Kauppakorkeaan 2013

[Kride]

Itse en oikein edelleenkään tajua, miten se, että joidenkin työnhaussa ei ole koululla ja/tai keskiarvolla ole ollut väliä poistaisi sitä, että joihinkin paikkoihin hakiessa niillä voisi olla väliä. Totta kai puhutaan just vastavalmistuneiden töistä. Jos joku vastavalmistunut amis palkataan sorvariksi, muttei siellä mitenkään haastateltu häntä, tarkoittaako tämä sitä "Joo mihinkän sorvarin duuniin ei oikeastaan ole yhtään mitään vaatimuksia!"?

Monet tässä sanovat, ettei papereita ole kysytty, niin kyse ei ole siitä, ettei yksittäisellä henkilöllä ole kysytty arvosanoja. Se riippuu toki työpaikasta ja työnhausta, ja suurimmissa yleishauissa, joissa yksinkertaisesti pitää tehdä eroja hakijoiden välille pienilläkin jutuilla, se saatetaan tehdä arvosanojen avulla yhtenä kymmenestä kriteeristä. Mutta se ei kuitenkaan ole se ensimmäinen kriteeri. Tyypillisesti myös arvosanoilla on merkitystä haastatteluun pääsemiseen, muttei työpaikan saamiseen. Ongelma on se, että rekryyjä ei tiedä käytännössä mitään kursseista, joista todistus on, ja siinä menee ikä ja terveys kun käydään kaikki kurssit läpi. Samoin jos jollain on Aallon kurssista arvosanana 2 ja toisella on Vaasasta arvosana vastaavasta kurssista 4, niin onko se Aallon mies nyt sitten loppujen lopuksi pätevämpi? Sitä on rekryyjän hankala mitenkään päättää.

Loppujen lopuksi tuo kurssiarvosanojen vertailu on pirun tehotonta hommaa, ja siksi rekryyjät usein sanovat, että he palkkaavat ihmisen, eivätkä papereita. Monet rekryyjät myös yleistävät, että jos keskiarvo pyörii jossain 4 ja 5 välillä, niin se aika on otettu jostain pois, ja yleensä se aika on pois sosiaalisista aktiviteeteista, joka taas tarkoittaa heikompia sosiaalisia taitoja.

Suhteiden merkitystä täällä joku painottikin, ja se on todella paljon tärkeämpää. Suhteilla kiilaa monen kriteerin ohi ja helposti, ja pääsee sinne haastatteluun, jossa arvosanojen merkitys on heti paljon matalempi. Siksi kannattaakin kahdesti miettiä, että istuuko himassa lukemassa tenttikirjaa, että riipaisee sen nelosen tai vitosen, vai meneekö kavereiden kanssa ulos kasvattamaan sosiaalista pääomaa.

Onko kylterit tälläiisä? Eriävä mielipide: ylimielisyyttä, puhumattakaan kokemuksesta? Hieman sääli jos näin on: kertoo karua kieltä kuppatieteen opiskelijoista. Jos näin on, niin ymmärrän hyvinkin miksi suurimpaan osaan työpaikoista ei koulun nimellä ja/tai arvosanoilla ole väliä, kun noin luonnevammaista porukkaa siellä on. "Sulla oli duunipaikan haussa väliä keskiarvollas?? Vittu ikä kusipää!!" hahah. Näinhän se tässäkin keskustelussa näyttää olevan.

En ole KTM, mutta kun luet tuon postauksen, niin huomaat, että sieltä rivien välistä paistaa Aalto-elitismi. Kyse ei ole postauksen pointista. Tuo elitismi on aivan normaalia asennetta siellä opiskeleville, ja siihen tottuu, jos vähänkään enempää pyörii Aallon ihmisten kanssa.

Osaisiko joku todeta, että kun noissa Euroopassa olevissa duuneissa osassa vaaditaa esim. "GPA minimum 3.00 out of 4.00", niin onko se täysin läppä vaan? Mitä jos hakija lähettää sinne todistuksensa missä GPA on esim. 1.00 / 4.00? Jokuhan kohta vastaa "Ei mult arvosanoja katottu ku hain duunia -> ei varmasti keltään niitä katota eikä mihinkään työhön haettassa niillä ole väliä! Jos joku väitää että niillä on ollu väliä johonkin hakiessa niin se on ylimielinen kusipää! Älä usko sitä, koska mä hain kerran duuniin eikä niitä kysytty niin ei varmasti missää niitä voida kysyä!"

Älä pistä omenoita banaanikoriin. Muualla Euroopassa on erilainen systeemi kuin Suomessa. Suomessa keskiarvolla ja koulun nimellä ei ole juurikaan merkitystä, ja se johtuu kulttuurista ja Suomen koulutussysteemin avoimuudesta. Euroopassa tilanne on toinen. Yliopistoja pistetään voimakkaasti eri arvoisiksi ja tuetaan tuota yliopistoelitismiä. Minusta se on naurettavaa, että kaveri opiskeli vaihto-opiskellessa pari pykälää alemman rankingin yliopistossa, niin hänen brittiläinen kotiylipistonsa kertoo vaihtoarvosanat kertoimella 0,9, koska "yliopisto on huonompi". Euroopassa tehdään väkisin ja tarkoituksella eroja koulujen ja opiskelijoiden välille, koska rankingit ovat tärkeämpi juttu.

Minun mielestäni tuosta on erinomanen esimerkki eräs tapaus, joka aloitti opintonsa Harvardissa viime syksynä, ja haki töitä suomalaisesta pankista, niin he eivät antaneet painoarvoa yliopiston nimelle juurikaan, eivätkä halunneet rekrytä, mutta Saksasta irtosi (suuremmasta) pankista harjoittelupaikka aivan samantein.

 

[ilmo]

Kyllähän mun kirjoitukseni sävy oli sen verran provosoiva/ylimielinen, että en ole kovin yllättynyt näistä vastauksista. Se nyt oli lähinnä vastaveto pariin aikaisempaan kirjoitukseen, joissa omia, hyvin rajoittuneita, kokemuksia yleistetään suoraan kaikki muut mielipiteet kumoaviksi faktoiksi. Vaikka tiedostan olevani nuori ja kokematon, voin kyllä omalla kohdallani sanoa, että tiedän nyt viiden opiskeluvuoden ja usean työpaikan ja vielä useamman haastattelupaikan jälkeen enemmän työelämästä ja rekrytoinnista, kuin yhden kesätyökokemuksen jälkeen parikymppisenä. Enemmän varmasti voisi kertoa joku, joka on ollut esim. pörssiyrityksen HR-osastolla parikymmentä vuotta, mutta en usko, että tällainenkaan henkilö yleistäisi oman firmansa käytäntöjä suoraan koko Suomea koskeviksi, puhumattakaan ulkomaisista suuryhtiöistä.

Suhteet ovat tietysti tärkeät nykypäivänä, ja itsekin olen niitä yrittänyt hankkia. Tosin suhteiden hankkiminen ei ole välttämättä mitään aktiivista "itsensä myymistä", vaan ne tulevat ihan huomaamatta. Valmistumisen aikoihin vaan huomaa, että tuntee ihmisiä kaikista Big4-firmoista, useista suurista konsulttitaloista, monista isoista teollisuusfirmoista, startupeista jne. Ensimmäisen haastatteluni Big4-firmaan sainkin kun tapasin eräissi bileissä sen firman työntekijän ja juttelin vähän aikaa, jonka jälkeen hän antoi käyntikorttinsa ja pyysi lähettämään CV:n. Tätä työpaikkaa en kuitenkaan saanut, mutta firmasta soitettiin parin kuukauden päästä toiseen haastatteluun eri paikkaan. Toisaalta toisessa Big4:ssa minulla oli kaksikin suosittelijaa, mutta HR:n mielestä keskiarvo oli tärkeämpi kriteeri, eivätkä hakemiini positioihin halunneet haastatella (kysyin tätä HR:ltä).

Myönnän täysin avoimesti, että me aaltolaiset olemme kyllä varsin ylimielistä porukkaa. En kuitenkaan tuo tätä esille tosielämässä tietenkään, haastattelijat ja kollegat ovat yleensä olleet aivan muiden koulujen kasvatteja. "Ylimielisyyteni" kiteytyy pelkistettynä seuraavaan lauseeseen: uskon, että Aallon opiskelija on keskimäärin fiksumpi ja kunnianhimoisempi kuin minkä tahansa suomalaisen kauppakorkean opiskelija, ja aivan samalla viivalla muiden pohjoismaisten huippukoulujen kanssa. Tämä ei tarkoita, että huonoin aaltolainen olisi parempi kuin paras opiskelija Tampereen yliopistosta, tuskin erot kovin suuria kuitenkaan ovat. Veikkaan, että aivan samalla tavalla Tampereella uskotaan heidän olevan keskimäärin parempia kuin Lappeenrannassa tms. Vaasan rahikesta olenkin kuullut paljon hyvää, mutta uskon silti, että nykyään suurin osa alan huippunimistä on Aallossa. Olen itsekin käynyt muutaman Puttosen kurssin, vaikka en olekaan rahislainen.

 

[samiraali]

Miten hyvin aloitteleva KTM muuten löytää töitä pääkaupunkiseudun ulkopuolelta?

 

[jURZ]

"Ylimielisyyteni" kiteytyy pelkistettynä seuraavaan lauseeseen: uskon, että Aallon opiskelija on keskimäärin fiksumpi ja kunnianhimoisempi kuin minkä tahansa suomalaisen kauppakorkean opiskelija, ja aivan samalla viivalla muiden pohjoismaisten huippukoulujen kanssa. Tämä ei tarkoita, että huonoin aaltolainen olisi parempi kuin paras opiskelija Tampereen yliopistosta, tuskin erot kovin suuria kuitenkaan ovat. Veikkaan, että aivan samalla tavalla Tampereella uskotaan heidän olevan keskimäärin parempia kuin Lappeenrannassa tms. Vaasan rahikesta olenkin kuullut paljon hyvää, mutta uskon silti, että nykyään suurin osa alan huippunimistä on Aallossa. Olen itsekin käynyt muutaman Puttosen kurssin, vaikka en olekaan rahislainen.

Vähän typerää puhua älykkyydestä tai fiksuudesta kauppakorkean yhteydessä, kyllä ne älykkäät ihmiset menevät usein tkk/lääkis/vastaava. Kauppikseen ja oikikseen pääsemiseen ei vaadita käytännössä yhtään älykkyyttä vaan pelkästään työtä ja vähän muistia (+hieman tuuria), oli sitten aallossa tai rovaniemellä. Veikkaisin että näitä "älykkäitä" ihmisiä kuitenkin löytyy tasaisesti kaikista kauppiksista joissa on vähänkin isompi pisteraja (turun ja aallonkin pisterajojen erotus taisi olla jotain 1,5 pisteen luokkaa) ja taas jokaiseen mahtuu sitä sakkia jotka haaveilevat Patrick Batemanin elämästä, eivätkä omista mitään intohimoa alaan tai ole erityisemmin fiksuja.

 

[ilmo]

Vähän typerää puhua älykkyydestä tai fiksuudesta kauppakorkean yhteydessä, kyllä ne älykkäät ihmiset menevät usein tkk/lääkis/vastaava. Kauppikseen ja oikikseen pääsemiseen ei vaadita käytännössä yhtään älykkyyttä vaan pelkästään työtä ja vähän muistia (+hieman tuuria), oli sitten aallossa tai rovaniemellä. Veikkaisin että näitä "älykkäitä" ihmisiä kuitenkin löytyy tasaisesti kaikista kauppiksista joissa on vähänkin isompi pisteraja (turun ja aallonkin pisterajojen erotus taisi olla jotain 1,5 pisteen luokkaa) ja taas jokaiseen mahtuu sitä sakkia jotka haaveilevat Patrick Batemanin elämästä, eivätkä omista mitään intohimoa alaan tai ole erityisemmin fiksuja.

Tässä ketjussa ei varmaan ole tarkotus keskustellu älykkyyden määritelmästä. Varmasti jokainen hakeutuu sille alalle mikä itseä kiinnostaa ja mihin rahkeet riittävät. Varmasti moni älykäs ihminen on kiinnostunut vaikka valokuvauksesta tai näyttelemisestä, ja hakeutuu näille aloille. Eikai ainoa älykkyyden määritelmä ole joku korkeamman tason matemaattinen älykkyys. Tämä ketju koskee ihmisiä jotka ovat hakeutuneet lukemaan kauppatieteitä. Ei kauppis ole (ainoastaan) paikka mihin mennään jos ei lukion jälkeen keksitä mitään muuta. Minä päätin ala-asteen lopussa, että haluan kauppikseen, eikä TKK tai varsinkaan lääkis kiinnostanut missään vaiheessa. Oli aivan huikea tunne saada tieto, että kuuluu siihen ~10% hakijoista jotka silloiseen Helsingin Kauppakorkeakouluun valittiin, eikä fiilis ole siitä juuri muuttunut.

 

[jURZ]

Tässä ketjussa ei varmaan ole tarkotus keskustellu älykkyyden määritelmästä. Varmasti jokainen hakeutuu sille alalle mikä itseä kiinnostaa ja mihin rahkeet riittävät. Varmasti moni älykäs ihminen on kiinnostunut vaikka valokuvauksesta tai näyttelemisestä, ja hakeutuu näille aloille. Eikai ainoa älykkyyden määritelmä ole joku korkeamman tason matemaattinen älykkyys. Tämä ketju koskee ihmisiä jotka ovat hakeutuneet lukemaan kauppatieteitä. Ei kauppis ole (ainoastaan) paikka mihin mennään jos ei lukion jälkeen keksitä mitään muuta. Minä päätin ala-asteen lopussa, että haluan kauppikseen, eikä TKK tai varsinkaan lääkis kiinnostanut missään vaiheessa. Oli aivan huikea tunne saada tieto, että kuuluu siihen ~10% hakijoista jotka silloiseen Helsingin Kauppakorkeakouluun valittiin, eikä fiilis ole siitä juuri muuttunut.

itse aloit puhumaan miten koulustasi löytyy fiksuja ihmisiä, niin vastasin vain siihen.

 

[ilmo]

itse aloit puhumaan miten koulustasi löytyy fiksuja ihmisiä, niin vastasin vain siihen.

Sanan fiksu tilalta nyt olisi voinut käyttää montaa eri sanaa, vaikkapa kauppatieteellisesti lahjakas/osaava, sikälimikäli kun tämä edes tarkoittaa mitään. Viestini pointti tuli varmaan kuitenkin selväksi.

 

[ibnz]

Parempi voisi olla "motivoitunut" ja kapeasti motivoitunut hakemaan tietylle alalle. Toki jos jo ala-asteelta tietää haluavansa kauppikseen (??), sitten on todella motivoitunut ja ulkoaluku-urakka pääsykokeisiin onnistuu varmasti paremmin.

 

[Conna]

Nyt en päässyt Aaltoon ja olen menossa juurikin ko Vaasaan opiskelemaan. Mikäli rahoitus edelleen kiinnostaa lukea pääaineeksi, en välttämättä edes vaivaudu hakemaan uudestaan Aaltoon, mitä kovasti olen harkinnut. Pääsykoetta varten minulla olisi liioittelematta yli 2 kertaa enemmän annettavaa, kuin tässä haussa, jossa Aaltoon pääseminen jäi kahden tyhmän ajatusvirheen päähän. Periaatteessa lähdin alunperin ajatuksella vaan kokeilemaan koetta ja viimeistään vuoden päästä menemään tosissaan sisälle. Uskon siis saavani samantasoiset valmiudet työelämää varten Vaasasta, jos puhutaan nimenomaan rahoituksesta.

Ainahan voi tehdä kandin muualla ja hakea maisterihaussa Aaltoon. Itse en aikanaan päässyt Aaltoon ja tein Kandin Turussa, hain nyt kevään maisterihaussa Information and Service Managementiin ja paikka irtosi suorastaan lapsellisen helpolla. Kriteerit ovat tietysti eri ohjelmilla erilaiset ja samoin aloituspaikkojen määrä. Financessa on ollut aina melko vähän aloituspaikkoja, mutta ainakin viime vuosina (ja valintaoppaan perusteella näköjään ainakin vielä seuraavanakin) valinta on perustunut pelkästään GMAT-tulokseen ja haastatteluun, noin 90-10 painotuksin, eli keskiarvolla ei kai ole sitten edes väliä.

Jätin muuten ite Aallon maisteripaikan vastaanottamatta, kun mielessä on vähitellen kypsynyt ajatus maisterin tekemisestä ulkomailla. Kiinnostavia maita joissa tutkinnoin voisi suorittaa englanniksi olisivat mm. Sveitsi, Itävalta ja Hollanti.. Jos raha ei olisi este niin tietysti USA, UK ja Australia kiinnostaisivat myös, mutta kaikissa joutuu maksamaan koulutuksesta vähän liikaa. Onko kukaan muu tehnyt tällaista ratkaisua? Ulkomailla opiskelleet työllistyvät käsittääkseni hieman huonommin Suomessa, mutta esim. Sveitsissä Itävallassa olisi varmaan valmistumisen jälkeen saumat jäädä maahan töihin, etenkin jos siellä oleskelun aikana saisi vielä vähän hiottua ennestään kohtalaista saksan taitoa.

 

[Lauri Lokki]

Kyllä koulun nimellä on väliä aika paljonkin. Faijan firmassa heittävät roskiin muut kuin hkkk:n paperit kun tulee työhaussa runsaasti ekonomeja muuten
kovin samanlaisilla meriiteillä. Tämähän karsii todella kätevästi työnhakijan laatua. Ehkä jatkossa on eri tavalla kun nyt rupee muuallakin pisterajat nousemaan kuin stadissa vain.

 

[jURZ]

Ehkä jatkossa on eri tavalla kun nyt rupee muuallakin pisterajat nousemaan kuin stadissa vain.

Ainahan muut koulut ovat tulleet vain parin pisteen päässä aallosta? Minusta se parin pisteen ero ei tee toisen koulun opiskelijoista mitenkään ylivertaisia.

 

[Bosse]

Oli aivan huikea tunne saada tieto, että kuuluu siihen ~10% hakijoista jotka silloiseen Helsingin Kauppakorkeakouluun valittiin, eikä fiilis ole siitä juuri muuttunut.

Entä ne luuserit, jotka eivät hakeneet Helsinkiin, mutta pisteet kokeesta olisivat kuitenkin riittäneet? Nyt harmittaa, kun joudun menemään Tampereelle huonomman opiskelijaaineksen keskuuteen. Pitäsköhän sitä ensi vuonna hakea Aaltoon, että pääsee tulevaisuudessa the Big4 listoille?

 

[Toad]

En nyt yleistä Aallossa opiskelijoita, mutta olin maatalous-metsätieteellisen valintakokeessa toukokuun loppupuolella, ja siellä törmäsin muutamaan Aalto-yliopiston kauppikseen hakevaan elitistinuoreen. Kuiskailivat jotain "junteista" ja "kuka tänne nyt oikeesti haluu?", en vain tahtonut oikein ymmärtää, mitä he sitten tekivät siellä? Sai taas jälleen todeta omin silmin, miten tyhmiä ihmisiä maailmaan mahtuu.

 

[Afroseppo]

En nyt yleistä Aallossa opiskelijoita, mutta olin maatalous-metsätieteellisen valintakokeessa toukokuun loppupuolella, ja siellä törmäsin muutamaan Aalto-yliopiston kauppikseen hakevaan elitistinuoreen. Kuiskailivat jotain "junteista" ja "kuka tänne nyt oikeesti haluu?", en vain tahtonut oikein ymmärtää, mitä he sitten tekivät siellä? Sai taas jälleen todeta omin silmin, miten tyhmiä ihmisiä maailmaan mahtuu.

Todennäköisesti herroja, jotka luulevat valmistuvansa kauppakorkeasta kovan luokan bisnesmiehiksi :D, ja samalla luulevat oman alansa olevan jotenkin ylivertainen muihin verrattuna. Taitaa vähän erilainen todellisuus iskeä vastaan valmistuttua. Meitä on moneen junaan, nämä omasta mielestään "parempiin" kouluihin pääsevät usein luulevat olevansa herroja ja osoittavat käytöksellään todellista tyhmyyttä.

T. Tuleva Aallon kauppislainen

 

[Orava]

Kellään mitään käryä/mutua onko tsäänsejä päästä toiselta varasijalta Ouluun? Kaveri jännää ja mistään ei kuulemma löydy statistiikkaa.

 

[Snowbe]

En nyt yleistä Aallossa opiskelijoita, mutta olin maatalous-metsätieteellisen valintakokeessa toukokuun loppupuolella, ja siellä törmäsin muutamaan Aalto-yliopiston kauppikseen hakevaan elitistinuoreen. Kuiskailivat jotain "junteista" ja "kuka tänne nyt oikeesti haluu?", en vain tahtonut oikein ymmärtää, mitä he sitten tekivät siellä? Sai taas jälleen todeta omin silmin, miten tyhmiä ihmisiä maailmaan mahtuu.

Valmennuskurssilla oli toisenkin pään jengiä, eivät edes haluaneet Aaltoon, koska "kaikki siellä on varmaan ihan itseään täynnä ja mulkkuja." Valmennuskurssilla sai muutenkin hyvän läpileikkauksen hakijoista. Suurin osa veti ihan vasurilla koko kurssin, vaikka hintaa sillä oli 2100 €. Pappa betalar ja käydään katsomassa, tai jotain? "En mä ees jaksanut tehdä noita matematiikan tehtäviä, ku ne oli tylsiä ja vaikeita." Onnea ja menestystä.

 

[Lauri Lokki]

Ihan normaaleja tyyppejä siellä on Aallossakin nykyään. Suurimmalla osalla jalat maassa. Paljon on jengiä köyhistä perheistä jotka kompensoivat taustaansa sitten yrittämällä kahta kovemmin. Rikkaiden perheiden lapset eivät sinne jaksa lukea itseään sisään, helpommin pääsee vaikka tkk:lle tai normi inssilinjoille. Laidasta laitaan jokatapauksessa on porukkaa. Fiksuja tyyppejä on jonnin verran, mutta suurin osa on vain aikamoisia hikipinkoja suorittajia. Sanoisin että esim. tkk:lla varmaankin korkeampi ÄO jengillä, mutta eivät ole sitten taas niin lukutoukkia.

 

[candy cane]

Itse kyllä haen ihan ensisijaisesti Turkuun, koska haluan Turkuun opiskelemaan. En ajattele koulun olemaan yhtään sen huonompi kuin aalto. Eihän sinne Aaltoon ole edes paljon sen helpompi päästä. Parin pisteen ero ole kovin merkittävä. Monihan saa kuitenkin reilusti sen pisterajan yli. Lukemalla sinne sisään pääsee ja pääsykoe mittaa motivaatiota, ei älyä. Matikka ehkä ainoa, jossa jotain pohdittavaa ja jotain ymmärrystä vaaditaan, mutta kun senkin voi skipata täysin ja päästä Aaltoon. Itse ajattelen enemmänkin, että ne rahoituspuolen ihmiset siellä koulussa ovat enemmän niitä älyköitä. Voisin muuten hakeakin Aaltoon, koska pidän Helsingistä ja sinne aion tulevaisuudessa muuttaa parempien töiden takia, mutta nykyinen elämäntilanne ei oikein salli muuttoa Helsinkiin. Toki älykkyydestä on hyötyä siinä, että osaa lukea oikealla tekniikalla, ettei tarvitse olla kirjassa koko ajan kiinni.

 

[ilmo]

Entä ne luuserit, jotka eivät hakeneet Helsinkiin, mutta pisteet kokeesta olisivat kuitenkin riittäneet? Nyt harmittaa, kun joudun menemään Tampereelle huonomman opiskelijaaineksen keskuuteen. Pitäsköhän sitä ensi vuonna hakea Aaltoon, että pääsee tulevaisuudessa the Big4 listoille?

Noh jos Aaltoon halusit ja rahkeet olisivat riittäneet, niin olisi varmaan kannattanut luottaa itseensä enemmän hakuvaiheessa. Noh jos et ole PK-seudulta ja viihdyt pienemmässäkin kaupungissa, niin tuskin vuotta kannattaa hukata uudelleenhakemiseen, sillä Tampereellakin varmaan ihan hyvää opetusta saa. Ja kuten sanoin, Big4-firmoihin pääsee kyllä muistakin kaupungeista. Vaikeampi voi olla investointipankkeihin ja isoihin konsulttifirmoihin.

 

[jURZ]

Noh jos Aaltoon halusit ja rahkeet olisivat riittäneet, niin olisi varmaan kannattanut luottaa itseensä enemmän hakuvaiheessa.

Mistä tuon voi tietää hakuvaiheessa? Yhtä hyvin olisi voinut käydä niin että olisi jäänyt yhden pisteen päähän tampereesta kun ensisijaisuuspiste olisi mennyt pois. Osaamista ei voi mitenkään ennakkoon tietää, sen näkee vasta sitten kokeessa.