Kannattaako opiskelu

[Publikaani]

Miksi pitäisi hakea? Eikö opiskelijamäärä pitäisi suhteuttaa työelämän tarpeisiin, ei ole kenenkään edun mukaista jos työskennellään omaa koulutusta vastaamattomalla alalla. Ja ei se ainakaan helpota oman alan duunin saamista jos on valmistuttua ollut vuosia täysin eri alan töissä. Mielestäni tuntuu idiotismilta lukea kuusi vuotta tutkintoa ja sitten hyväksyä faktana se, että tulisi hakea omaa alaa vastaamatonta työtä.

Edellisessä postissani vouhkasin tätä nimenomaista ajattelutapaa vastaan. Suomessa ajatusmaailma tuntuu olevan, että 18-vuotias osaa valita korkeakoulusta juuri sen oman alan, johon sitten kouluttaudutaan ja siellä ollaan töissä koko työura. Koulutusvalinnat kytketään siis suoraan tulevaan ammattiin. Vertailun vuoksi esim. anglosaksisissa maissa porukka opiskelee ties mitä humanistisia aineita, jonka jälkeen työllistytään eri aloille ja opitaan työn ohessa sitä varsinaista asiantuntemusta (tietenkin poislukien lääketiede, insinöörit, jne.). Mielestäni anglosaksinen malli on nyky-yhteiskuntaan paljon sopivampi, koska ihmiset kuitenkin vaihtelevat töitä ja ympäröivä maailma muuttuu nopeassa tahdissa. Miksi siis pitäisi lukkiutua johonkin yhteen uraan sen takia mitä tuli 18-vuotiaana päätettyä?

Jos tämä kuullostaa joltain ituhippihöpinältä, niin esim. kaikkien kapitalistien isä Nalle Wahlroos on vähän väliä kuuluttamassa Suomeen nimenomaan "yleissivistävää" korkeakoulutusta. Asiantuntemus syntyy joka tapauksessa vasta työelämässä, joten ei pitäisi niin kapea-alaisesti tuijottaa siihen mitä joku henkilö on opiskellut koulussa.

Näissä koulutuskeskusteluissa usein peräänkuulutetaan sitä, että korkeakoulujen sisäänottomäärät pitäisi suhteuttaa talouden tarpeisiin. Kuulostaa kivalta, mutta käytännössä tälläinen suunnitelmatalous ei ikinä toimi. Missä on se viranomainen tai taho, joka osaa niin tarkkaan ennustaa työmarkkinoiden kehitystä että osattaisiin asettaa juuri oikein se sisäänotettavien opiskelijoiden määrä? Ajatellaan esimerkiksi, että Suomessa syntyy lähivuosina kemianalan buumi ja yhtäkkiä kemianteollisuus tarvitsee suuria määriä kemistejä. Yliopistot nostavat kemistien koulutusmääriä vastatakseen tarpeeseen. N. 5-6 vuoden päästä kun suuret määrät kemistejä siirtyvät työmarkkinoille on kemianalan buumi jo ohi; vartavasten koulutetut kemistit valmistuvat suoraan kortistoon ja valittavat kun ei ole "oman alan töitä". Tälläistä suunnittelutalouttahan sovellettiin itänaapurissa, eikä se ainakaan siellä kovin hyvin toiminut. Parempi olisi antaa ihmisten opiskella oman kiinnostuksensa mukaan, ja sitten työelämässä hakeutua joustavasti sellaisille aloille joissa on tarvetta väestä (huom. tämä ajatus ei edelleenkään päde lääkäreihin, insinööreihin ja muihin vastaaviin aloihin joilla toimiminen vaatii jotain tiettyä erikoistietämystä. Suurin osa likke-elämän tehtävistäkin on kuitenkin aika yleisluontoisia, eli on markkinointia, logistiikkaa, taloushallintoa, jne. joita lähes jokainen pystyy opettelemaan koulutustaustasta riippumatta).

 

[rullaverho]

Hyviä pointteja on tullut aika paljon. Kommentoin huomenna lisää. Nyt puutun vain yhteen asiaan.

Siis mikä pointti on siinä, että jenkeissä vaikkapa kirjallisuutta opiskellut ihminen voidaan palkata vaikkapa liikkeenjohdon tehtäviin? Tiedän että täälläkin on ihmisiä, jotka kannattavat sitä, että "hyvässä" yliopistossa opiskellut opiskelija voidaan palkata lähes mihin tahansa tehtävään. Mutta oikeasti. Eihän sillä kirjallisuuden opiskelijalla voi olla mitään näkemystä liikkeenjohdollisissa tehtävissä. Musta vähän tuntuu, että tässä aletaan palvoa näitä "Harvardin käyneitä", jonain ylijumalina, jotka ovat joka alan spesialisteja.

Kyllä sillä erikoistumisella on tarkoituksensa.

 

[TroynPaluu]

Asia kun ei ole noin yksinkertainen... Suomen kokoisessa maassa riittää että yksi toimija (yritys) muutataa Kiinaan ja alan osaajia ei enää tarvita. Jos jotain inhoan niin tätä helvetin hyysäys yhteiskuntaa jossa valtion taata joka asia ja suojata perse sen varalta että menee pieleen. Ihmiset voisivat ottaa vastuun itsestään ja taloudestaan.

No ei mistään hyysäyksestä ole kyse, en vaan tajua esim. medianomien tilannetta, jossa opiskelijat tiedostavat että on suuri riski valmistua kortistoon. Jos sisäänottomäärät olisi pienemmät, pääsisi sisään se oikeasti lahjakas ja motivoitunut jengi. Jos niitä määriä on aikaisemmin päätetty nostaa, niin ei siinä mielestäni sen enempää hyysäämistä ole jos tarpeen lakattua lasketaan määrä. Esim. Diplomi-insinöörien koulutusmäärä oli jostain lukemani mukaan melkein kolminkertaistunut 80-luvulta. Onko Dippainssien tarpeen määrä kolminkertaistunut? Sitähän nostettiin vastaamaan IT-buumin tarvetta, mutta buumin mentyä määrä on edelleen jäänyt korkeaksi.

Musta joku vaan menee ihan järjestelmällisesti puihin jos tarkoituksena on korkeakouluttaa 70% nuorista. Hieman kuin loisi 70% miehiä ja 30% naisia ja sanoisi "Menkää ja pariutukaa onnellisesti" :D

Itse ainakin juridiikan alan tyyppinä oon tosi huolestunut oman ammattikunnan tulevaisuudesta kun töitä on melko hintsusti ja jengiä valmistuu kolmesta/neljästä yliopistosta kuin liukuhihnalta, vaikka itsellä paikka jo onkin.

Se on toki hienoa jos olisi joku basic-yleissivistävä tutkintosysteemi, mutta tällä hetkellä näin ei ole. Ja edelleen pidän ihan käsittämättömänä ajatusta siitä, että esim. yhteiskuntatieteitä lukeneen tulisi olla valmis etsimään töitä jostain omaa alaa vastaamattomalta alalta.

Mitäs me sitten tehdään kun kaikki on vähintään tradenomeja ja kukaan ei oikein haluaisi tehdä niitä ns. duunarihommia kun ovat niin epäseksikkäitä ja -arvostettuja, yhyy.

 

[mskp]

Suomen kokoisessa maassa riittää että yksi toimija (yritys) muutataa Kiinaan ja alan osaajia ei enää tarvita.

Tuohan on sinällään väite opiskelun kannattavuudesta, sillä yritykset eivät kuitenkaan muuttaessaan vie mukanaan ns. ylemmän portaan toimintoja (tuotekehitys - DI, markkinointi - KTM etc). Suorittavan portaan asiat nyt kun voi tehdä kuka tahansa senteillä palkattu kiinalainen.

 

[Stu]

Tuohan on sinällään väite opiskelun kannattavuudesta, sillä yritykset eivät kuitenkaan muuttaessaan vie mukanaan ns. ylemmän portaan toimintoja (tuotekehitys - DI, markkinointi - KTM etc). Suorittavan portaan asiat nyt kun voi tehdä kuka tahansa senteillä palkattu kiinalainen.

Ja sitten mä heräsin...

 

[Pohjoisvirta]

Kaikki on suhteellista. Riippuu ihmisestä, miten asia todellisuudessa menee. Joku hyötyy ja joku ei hyödy yhtään. Itsensä jatkuva kehittäminen, "vierivä kivi ei sammaloidu", näyttäisi olevan tärkeä aspekti.

 

[Mattih3]

Tuohan on sinällään väite opiskelun kannattavuudesta, sillä yritykset eivät kuitenkaan muuttaessaan vie mukanaan ns. ylemmän portaan toimintoja (tuotekehitys - DI, markkinointi - KTM etc). Suorittavan portaan asiat nyt kun voi tehdä kuka tahansa senteillä palkattu kiinalainen.

Noin usein väitetään, mutta pitääkö tämä paikkansa oikeasti? Kyllä Japanissa, Koreassa ja Kiinassa on kasapäin erittäin taitavia diplomi-insinöörejä (tai mikä se vastaava tutkinto siellä päin lienee, master of technology?), jotka ovat valmiita tekemään 10-12 tuntista työpäivää 6 päivää viikossa. Kyllä se voi olla aika houkutteleva vaihtoehto siirtää myös se tuotekehittely sinne Aasiaan, minne tehtaatkin menevät.

Noin henkilökohtaisella tasolla katsottuna arvioisin, että koulutus kannattaa silloin, jos on halua opiskella. Jos ei ole, niin ei kannata. Rahallisesti kovin korkea koulutus ei välttämättä kannata ollenkaan, mutta kuten moni on tuonut esiin, raha ei ole ainoa onnellisuuden mittari.

 

[Lauri Perkele]

No ei mistään hyysäyksestä ole kyse, en vaan tajua esim. medianomien tilannetta, jossa opiskelijat tiedostavat että on suuri riski valmistua kortistoon. Jos sisäänottomäärät olisi pienemmät, pääsisi sisään se oikeasti lahjakas ja motivoitunut jengi. Jos niitä määriä on aikaisemmin päätetty nostaa, niin ei siinä mielestäni sen enempää hyysäämistä ole jos tarpeen lakattua lasketaan määrä. Esim. Diplomi-insinöörien koulutusmäärä oli jostain lukemani mukaan melkein kolminkertaistunut 80-luvulta. Onko Dippainssien tarpeen määrä kolminkertaistunut? Sitähän nostettiin vastaamaan IT-buumin tarvetta, mutta buumin mentyä määrä on edelleen jäänyt korkeaksi.

Kaikessa on riskejä ja kotiin on moni kuollut. Jos tv -tai elokuvatyö kiinnostaa, kannattaa ainakin yrittää. Ei tarvitse sitten ärsyttävästi jossitella, mitä yllättävän moni aikuinen tekee.

Opetusministeriö antoi jo muistaakseni pari vuotta sitten ukaasin media-alan koulutuspaikkojen vähentämiseksi puoleen. Ainakin televisiotyöntekijöiden parissa tämä on saanut vilpitöntä kannatusta.

 

[Publikaani]

Siis mikä pointti on siinä, että jenkeissä vaikkapa kirjallisuutta opiskellut ihminen voidaan palkata vaikkapa liikkeenjohdon tehtäviin?

Pointti on siinä, että firma ei edes odota että vastavalmistunut, ehkä max. 1-2 kesäharjoittelua tehnyt henkilö olisi valmis "osaaja". Sen sijaan näitä vastavalmistuneita otetaan firmoihin töihin ja koulutetaan tehtäviinsä. Opiskeluaikaisella pääaineella ei ole niin hirveästi merkitystä, koska käytännön oppi tulee työn kautta. Korkeakoulutason opiskelu, pääaineesta riippumatta, kertoo lähinnä siitä että henkilö kykenee vastuuntuntoiseen itsenäiseen työskentelyyn ja perustason ongelmanratkaisuun. Nämä taidot voi oppia ja osoittaa aivan yhtä hyvin kirjallisuustieteissä kuin kaupallisessakin koulutuksessa.

Tietenkin on selvää, että moni kirjallisuutta opiskellut ihminen haluaisi tehdä töitä "omalla alallaan" (tutkijana, mediassa, kustannustehtävissä, opettajana, jne). Kyse onkin siitä, pystyykö tälläinen henkilö myös muihin tehtäviin? Rullaverho ilmeisesti uskoo, että vastaus on "ei". Itse uskon vakaasti, että myös kirjallisuutta opiskellut pystyy halutessaan muihin tehtäviin, jos "oma ala" ei jostain syystä kiinnosta (esim. työtilanne, palkkaus, tehtävien luonne, jne. Edelleen, kuinka moni oikeasti tietää 18-vuotiaana mitä haluaa työelämässä tehdä?).

Ihminen on tarvittaessa kumman joustava eläin. Oppimiskykyisten ja motivoituneiden maistereiden makuuttaminen kortistossa on yhteiskunnan kannalta suurta resurssien haaskausta. Vikaa on ennen kaikkea asenteissa, niin työntekijöillä ("en löytänyt oman alan töitä") kuin työnantajilla ("väärä koulutus = työhakemus roskiin").

Tiedän että täälläkin on ihmisiä, jotka kannattavat sitä, että "hyvässä" yliopistossa opiskellut opiskelija voidaan palkata lähes mihin tahansa tehtävään. Mutta oikeasti. Eihän sillä kirjallisuuden opiskelijalla voi olla mitään näkemystä liikkeenjohdollisissa tehtävissä.

Eikö? Missähän maailmassa sinä sitten elelet... Itse kun katson vaikka omalla alallani ympärilleni, niin johtoryhmiä myöten sieltä löytyy monien eri akateemisten alojen edustajia. Firmani toimitusjohtajakin on taustaltaan luonnontieteilijä. Itse valmistuin pari vuotta sitten humanistina ja toimin nykyään pikkupäällikön tehtävissä. Toistaiseksi ainakin firma on hengissä, vaikka ei kai koko remmillä ole sitten "mitään näkemystä liikkeenjohdollisissa tehtävissä".

Enkä nyt yritä väittää, että joku angolosaksinen järjestelmä olisi automaattisesti parempi tai että Harvardista valmistuu ylijumalia. Kaikissa järjestelmissä on omat puolensa. Mielestäni vaan tälläisessä "tietoyhteiskunnassa" suhtautumisen työhön ja ammatteihin pitäisi olla paljon joustavampaa kuin mitä se nyky-Suomessa on. Uskon, että olisi sekä työnantajien että työntekijöiden etujen mukaista, jos ainakin nuorimmat työntekijät kykenisivät joustavasti sopeutumaan työelämään, eivätkä fakkiutuisi yhden erikoisalan osaajiksi, jotka eivät edes asennetasolla halua oppia uusia tehtäviä ja hakeutua uusille aloille.

 

[TroynPaluu]

Kaikessa on riskejä ja kotiin on moni kuollut. Jos tv -tai elokuvatyö kiinnostaa, kannattaa ainakin yrittää. Ei tarvitse sitten ärsyttävästi jossitella, mitä yllättävän moni aikuinen tekee.

Opetusministeriö antoi jo muistaakseni pari vuotta sitten ukaasin media-alan koulutuspaikkojen vähentämiseksi puoleen. Ainakin televisiotyöntekijöiden parissa tämä on saanut vilpitöntä kannatusta.

Jep, pointti olikin että opiskelusta voitaisiin helposti tehdä Aina kannattavaa kun vähän päiviteltäisiin sisäänottomääriä. Jos kaikille löytyisi fiksua oman alan duunia, niin Enbusken kommentit olisi turhia. Nyt se kuitenkin on ainakin tiettyjen alojen kohdalla aivan oikeassa.

 

[TroynPaluu]

Pointti on siinä, että firma ei edes odota että vastavalmistunut, ehkä max. 1-2 kesäharjoittelua tehnyt henkilö olisi valmis "osaaja". Sen sijaan näitä vastavalmistuneita otetaan firmoihin töihin ja koulutetaan tehtäviinsä. Opiskeluaikaisella pääaineella ei ole niin hirveästi merkitystä, koska käytännön oppi tulee työn kautta. Korkeakoulutason opiskelu, pääaineesta riippumatta, kertoo lähinnä siitä että henkilö kykenee vastuuntuntoiseen itsenäiseen työskentelyyn ja perustason ongelmanratkaisuun. Nämä taidot voi oppia ja osoittaa aivan yhtä hyvin kirjallisuustieteissä kuin kaupallisessakin koulutuksessa.

Kyllä itse näkisin että esim. HSE:llä pääaineenaan yrityksen johtoa ja organisaatiota ja sivussa vaikka laskentatoimeen erikoistunut KTM sopii tuollaiseen duuniin kuin nyrkki silmään, ja pärjää siinä huomattavasti paremmin kuin englantilaista filologiaa opiskellut FM, vaikka molemmat olisivat fiksuja kavereita.

Itse ainakin pärjäisin esim. ohjelmistosuunnittelijana melko varmasti paljon huonommin kuin alaa opiskellut DI.

Mutta tajuan kyllä ajatuksen siitä, että korkeakoulututkinto on vain todiste siitä, että pystyy suoriutumaan tiettyä pitkäjänteisyyttä ja älyä vaativista asioista ja täten on muokattavissa tiettyihin töihin.

 

[Porcus]

.. korkeakoulututkinto on vain todiste siitä, että pystyy suoriutumaan tiettyä pitkäjänteisyyttä ja älyä vaativista asioista ja täten on muokattavissa tiettyihin töihin.

ei se mikään todiste ole - mutta todennäköisyyttä onnistuneesta rekrytoinnista se tosin lisää.
Todisteena voi pitää sitä jos hemmo vakuuttaa osamisellaan vielä muutaman vuoden jälkeen rekrytoinnistakin..

 

[Kylli]

Miksi koulutuksen suhteen ajatellaan pelkkää rahaa? Teillä on 40 vuotta aikaa vittuuntua siellä töissä. Elämässä pitää olla haasteita ja tekemistä, ja koulutus voi täyttää tämän tarpeen. Tietysti ymmärrän että jos menee kouluun vaan rahan takia niin motivaatiota ei ole ja sitten sama linja jatkuu töissä. Ollaan töissä jotta saataisiin rahaa jolla voidaan tehdä siitä pienestä vapaa-ajasta kivaa. Paremman elämän saa jos opiskelee sitä mistä on intohimoisesti kiinnostunut ja kuluttaa sitä yölamppua tehdessään tutkimusta tai muuta työtä, mitä rakastaa. Hengailu voi olla hauskaa mutta onnellisuus onkin eri juttu...

Niin ja kun nykyään kaikki hankkii ne maisterin paperit niin ei kai kukaan enää kuvittele että yliopiston käyminen on merkki siitä että kuuluu eliittiin tai että on poikkeuksellisen älykäs? Opetus on sellaista että ne heikommatkin pääsee läpi. Eliitistä voidaan puhua silloin jos suorittaa enemmän kuin mitä vaaditaan - siksi että oikeasti on kiinnostunut alasta.

 

[Harze]

Jos ajatellaan pelkkää liksaa, niin korkeakoulutus kannattaa vain osassa tutkintoja. Toisaalta vaikka LVI-asentaja repiikin nyt hyvät rahat, niin laman tullen koulutetut säilyttävät työpaikkansa varmemmin. Näin siitäkin huolimatta, että osa porukkaa on pätkätöissä. Siksi liksan, ansainta-ajan ja verojen lisäksi pitäisi laskea mukaan työllisyys.

Koulutus kannattaa, jos on edes mahdollisuus päästä tekemään työkseen sitä, mitä oikeasti haluaa. Toisaalta kenenkään ei mielestäni kannata lukea rahan takia, jos haluaa tehdä duunarihommaa. Työn mielekkyyden rinnalla raha on toissijaista.

 

[pååtta]

Miksi koulutuksen suhteen ajatellaan pelkkää rahaa? Teillä on 40 vuotta aikaa vittuuntua siellä töissä. Elämässä pitää olla haasteita ja tekemistä, ja koulutus voi täyttää tämän tarpeen. Tietysti ymmärrän että jos menee kouluun vaan rahan takia niin motivaatiota ei ole ja sitten sama linja jatkuu töissä. Ollaan töissä jotta saataisiin rahaa jolla voidaan tehdä siitä pienestä vapaa-ajasta kivaa. Paremman elämän saa jos opiskelee sitä mistä on intohimoisesti kiinnostunut ja kuluttaa sitä yölamppua tehdessään tutkimusta tai muuta työtä, mitä rakastaa. Hengailu voi olla hauskaa mutta onnellisuus onkin eri juttu...

Niin ja kun nykyään kaikki hankkii ne maisterin paperit niin ei kai kukaan enää kuvittele että yliopiston käyminen on merkki siitä että kuuluu eliittiin tai että on poikkeuksellisen älykäs? Opetus on sellaista että ne heikommatkin pääsee läpi. Eliitistä voidaan puhua silloin jos suorittaa enemmän kuin mitä vaaditaan - siksi että oikeasti on kiinnostunut alasta.

Sinä kun Kylli olet lukuisia kertoja hehkuttanut yliopistoa ja opiskelua, niin mitä sinä oikein luet siellä?

 

[Måpå]

Kannattaa pitää ne realiteetit mielessä. Vaikka haluaisi kuinka helvetisti olla huomispäivän viivi avellan niin medianomin tutkinto ei takaa todellakaan mitään huippupaikkaa suuressa mediayhtiössä. Hyvä jos sillä saa mitään duunia.

Toinen asia on opiskella alaa joiden edellytyksenä on taidot joita ei vaan voi oppia töissä esmes lääke- ja insinööritieteet. Euroopassa ja USAssa se "degree" on monesti eräänlainen kypsyysnäyte. Jos pääpiirteinen yleistäminen koulutustaustan mukaan ei olisi hyödyllistä niin olisiko ulkomailla moista käytäntöä ollenkaan?

Jos mulla olisi pieni putkifirma, joka vaatisi vain perustiedot henkilöstöjohtamisesta, logistiikasta yms. yleispätevästä niin palkkaisin johtotehtäviin mielummin sen rottatieteiden maisterin kuin putkimiehen. Ei sillä, että rottien tuntemuksella olisi mitään tekemistä putkien kanssa vaan siksi, että voin olettaa maisterisihmisen omaksuvan helposti lisää asioita ja todellakin suoriutumaan vaativistakin tehtävistä itsenäisesti.

 

[Kylli]

Sinä kun Kylli olet lukuisia kertoja hehkuttanut yliopistoa ja opiskelua, niin mitä sinä oikein luet siellä?

Informaatioteknologiaa ja viestintää lähinnä. Voin siis valmistua esim. informaatioarkkitehdiksi.... Olen kyllä ihan kypsynyt tähän hommaan joten joko vaihdan terveys/luonnontieteiden puolelle tai sitten luen tämän loppuun rahan takia. ;) Luen tässä sivussa myös tradenomiksi (en kyllä tiedä valmistumisesta - saattaa jäädä jumittamaan viimeistään kokopäiväisen harjoittelujakson kohdalla) ja liiketalous on hyödyllisempää tietoa, mutta tradenomien opiskelun taso on täysin ala-arvoista. Opettajat eivät vaadi mitään vaan päästävät läpi jos jonkun kurssityön jaksaa kyhätä.

 

[NiTe]

Informaatioteknologiaa ja viestintää lähinnä. Voin siis valmistua esim. informaatioarkkitehdiksi.... Olen kyllä ihan kypsynyt tähän hommaan joten joko vaihdan terveys/luonnontieteiden puolelle tai sitten luen tämän loppuun rahan takia. ;) Luen tässä sivussa myös tradenomiksi (en kyllä tiedä valmistumisesta - saattaa jäädä jumittamaan viimeistään kokopäiväisen harjoittelujakson kohdalla) ja liiketalous on hyödyllisempää tietoa, mutta tradenomien opiskelun taso on täysin ala-arvoista. Opettajat eivät vaadi mitään vaan päästävät läpi jos jonkun kurssityön jaksaa kyhätä.

Tulipa aika tehokas argumentti opintotuen lakkauttamisen puolesta. :hyvä:

 

[kruipelo]

Ei kai opiskelun kannattavuutta voi objektiivisesti määrittää. Kaikki riippuu henkilöstä. Entä mikä on opiskelun kannattavuuden määritelmä, mitä silloin on saavutettu ja verraten mihin? Suurin tuloihin opiskelu voi olla tie jollekkin, mutta toinen voi tehdä saman tuloksen ilman koulutusta yrittäjäpohjalta. Yrittäjä ei ehkä olisi jaksanut tenteissä istua ja koulu olisi jäänyt käymättä, propellipää yliopisto-opiskelija taas ei välttämättä olisi pärjännyt yrittäjänä. Kumpikin saavuttaa päämääränsä vain itselleen sopivalla valinnalla eikä yleispätevällä ohjeella siitä mikä kannattaa ja mikä ei.

No, yksi mikä kannattaa jokaisen kohdalla on opiskelu jota kutsutaan itsensä kehittämiseksi

 

[Kylli]

Tulipa aika tehokas argumentti opintotuen lakkauttamisen puolesta. :hyvä:

Mua todella kiinnosti tämä ohjelma kun tänne hain, mutta suoraan sanottuna olen pettynyt. Niin surullista kuin se onkin, kovaa rääkkiä saa vain niissä old school opinahjoissa, joilla on mainetta. Ihmisten odotukset näitä kouluja kohtaan pitää tason korkeammalla.

Toisaalta fiksun ihmisen ei kannata jättää kouluttautumatta. Minusta tulee todellinen narttu kun joudun itseäni tyhmempien seuraan (ei sillä että olisin erityisen fiksu, mutta tänä tyhmyyden aikakautena ihmiset ilmeisesti tykkää esittää bimboa...). Psykologisen hyvinvoinnin takia kannattaa kouluttautua, jos haluaa järkevää seuraa.