Kauppakorkeaan 2013

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja chIa
  • Aloitettu Aloitettu
Nyt haluan kertoa kannusteena kaikille matematiikan kanssa pähkäileville, että jos vaan laskette reilusti ja luette sitä kirjaa huolella, niin varmana saate matematiikasta hyvin pisteitä. Laskekaa myös niitä kirjan laskuja auki, vaikka siellä vähän virheitä on. Tämä ihan vain siksi, että mulla oli pohjana M:n tason lyhyt matematiikka, laskin kevään ajan paljon Hentusen avustuksella ja kävin läpi jonkin verran myös pitkän matematiikan lukion kirjoja, jotta opin pyörittelemään potensseja. No, Aallossa ollaan sisällä ja ensimmäisestä pakollisesta matematiikan kurssistakin tuli kolmonen. ...Parempi ois varmaan tullut jos olisin kerennyt panostamaan tilastotieteen osuuteen hieman enemmän 8D.

Jaksakaaaaa! :D Olin itse ihan varma, että päädyn Turkuun hahaha minä mihinkään Helsinkiin pääse, mutta täällä ollaan. ...Ja skippaillaan markkinoinnin luentoa o/.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Vähän omii ajatuksia kirjoista ja yleisestikin ny ku on yks kaveri jota jeesaan lukemises

-markkinointi&johtaminen= basic muistitesti, (pkoe kysymyksissä ei oo perinteisesti mun mielestä menty tarpeeks detaili tasolle, että oikeesti erottelis kunnolla, lisäks tosi huonosti laadittuja kysymyksiä joko siis liian helppoja + aina pari jotka o monitulkintaisia)

-kansis = pystyt omaksumaan tietynlaisen tavan ajatella ja vähän soveltaa

-sisäinen laskis = muistitesti, jossa hyötyä et osaat vähä ajatellaki, ulkonen laskis&rahis=loogista ajattelua, ongelmien ratkaisua

-matikka = hankalaselkonen(tietoisesti?) opus yksinkertasista asioista (oikeesti ihan ajankäytön takia kantsii hommata jostain asiantuntemusta tän opetteluu, jos ei oo vahvoi pohjatietoi)


Aivan mahdollista kaikille päästä stadiinki, (ilmankin lähtöpisteitä eli jotain E+ papereita) jos ei tarvi käydä töissä ku lukee ja aikaa lukea on se 2-3kk (=tod. näk. liikaakiin) Tärkee vaa rytmittää arkipäivät jonkinlaisel "lukujärjestyksel" viikonloput voi ottaa rennosti. En ite suosittelis yli 5h /päivässä lukemista (helpottaa myös päänkestämistä et opettelee vaikka kahta eri kirjaa/päivä), lisäks musta ei niin hyvin sovellu perinteinen kirjastossa pänttääminen tähän vrt. oikis. (jossa oikeesti täytyy opetella tarkasti ulkoa asioita)

Kauppikseen opiskelu on pitkälti on pitkälti tekniikkalaji. (=tajuut et eri kirjat ja jopa kirjojen osat voi vaatia todella erilaista lähestymistä varsinkin jos haluut käyttää aikas tehokkaasti, lisäks tosi väsyneenä ei kannata lukea ja stimulantit on opiskeluun(kin) todella hyvä apu) Kantsii myös tiedostaa että ees valintakokeesta täysien pisteiden saaminen vaadi loppupeleissä kummoista älykkyyttä taikka mitää 500h+ panostusta.
 
No viime vuonna kukaan ei saanut täysiä, että silleen.


Tätä en usko ilman dokumenttia. Jos itselläni olisi enemmän aikaa panostaa, olisi tavoitteeni ehdottomasti täydet pisteet, mitä en tosin todennäköisesti saavuttaisi. Uskon että monet(kymmenet) saavat kokeesta täydet.
 
Tätä en usko ilman dokumenttia. Jos itselläni olisi enemmän aikaa panostaa, olisi tavoitteeni ehdottomasti täydet pisteet, mitä en tosin todennäköisesti saavuttaisi. Uskon että monet(kymmenet) saavat kokeesta täydet.

Uskon, että monet saisivat täydet pisteet, mutta koska sillä ei ole väliä onko se sen täydet vai vähän vajaa sisäänpääsyn kannalta, uskon, että moni jättää suosiolla pari tyhjää kohtaa niihin, joista ei ole täysin sata varma ja joista voisi mahdollisesti saada jopa miinuspisteitä ja sillä menettää paikkansa, vaikka todennäköisyys näiden vastausten vääryydelle olisi todellä vähäinen, on silti aina riski. Aina joukossa on vähintään pari vähän hankalampaa kysymystä, jotta täysiä pisteitä ei saisi niin helposti. Jos täysiä pisteitä saisi monet kymmenet, olisi pisterajat paljon korkeammalla kuin 20-30 pisteet paikkeilla. Aallossakin tuo on kai enintään ollut jotain 32.
 
Vähän omii ajatuksia kirjoista ja yleisestikin ny ku on yks kaveri jota jeesaan lukemises

-markkinointi&johtaminen= basic muistitesti, (pkoe kysymyksissä ei oo perinteisesti mun mielestä menty tarpeeks detaili tasolle, että oikeesti erottelis kunnolla, lisäks tosi huonosti laadittuja kysymyksiä joko siis liian helppoja + aina pari jotka o monitulkintaisia)

-kansis = pystyt omaksumaan tietynlaisen tavan ajatella ja vähän soveltaa

-sisäinen laskis = muistitesti, jossa hyötyä et osaat vähä ajatellaki, ulkonen laskis&rahis=loogista ajattelua, ongelmien ratkaisua

-matikka = hankalaselkonen(tietoisesti?) opus yksinkertasista asioista (oikeesti ihan ajankäytön takia kantsii hommata jostain asiantuntemusta tän opetteluu, jos ei oo vahvoi pohjatietoi)


Aivan mahdollista kaikille päästä stadiinki, (ilmankin lähtöpisteitä eli jotain E+ papereita) jos ei tarvi käydä töissä ku lukee ja aikaa lukea on se 2-3kk (=tod. näk. liikaakiin) Tärkee vaa rytmittää arkipäivät jonkinlaisel "lukujärjestyksel" viikonloput voi ottaa rennosti. En ite suosittelis yli 5h /päivässä lukemista (helpottaa myös päänkestämistä et opettelee vaikka kahta eri kirjaa/päivä), lisäks musta ei niin hyvin sovellu perinteinen kirjastossa pänttääminen tähän vrt. oikis. (jossa oikeesti täytyy opetella tarkasti ulkoa asioita)

Kauppikseen opiskelu on pitkälti on pitkälti tekniikkalaji. (=tajuut et eri kirjat ja jopa kirjojen osat voi vaatia todella erilaista lähestymistä varsinkin jos haluut käyttää aikas tehokkaasti, lisäks tosi väsyneenä ei kannata lukea ja stimulantit on opiskeluun(kin) todella hyvä apu) Kantsii myös tiedostaa että ees valintakokeesta täysien pisteiden saaminen vaadi loppupeleissä kummoista älykkyyttä taikka mitää 500h+ panostusta.

Miten sä käyttäisit sitten tuon 5 tuntia päivässä jos se kerta riittää? Jos tekee jotain tehtäviä päivittäin ja siinä kyljessä lukee kirjoja jne, ei tuo 5 tuntia kyllä tahdo mihinkään riittää, ainakaan minulla.. On toki mahdollist, että käytän opiskeluaikani täysin tehottomasti ja olen tyhmä :D

Mitä meinaat eri lähestymistavoilla? :D kaikkia neuvoja kaivataan
 
Miten sä käyttäisit sitten tuon 5 tuntia päivässä jos se kerta riittää? Jos tekee jotain tehtäviä päivittäin ja siinä kyljessä lukee kirjoja jne, ei tuo 5 tuntia kyllä tahdo mihinkään riittää, ainakaan minulla.

Itse taas en keksi mitä lukisin niin paljon kuin 5h/päivä, itse en ainakaan pysty lukemaan noin pitkää aikaa tehokkaasti. Tosin kirjat ovat viime vuodelta niin hyvin muistissa, että ehkä se on eri asia jos pyrkii ekaa kertaa
 
Nopeesti vähän noista:

M&J opettelet ulkoa.
Tähän on monia tekniikoita, mut varmasti kaikille paras lähteä aluks isommista kokonaisuuksista/asioista ja edetetä sitten pikkutarkempaan settiin. Esim. luet kerran sen kirjan semi nopsaa läpi ja sitte tsekkailet ihan rakennetta/sisällysluetteloa ja lähet sitten luku luvulta käymään läpi monelle tehostaa jos täs jotain alle-/yliviivausta tai muuta vastaavaa menetelmää käyttää, vaikka voi tuntuu typereltä ja tässä ei kannata vielä liian tarkasti vielä stressata mistään detaileista muutenhan tohon hommaan menee vuos.
Sitten ku oot saanu sen kerran käytyä ni käyt uudestaa täs vaihees ois hyvä jo tsekkailla erilaisia listauksia esim. kolmen kohdan listaukset on tärkeitä, koska ne o helpoin opetella ja niistä saa jo laadittua kysymyksen tohon abcd-monivalintaan muodossa "mikä näistä ei..". Ja siis noita listauksia on varmasti tekstissäkin (en oo kyl nähnykkään tota tän vuoden M&J-kombo opusta. Mut esimerkkinä et asiaan x vaikuttavat/on tärkeää/pitää huomioida/yms. jotkin seikat y,z, ja x. Lisäks kannattaa jossain vaiheessa (ku on jo aika hyvin hallussa) tehä vaikka luvu luvulta tiivistelmää kirjasta. Kantsii myös kirjottaa paljon mut tehokkaasti eli siitä voi olla jopa hyötyä et muistiinpanoista saa vaivoin selvää joutuupahan ainakin käyttämään vähän päätänsä + ne muistiinpanot voi tehdä aina uudestaan.
Tehtävillä ei täs niin väliä, lähinnä funktio on testata sitä osaamista et onks se riittäväl tasolla + jos niitä tehtäviä on käytössä rajallinen määrä ni ei kannata kovin aikasin lähteä tekemää.

Kansis on hyvä ja selkee kirja musta. (maybe vähän yksinkertainen kyl) Luet sen eka kerran läpi ja sitten alat käymään sitä luvu luvulta läpi täs kantsii oikeesti tajuu mitä alkupään luvuissa selitetään heti, koska ne luo sitten pohjaa myöhemmille luvuille. Jotkut asiat pitää tietty opetella ulkoa ja lisäks jos toi ymmärtäminen ei oo vahvuus ni tekemällä vitusti enemmän duunia voi monet asiat myös opetella ulkoa. Kantsii piirrellä niitä kuvioita vaikka tuntuis aluks typereltä. Tehtäviä ei kannata hirveesti tehdä ennen kuin tajuu jotain mut bonarina ollu usein jopa suoraan kirjasta tehtäviä pääsykokees et kantsii ne sitten loppuvaihees tsekkaa et osaa kaikki. Ei oo loppupeleis kovin haastavia.

Laskikses joutuu opettelemaan ulkoa paljon asioita mut jeesaa tosi paljon jos ymmärrät jotain basics esim. miten kirjanpidosta johdetaan tase&tuloslaskelma. Johdon laskis on ongelman ratkaisua eli key on tajuta miten ne asiat menee. Rahis ei ihan niin loogista usein ja tais vähän enemmän ulkoa opettula sisältää. Lisäks kaavat (suurin osa ihan basic) pitää opetella ulkoa mukaan lukien ainakin annetut tase & tuloslaskelmat (helpottaa montaa asiaa, vaikka vittumaista opetella) Tehtävillä voi tukea opiskelua mut vähän sama ku noissa edeltävis et turha niitä hirveesti heti tehä.

Matikas lasketaan ja vie aikaa ihan osaamisen mukaan + hanki apua jos et tajuu.
 
Tätä en usko ilman dokumenttia. Jos itselläni olisi enemmän aikaa panostaa, olisi tavoitteeni ehdottomasti täydet pisteet, mitä en tosin todennäköisesti saavuttaisi. Uskon että monet(kymmenet) saavat kokeesta täydet.
+1
Täydet pisteet ei ole mitenkään mahdotonta. Paljon ajankäyttöä se kylläkin vaatii, mutta pitäähän sitä aikaa käyttääkin paljon jos haluaa sisään kauppakorkeaan.
Tsemppinä voin sanoa että jos OIKEASTI haluaa kauppakorkeaan ja löytyy sitä MOTIVAATIOTA, niin se testi ei ole vaikea!
Muistakaa, että nyt on kyseessä tärkeä pääsykoe. Seuraavan vuoden elämä voi riippua siitä. Hauskaa kerkeätte pitämään vaikka sitten pääsykokeen jälkeen, mutta nyt kannattaa tehdä kaikkensa. Elämä on valintoja, joko ryyppäät villisti vappuna tai sitten menet heittämällä sisään kauppikseen. Itse valitsin jälkimmäisen vaihtoehdon. Ei kaduta yhtään, ja maistuu se olut nyt paljon paremmalta kauppiksen haalarit päällä. Tsemppiä kaikille!

T. muutama pojo alle max. 42p (ilman valmennuskurssia tai mitään muuta tukimateriaalia)
 
Aiotteko te lukea hyvin case-sivut vai skippaatteko ne? Viimeksi kun markkinoinnissa oli caset, niin ei tullut kysymyksiä niistä, enkä kyllä usko että nytkään tulee. Lukaisen kuitenkin ne jotenkin, mutta en kauhean tarkasti opettele
 
En aio opetella ulkoa jollei niissä oo jotain mikä pistää silmään. Huh alotin tänään kattomaan tota matikkaa ja ei luoja ku rupes vituttamaan, enhän mä tosta tajuu mitään. Sen verran laskutaito kuitenkin pelaa, että ajattelin ettei se hirveesti kuitenkaan pisteitä tuu laskemaan vaikken vastais yhteenkään matikan kysymykseen. Mut siellähän on hirveesti pelkkää tekstiäkin seassa, et varmaan täytyy jotain opetella ulkoa siitäkin.

Mun täytyis hiljalleen alkaa painaa listoja mieleen, oon vaan lukenu ja tehny muistiinpanoja, mut en varsinaisesti päntänny mitään mieleen... Noh onhan tässä vielä aikaa.. :D
 
Aiotteko te lukea hyvin case-sivut vai skippaatteko ne? Viimeksi kun markkinoinnissa oli caset, niin ei tullut kysymyksiä niistä, enkä kyllä usko että nytkään tulee. Lukaisen kuitenkin ne jotenkin, mutta en kauhean tarkasti opettele

Ite lukenu suhteellisen tarkasti mutta muistiinpanoja en oo tehny... Valmennuskurssilla harjotuskokeissa on kuitenkin ollut kysymyksiä myös case-jutuista (1 kysymys/koe)
 
Hei mites nuo johtamisen ja organisoinnin vuosiluvut? Onko tullut kysymyksiä esimerkiksi jonkun paradigman historian vuosiluvuista, että milloin ja ketä vaikuttanut tämän syntyyn? Mites teillä valmennuskurssilaisilla ollut kysymyksiä noihin liittyen? Tein tuossa verkkoakatemian harjoituksia ja siellä niitä kysymyksiä on ja musta ihan älytöntä kysyä joistain vuosiluvuista, mutta musta aika lailla "turhia". Osaan toki yhdistää merkittävimpiä tutkijoita paradigmoihin, mutta että minä vuosikymmeninä mitäkin tapahtunut, niin en kyllä. Pitäisiköhän vielä opetella ulkoa noita jonkin verran? Miten muuten tuo historia puoli?
 
Hei mites nuo johtamisen ja organisoinnin vuosiluvut? Onko tullut kysymyksiä esimerkiksi jonkun paradigman historian vuosiluvuista, että milloin ja ketä vaikuttanut tämän syntyyn? Mites teillä valmennuskurssilaisilla ollut kysymyksiä noihin liittyen? Tein tuossa verkkoakatemian harjoituksia ja siellä niitä kysymyksiä on ja musta ihan älytöntä kysyä joistain vuosiluvuista, mutta musta aika lailla "turhia". Osaan toki yhdistää merkittävimpiä tutkijoita paradigmoihin, mutta että minä vuosikymmeninä mitäkin tapahtunut, niin en kyllä. Pitäisiköhän vielä opetella ulkoa noita jonkin verran? Miten muuten tuo historia puoli?

Ei meillä ainakaan Ekonomivalmennuksella ole mitään sillai noista vuosiluvuista ollut... Kuhan on vaan kysytty että mikä ei esim. kuulunut klassiseen johtamis- ja organisointitapaan jne.
 
Osaisiko joku kansantaloustieteilijä auttaa mua positiivisessa ongelmassa. Pääsin maisterivalinassa opiskelemaan HSE:lle, HY:lle ja Hankenille. HSE:llä ja HY:llä pääaineena on kansis ja hankenilla Financial Economics. Mitä juttuja kannattaisi ottaa huomioon valitessani koulua? Erityisesti eroavaisuudet valtsikan ja kauppiksen välillä kiinnostavat, kun pääainekin on sama. Kaikki relevantti informaatio koulujen / koulutusten eroista kiinnostaisi.
 
Mites muuten laskentatoimesta. Teen parhaillani vanhoja pääsykokeita ja joukossa on näitä "onko yritys quick ration perusteella maksukykyinen" tai "onko vakavaraisuus hyvä tämän perusteella tms.". Viime vuonna tiesin nuokin, mutta huomasin, että tosiaan tässä nykyisessä kirjassa ei ole mitään mainintaa näistä rajoista. Vai enkö vain löydä? Tarkoitan siis näitä omavaraisuusasteen, nettovelkaantumisasteen, current ration, quick ration tms. rajoja, joiden sisällä yrityksen tulisi olla. Halusin vain varmistaa, etten ole vahingossa hyppinyt rivien yli :D Kirjassa tosin mainittiin siitä, että jos yrityksellä esim. quick ratio 0,49 on siis ainoastaan 49 prosenttisesti maksukykyinen. Tämähän on huono. Onko siis käytännössä yli yhden eli 100 prosentin quick ja current ratio tämän "hyvän" rajoissa? Näin ei suoraan kirjassa sanota, mutta aiempien kysymysten perusteella tälläiset tiedot olleet ihan oleellisia, tosin kai poistettu kirjasta. Pitäisikö tämä siis vain "päätellä" rivien välistä?

esimerkiksi:

"17. Väittämä: Kysymyksessä 16 esitetystä yrityksen taseesta 31.12.2008 lasketun
maksuvalmiuden tunnusluvun current ratio arvon perusteella yrityksen
maksuvalmiutta ei voida pitää tyydyttävänä, kun arvoa verrataan
tunnusluvulle annettuun yleiseen ohjearvoon. "

Tätä arvoa en ainakaan löydä nykyisestä kirjasta. Tuo kysymys taitaa olla vuodelta 2009.
 
Onko siis käytännössä yli yhden eli 100 prosentin quick ja current ratio tämän "hyvän" rajoissa? Näin ei suoraan kirjassa sanota, mutta aiempien kysymysten perusteella tälläiset tiedot olleet ihan oleellisia, tosin kai poistettu kirjasta. Pitäisikö tämä siis vain "päätellä" rivien välistä?
Kannattaa lukea sitä kirjaa kuin raamattua. Jos kirjassa ei noista rajoista mitään mainita, niin silloin sinun ei tule niistä mitään tietääkään. Pahimmillaan saattavat tehdä jonkin kompakysymyksen noista, jos haluavat jallittaa tyyppejä, jotka muistelevat vanhoja kirjoja.
 
Näin ei suoraan kirjassa sanota, mutta aiempien kysymysten perusteella tälläiset tiedot olleet ihan oleellisia, tosin kai poistettu kirjasta. Pitäisikö tämä siis vain "päätellä" rivien välistä?


Ei tarvitse päätellä rivien välistä :) Melkein kaikissa aiemmissa laskentatoimen kirjoissa (kuulemma, en ole kuin pintapuolisesti lukenut Avain laskentatoimeen ja rahoitukseen tämänvuotisen lisäksi) on tulkittu tunnuslukuja, ja kerrottu hieman ohjearvoja niille, mutta nykyisessä kirjassa ei ole, niin ei tarvi osatakaan. Tärkeää on osata laskea tunnusluvut mitä kirjassa esitetään + etsiä yrityksen taseesta ja tuloslaskelmasta tarvittavat luvut niihin.

Quick ja current ratiosta taidetaan sanoa vaan, että current ratio on quick ratiota suurempi.
En nyt muista pystyykö sen kirjan tietojen mukaan päättelemään (kai se oli mahdollista?), mutta valmennuskurssilta jäi mieleen, että sijoitetun pääoman tuottoprosentin pitäisi/kannattaisi olla väh. vieraan pääoman korkokulujen suuruinen, ja oman pääoman tuottoprosenttia sitten voi verrata sijoittajien tuottovaatimukseen miten toteutunut tms.

Sijoitetun pääoman tuottoprosentista, omavaraisuusasteesta + nettovelkaantumisasteesta mainitaan sitten jotakin rahoitusta käsittelevässä luvussa. (Esim. riskeistä puhuttaessa: riski siis kasvaa yrityksen velkaantuessa lisää, ja esimerkkinä taisi olla, että sekä vieraan + oman pääoman ehtoiset rahoittajat nostaa riskipreemiota kun omavaraisuusaste laskee alle 25%, ja sanotaan myös että omavaraisuusaste on pankkien velkasopimukseen liitettävä kovenanttiehto. Lisäksi sitten vivutuksessa puhutaan sijoitetun pääoman tuottoprosentista[vivutus toimii kunhan roce isompi kun wacc.] Ja en nyt tiedä tarviiko kirjan perusteella gearingista tai rocesta kauheaa analyysia vääntää siinäkään yhteydessä, kunhan tajuaa miten se vivutus menee. Ja että riski suurempi, mitä velkaisempi yritys. Varmaan nää jo toki tiesitkin, kun kirjassa sanotaan.)

Korjaatkaahan toki jos puhun jotain omiani ja kauheita asiavirheitä tekstissä, kello on paljon ja vääsyttää.

Kellään muulla kauhea ahdistus päällä? Olen ylpeä omasta matikanopiskelustani viime vuoteen verrattuna, mutta jotenkin pää on liian täynnä asiaa ja tuntuu ettei mikään jäsenny enää oikealla tavalla. Olen lukenut, lukenut ja lukenut, mutta silti osaaminen ei ole vielä täydellistä. Pahin ongelma on koetilanteet asiaan liittyen, tällä menolla saan jonkun hyperventilaatiopaniikin the kokeessa, jos ei saa itteään rauhottumaan :)
 
Back
Ylös Bottom