No niin, tälläistä vähän ajattelinkin. Syrjääntyminen/koulukiusaus oli ihan oletettavaa, ja se että luonnehdintasi hänestä on ollut pikemminkin rauhallinen, hiljainen, ujo jne.
Tuollainen tausta/luonne huomioiden se juuri mielestäni kielii sitä ettei halua alistua kohtaloonsa, "hävitä", tyytyä hiljaisuudessa siihen mitä on elämältä saanut ja mitä on kokenut tai jäänyt kokematta. Tälläinen ihminen saattaa haluta tuoda itsensä esiin vaikka väkivaltaisesti repäisten. Vihaa on varmasti paljon ja vuosien saatossa katkeruuttakin kertynyt aikamoiset määrät
Sitä ehkä normaalin elämässä keskivertoisesti pärjänneen on koskaan mahdoton ymmärtää millaisia vihan ja katkeruuden tunteita esimerkiksi monet kiusatut tai jollain tapaa syrjääntyneet kokevat mutta kuvitella saattaa... Mitä itse on tullut luettua entisten koulukiusattujen/syrjääntyneiden mielipiteitä ja fiiliksiä [myös Pakkikselta] on monilla vielä vuosia jälkeenkinpäin mielettömät vihat joitain ihmisiä, koululaitosta, koko yhteiskuntaa tms kohtaan [enkä suinkaan sano että se olisi syyttä]
Tosiaan harva noita uskaltaa/kehtaa tunnustaa koska siinä tulee helposti leimatuksi. Toki on olemassa myös ihmisiä ketkä eivät koskaan mitään pahaa ajattele mutta varmasti harvassa ovat.
Elämä on helvetin kovaa ja todellisuus karua. Jokin aika sitten kun keskustelin äitini kanssa siitä kuinka nykypäivänä lapsia tehdään myöhemmällä iällä jos ollenkaan, niin äitini totesi että hänen mielestään maailma on hirveä paikka. Asiat ovat lyhyessä ajassa muuttuneet todella paljon, ja aina vaan pahempaan suuntaan,
Ketjun paras kommentti. Allekirjoitan. Oon nähnyt miten kaveri kiusattiin itsemurhayritysten kautta yli vuodeksi suljetulle ja loppuelämäksi lääkkeille, avohoitoon ja eläkkeelle. Ambientmusiikkia toi tekee porukoillaan asuen. Itsekin olen osaani saanut, pääasiassa samoilta tyypeiltä, jotka nykysin ovat suurimmaksi osaksi piriporukoissa, puukotuksia löytyy useamman rekisteristä ja ehdollinen on päällä useammalla niistä.
Ei niillä koviksillakaan kouluajoilta hyvin mene, varmasti huonommin kun kaikilla lopuilla joista suurin osa jotenkin joutui uhreiksi kouluaikoina. Kuka enemmin, kuka vähemmin, mä esimerkiksi aika joka päivä. En tosin ollut lähimainkaan ainoa, päinvastoin melkein kaikki jotka oli jotenkin normaali-ihmisiä joutu aika saman rääkin kohteeksi. Ei tosiaankaan ole helppoa olla tavallinen ihminen noin 10-15 nuorisorikollisen, häiriintyneen ja selkeästi sairaan uusnatsin hallitessa noin 40 pojan yhteisöä, missä on pakko joka päivä olla.
Se mitä on jäänyt kokematta on usein vaan paljon pahempaa kuin se mitä on kokenut. Monilla jotka joutuu jatkuvan vakavan kiusaamisen uhreiksi itsetunto ja luottamus muihin tuhoutuu aika täysin, ja esimerkiksi parisuhdepuoli ja muut seksuaaliset hommat jää puhumisen asteelle. Aika huonosti seuraa sellasille itsetunnottomille täysin muihin ihmisiin luottamuskyvyttömille heruu.
Se ettei naisseuraa heru saa helposti aikaan melkoista misogyniaa. Moni jonka tunnen jolla ei ole naisia koskaan ollu vihaa niitä aivan helvetisti. Ihan sille tasolle että kännissä ne avautuu, että mä haluaisin niin tappaa kaikki naiset jolle en kelpaa, ja baarissa fantasioi ääneen kavereilleen että kato, miten hyvännäkönen kissa, ton kun saisi raiskata ja hakata ihan paskaksi..
Itse onneksi olen tässä elämässä kuitenkin naistenkin kanssa ollut, etten mä paini samojen ongelmien kanssa, mutta mä ymmärrän kyllä tavallaan tuon naisviha-aspektin.. Kyllä ku pitempään painii sinkkuuden kanssa ja sen ettei tapaa ketään.. Kyllä siinä välillä käy pinnassa sellanen pieni naisvihakin. Mutta onneksi se ei ole hallitseva tunne silloinkaan, elämä oisi aika helvettiä. Monilla se sitä on, tahtoa saada nainen / naiselta ja samalla suunnaton viha, halveksunta ja katkeruus naisia kohtaan kollektiivisesti.
Kaikenkaikkiaan syitä tuollaisille väkivallanteoille ei pidä etsiä aselaeista, ei psykiatrian määrärahoista tai muista kukkahattusyistä. Syyt on syvemmällä. Koulukiusaus, syrjääntyminen, tunteet riittämättömyydestä jotka kanavoituvat helposti vihaksi.. Tää on niin monitahoinen ongelma että tähän on turha etsiä mitään helppoja ratkaisuja.
Elämä todellakin on helvetin kovaa ja hyvin usealle ihan täyttä paskaa syntymästä kuolemaan. Se että tarvitsisiko näin olla on toinen kysymys.. Ainahan elämä on ollut perin vaikeaa, mutta mitä voitaisiin tehdä ettei sen tulevaisuudessa tarvitsisi olla?
e: Siksi pohdin tuota naisviha-aspektia, kun uhreista valtaosa oli naisia ja kuinka tekijällä oli seuranhakuilmoitus ollut netissä..