmoseen 8-9 tuntiin päivässä ja keskittyis tiivistelmien (valmennuskurssin ja itetehtyjen) selaamiseen ja vanhojen pääsykokeitten/harjotuskokeitten/tehtävien tekoon ja sunnuntain ja maanantain koittais pitää sormet irti kirjoista ja levätä ja kerätä voimia tiistain suurta koitosta varten...

Vai onkos jollain kauppikseen jo päässeellä jotain hyväksi ja toimivaksi huomattua taktiikkaa heittää esille?

8 kertaa :D kuulostaa aika kamalalta. Miten olet pystynyt? Tietysti ihan yksilöllistä tuo, että miten sujuu lukeminen parhaiten, mutta tosiaan itselleni se kerta, kaksi kirjojen "lukua" on jo täysin riittävästi, enkä pysty silloinkaan intensiivisesti keskittyä lukemaani. Itse kun luen aika hitaasti ja tarkasti ja jos en ymmärrä jotain asiaa, mietin sitä kunnes ymmärrän. Itselläni lukeminen on mennyt, niin että yksi kerta lukeminen alleviivauksineen, toinen muistiinpanoja, sen jälkeen harjoituksia ja sisällysluettelon lukemista (eli sanon itselleni ääneen tai paperille, että mitä tämä otsikko suunnilleen sisältää). Näin huomaan mitä en osaa riittävästi. Että en kyllä menisi yhdeksättä kertaa vaan lukemaan kirjoja uudestaan :D

Oletko kokeillut sisällysluetteloiden avulla lukea? Itse ainakin käsittelen aina lukemani kappaleen jälkeen, mitä tämä edellinen kappale sisälsi. Tätä samaa teen sisällysluetteloiden kanssa. Esimerkiksi muistelen vaikka budjetoinnin tehtävät ääneen itselleni, mitä tarkoittetaan suhdannevaihteluilla, mikä on kvantatiteettiteoria, mitä kuuluu kontingenssi ja tilanneteoriaan jne. Kun tuntuu, että vilkaisematta kirjaa osaa asiat ainakin pääosin, siirryn seuraavaan. Teen näin uudestaan ja uudestaan ja osaan aina selittää enemmän. Itselleni toimii siis asioiden ääneen selittäminen sisällysluettolon tai otsikoiden avulla.

Kaavoja ja laskuja lähinnä aion viimeisinä päivinä tehdä tai se on oikeastaan tämän hetken homma. Matikka kun ei vieläkään :D ole oikein hallussa, joten ajattelin vaikka kirjan tehtäviä yrittää tehdä niin paljon kuin jaksan ja tietysti vanhojen pääsykokeiden tehtäviä. 10. päivä ei kannata edes koskea kirjoihin tai miettiä mitään, menee vaan sekasin.
 
Enpä muista aikanaan, että olisin osannut kirjoja niin täydellisesti ulkoa ennen koetta, että olisin voinut huoletta jättää lukemisen vähemmälle kokeen alla. Maassa on kuitenkin vähintään satoja, jotka kiristävät vaan tahtia loppua kohden. Toki, jos on valokuvamuisti, miksei.. Osaamistahan siinä kokeessa ei varsinaisesti mitata, vaan omistautumista - muistaako asian täsmälleen niinkuin se on siinä kirjassa esitetty ja luottaako muistiinsa niin paljon, että miinuspisteen uhalla uskaltaa vastata. Eihän sitä matikan optimointimalliakaan käytetä itse opinnoissa ollenkaan (paljon parempia löytyy), mutta eipä siinä kokeessa tosiaan optimoinnin osaamista mitata :)
 
Onko näin? Voisi kuvitella että jos kansista itseään tahtoo opiskella niin HY olisi kova sana.

Yliopiston puolella suositellaan vahvasti, että luetaan fuksivuonna matskun ja tilaston sivuaineet. Täähän sitten helpottaa itse taloustieteen kurssien opiskelua.
 
Hankenin Financial Economics on ehkä enemmänkin rahoituksen kuin kansantaloustieteen(sanoisinko noin 60/40) maisteriohjelma, eli jos rahoitus taloustieteen ohessa kiinnostaa, niin tämä ohjelma on ehdottomasti sinulle. Kuten edellisessä viestissä sanottiin HY:n ja Aallon taloustieteen ero on lähinnä matematiikan painotuksessa, joka on HY:ssa suurempi. Tosin HY:ssa ja Aallossa on maisterivaiheessa useita yhteisiä kursseja (monet runkokurssit, kuten mikron ja makron jatkokurssit), joita luennoi vuoro vuosin HY:n ja Aallon professorit. Pääsääntöisesti laskuharjoitukset ovat Aallon alaisuudessa olleet hiukan helpompia ;). Jos haluat opiskella puhtaasti kansantaloustiedettä, vaihtoehtoina on HY ja Aalto. Näissä suurimman eron tekee se mitä mielit lukea sivuaineena, löytyykö mielenkiintoisemmat aiheet yliopiston vai aallon puolelta? Jos itse tekisin kyseisen valinnan nyt, olisin päätynyt Hankenille.
hyviä pointteja, varsinkin toi sivuaine. Turkusessa opiskelevana en juuri tiedä kuinka helppoa on HY:ltä on hakea aallon/hankenin sivuaineisiin, mutta niillä saisit ainakin helposti muokkailtua tutkintoasi (kaupalliseen suuntaan), jos käykin ilmi ettei kansis ollutkaan sun juttusi.
Toki myös tutkintonimike on eri, KTM vs VTM. Googlettele vähän työllistymistä ym eroja. KTM lienee varmempi vaihtoehto (??).
 
Huikeeta huomata että tämä ketju jaksaa joka vuonna porskuttaa!

Joku tuolla kyseli Aallon suhteen asunnoista, niin varsinkin ulkopaikkakunnilta muuttaessa saat prioriteetin AYY:n jonoissa ainakin tiettyihin asuntoihin (taisivat olla pääasiassa soluja) - mikä on melko varma tae siitä että sen kämpän tosiaan saa. Sen jälkeen voikin sitten rauhassa venailla sitä yksiöjonon etenemistä oman kämpän toivossa...
Lisäksi jengiä tuppaa käymään aika reippaasti vaihdossa sekä syksyisin että keväisin, jolloin näitä opiskelijakämppiä jää alivuokrattavaksi todella halpaan hintaan (AYY:n kämppiä saa alivuokrata vain AYY:n opiskelijoille) - suosittelen hyödyntämään tuota mahdollisuutta.

Tsemppiä vaan kaikille hakijoille, muistan kyllä itsekin tuolloin 2008 kuumotelleeni näitä juttuja, joskin pääsykoe näyttää muuttuneen siitä jo jos jonkin verran. Sisäänpäässeiden kanssa saatetaankin syksyllä törmäillä, kun 5 vuotta ei ihan valmistumiseen riittänyt ( eikä muuten varmaan se kuusikaan :david: )
 
Huhhuh, kohta on onneksi tämäkin lukurupeama ohi. En ole mitään tunteja tai kirjojen lukukertoja laskenut, koska olen pyrkinyt kiinnittämään enemmän huomiota asioiden sisäistämiseen ja ulkoa muistamiseen kuin tuntimääriin. Tällä olen tietoisesti yrittänyt ehkäistä turhaa stressiä, koska todennäköisesti olen lukenut määrällisesti vähemmän kuin moni Aaltoon haluava. Uskon vielä tässä vaiheessa mahdollisuuksiini, mutta hirmu moni asia voi kyllä mennä vielä pieleenkin. Äsken netissä tehdystä välikokeesta sain sentään 32 pistettä, toivottavasti itse pääsykokeessa pääsee suurinpiirtein samoille määrille tai ehkä jopa vähän yli :)

Lisäksi jengiä tuppaa käymään aika reippaasti vaihdossa sekä syksyisin että keväisin, jolloin näitä opiskelijakämppiä jää alivuokrattavaksi todella halpaan hintaan (AYY:n kämppiä saa alivuokrata vain AYY:n opiskelijoille) - suosittelen hyödyntämään tuota mahdollisuutta.

Onko jotain yleistä paikkaa, missä näistä tiedotetaan?
 
Onko jotain yleistä paikkaa, missä näistä tiedotetaan?

Ei mitään kovin yleistä paikkaa löydy. Vaikeahkoa saada alivuokrattua AYY:n kämppää, jos ei ole suhteita. Facebook-ryhmässä 'Mursut'12' saattaisi joskus hyvällä tuurilla olla, mutta harvoin, jos koskaan. Itse asuin tämän ensimmäisen vuoden HOASin solussa. Moni kaveri on jo päässyt muuttamaan AYY:n yksiöön, mutta itse en ihan vielä koska olin tyhmä enkä ilmoittanut itseäni jonoihin kuin vasta lokakuussa. Kannattaa siis rekisteröityä ja ilmoittaa itsensä kaikkiin AYY:n yksiöjonoihin heti kun saat tiedon opiskelupaikasta. Mutta kyllä kaikille se ensiasunto löytyy joko AYY:n tai HOASin toimesta, jos ei aseta liikaa vaatimuksia.

Tsemppiä kaikille luku-urakkaan! Itse aloitin lukemisen vuosi sitten huhtikuun lopussa, joten sain kyllä lukea ihan viimeiseen sekuntiin asti ja paikka aukesikin koepistekiintiöllä. Te, jotka osaatte kirjat jo suunnilleen ulkoa, voitte antaa kaltaisilleni mattimyöhäsille hieman tasoitusta ja huilata viimeisen päivän. ;)
 
Back
Ylös Bottom