Kamppailijan oheis- ja lajiharjoittelu

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja gabber92
  • Aloitettu Aloitettu
Itse tykkään tehdä aerobiset crossarilla, siinä pystyy aika hyvin vastuksella ja liikenopeudella pitämään sykkeen haluttuna kuntotasosta riippumatta. Myös nivelille kevyempää kuin juokseminen.
 
Peruskuntoharjoittelua tulee olla aina ohjelmassa, olipa mikä kausi tahansa menossa. Toi Andyn laittama 60-70% maksimista on hyvä rasitustaso. Jos vaikka tunnin juoksulenkin tekee, niin mielellään lenkin alussa se 60-65% ja siitä loppua kohden se 70% tauluun. Noin tehtynä et tee laskevan tehon harjoitusta. Juoksussa yleensä sidotaan vauhtiin se teho, jolloin tulee tasatehoinen suoritus ja syke nousee hiljalleen ylöspäin. Tämä vaatii urheilukellon GPS:llä.

Jos peruskunto on huono ja et pysty juoksemaan tarpeeksi matalilla sykkeillä, niin sit vaan kävelemään tai sauvakävelemään. Peruskunto lenkki voi olla vaikka 3 tuntiakin pitkä, mutta aluksi on hyvä ottaa 1 tunti ja nostaa harjoitusten määrää ensin. 3-4 PK harjoitusta jos on, niin itse tekisin jo yhden pitkän. Se pitkä saa olla matalammalla sykkeellä kuin ne normi PK lenkit.
 
Itse en lähtökohtaisesti suosittele pitkiä lenkkejä edes huippu-urheilijoille. Siis tuollaisia 3 tunnin sessioita. Kamppailulajit ovat kuitenkin ensisijassa taitolajeja, joita nopeuskestävyys hallitsee, eivätkä PK-vaatimukset ole yhtä kovia kuin kestävyyslajeissa.

Otteluaika on esim. thainyrkkeilyssä normaalisti 3x3 minuuttia minuutin tauoilla, eikä eräkään ole kokoaikaista työtä, vaan koostuu muutaman sekunnin kovatehoisista ja matalatehoisista jaksoista sekä tuomarin keskeytyksen aiheuttamasta täyslevosta.

Siksi mielestäni juuri 60 minuuttia pidemmille PK-harjoituksille ei ole tarvetta. Pitkillä lenkeillä on lisäksi pari haittapuolta:

Ensinnäkin pitkäkestoinen harjoittelu hidastaa. Se voi runsaasti tehtynä jopa muuttaa urheilijan lihassolujakaumaa enemmän hitaaseen päin. On tietysti mahdoton sanoa tarkasti, mitä on tämä "runsaasti" mutta huvikseen en lähtisi sitä tekemään, kun ilmankin saavutetaan huippusuorituksiin riittävä peruskunnon taso.

Toiseksi peruskuntoharjoittelun hyvä puoli on sen vähäinen kuormittavuus. Voit aivan hyvin tehdä aamulla 45 tai jopa 60 min juoksulenkin ja illalla täysitehoisen lajiharjoituksen. Mutta jos juokset aamulla 3 tuntia, niin lupaan että illan lajiharjoitus ei mene kovin hyvin.

Olettaen että sinulla on ylipäätään aikaa juosta aamulla 3 tuntia. Tuollainen harjoitus vaatii jo huomiota treenien ohjelmoinnissa ja helposti joutuu jopa jättämään sen takia lajiharjoituksen pois, mikä ei lähtökohtaisesti ole hyvä idea.

Poikkeuksena edelliseen on se, jos tavoitteena sattuu olemaan 5-eräinen UFC:n pääottelu tai 10-12-eräinen ammattinyrkkeilyottelu. Nämä ovat niin pitkiä suorituksia, että niihin lähtisin hakemaan peruskuntoa myös selvästi tuntia pidemmillä PK-harjoituksilla.

Bådieinarin tilanteessa keskustelu 3 tunnin PK-lenkkien hyödyistä ei tietenkään ole kovin ajankohtaista vaan tärkeintä olisi nyt ylipäätään tehdä jotain PK-harjoittelua.
 
Fyysinen duuni aika hyvä peruskunnon kohottaja, luo hyvän pohjan.
Muistan lukeneeni eräästäkin suomalaisesta ykkösrivin vapaaottelijasta joka teki raksalla purkuhommia kun oli ottelutaukoa.
Ei kovin optimaalista tietenkään mutta toimii ottelutauon aikana.
Vaikka joku fyysinen kesäduuni.
Itse huomannut ettei voimatasot juurikaan laske vaikkei sitä punttia vedäkkään jos täytyy duunissa nostella.
 
Mitä nyt peruskunnoksi lasketaan. Ideana on loppujen lopuksi se että jaksaa vetää 3x3 min eriä ja hyvällä intensiteetillä 1,5h treenit läpi. Lajitreenillä pääsee jo pitkälle ja päälle 2 lenkkiä
 
Itse en ole lenkkeillyt koskaan. En tykkää ja penikat eivät kestä. Pyöräilyä kesällä 80 km / vko. Töiden puolesta tulee aerobista/ lihaskunto treeniä (ryhmäliikunnan ohjaus). Puntteja 3 x vko. Talvella spinningiä satunnaisemmin. Kalareissuilla rämmin umpimetsässä pitkiä matkoja. Eli lähinnä tuollaista arjen hyötyliikuntaa. Nyrkkeily treeneissä 2 tai 3 min eriä noin tunnin verran. Hyvin jaksaa. Riippuu tottakai sparrin temmosta.
 
Joo varmasti riittää pelkkä lajitreeni useimmille.

Eilen mokasin vähän ja vedin sparreissa turhan kovan alapotkun ja tuli sanomista. Tosi vaikeaa jos toinen ei sano mitään ja kokemattomuus sekä pienempi vastustaja ei auta asiaa. Pyysin tietenkin anteeksi ja hävetti. Vitun turhauttavaa
 
Joo varmasti riittää pelkkä lajitreeni useimmille.

Eilen mokasin vähän ja vedin sparreissa turhan kovan alapotkun ja tuli sanomista. Tosi vaikeaa jos toinen ei sano mitään ja kokemattomuus sekä pienempi vastustaja ei auta asiaa. Pyysin tietenkin anteeksi ja hävetti. Vitun turhauttavaa
Älähän ota itseesi. Noita sattuu aina välillä, etenkin kun taustaa on vähemmän. Itse olen pyrkinyt aina huomauttamaan treenikaveria, jos toisen lyöntien ja potkujen teho nousee omasta mielestäni liian korkealle. Molemmille sopivaa "kovuutta" on hankala tietää, jos ei kommunikoida mitenkään. Ainakaan näin harrastajatasolla.
 
Täällä on hauska huomata miten eri asiat toimii eri ihmisille. Itse harrastin junnuna raksahommia/muuttohommia + pelasin futista niin oli hemmetin hyvä pohja kamppailulajeihin.
Sitä mitä en missään nimessä suosittele niin tehdä jotain mitä vihaa, itselle se on juoksu (ilman palloa) ((ellet ole sitten rupeamassa UFC vyön haltijaksi, silloin voi joutua tekemään paljonkin asioita mistä ei pidä))
 
Junnuna melkein kaikki harrastivat kotakin ja jos mennään vielä taaksepäin niin ulkona vietettiin paljon aikaa eli tuli liikuttua. Aika kauan aerobinen kunto pysyi suht hyvänä vaikka ei tullut tehtyä muuta kuin punttia. Selvisi vasta vuosi sitten kun ostin pyörän että kunto on ihan paska. Hyvä puoli on se että kehittyy nopeasti.
 
Juu itselläkin oli vahva palloilutausta yläasteeseen asti. Sen jälkeen vuosia pelkkää punttia, niin kyllä siinä jokunenkin hetki meni ennen kuin vaparireeneissä kesti kunto.

Ja nimenomaan vaati sen ihan perus pk-treenin aloittamista (ja 10 kg fläsää pois.)

Toki itsellä lihassolujakauma ollut aina huomattavasti nopeisiin kallellaan, niin kestävyyspuoli senkin takia haasteellinen.
 
Nyt treenit sujuu paremmin. Sen jälkeen kun opin ottamaan lantiolla vauhtia ja pitää jalka rentona olen saanut voimaa potkuihin, siitä on tullut hyvää kritiikkiä tyynynpitäjiltä. Haastavinta ovat

1. Suojaus, liian helposti pääsevät nyrkit läpi
2. Liikkuminen + kombot


Tekniikkakysymys: aika moni thainyrkkeilijä liikkuu raskaasti kantapäät maassa. Niin olen minäkin koska huonokuntoisena 110kg painavana pomppiminen tuntuu raskaalta mutta nyt olen yrittänyt likkua enemmän päkiöillä. Erona on iso potkut lähtevät paöjon nopeammin ja liikkuminen on nopeampaa. Olen vähän videoita katsonut ja saanut sellaisen kuvan että thaimaalaiset eivät liiku yhtä paljon kuin muut? Lyhyitä sarjoja 2-3 iskua ja sitten takaisin otteluasentoon. Menipä monimutkaiseksi
 
Vähän on tullut kehitystä. Merkittäviä asioita mitä oppinut

1. Pitää osata suojata. Jos käsi ei palaudu nopeasti lyönnin jälkeen niin toisen nyrkki on naamassa. Sama juttu kun potkii.

2.liikkumisella voi ostaa aikaa ja saa helpommin iskupaikkoja.

Rentous puuttuu ja se vie energiaa. Oon yrittänyt katsoa youtube videoita miten kontrata lyöntejä. Jos löytyy joku hyvä niin pistäkää linkkiä.
 
Nyt on mennyt kivasti, ainakin paremmin. Kroppa ei jaksa niin paljoa kuin itse haluaisi. Suurin oivallus on ollut että vastahyökkäykset ovat tärkeitä ehkä jopa tärkein asia. Jotenkin olen kuvitellut että suojaamalla ja sen jälkeen iskemällä pärjää mutta jos toinen on parempi niin osuminen on erittäin vaikeaa, jos ei käytä feikkilyöntejä/potkuja. Kukaan salilla ei käytä tätä eikä sitä opeteta mutta mielestäni toimii hyvin: Long guard etupotkulla. Useimmat eivät liiku kuin eteenpäin tai taaksepäin joten helppoa on pysäyttää long guardilla. Vähän kuulostaa tyhmältä mutta youtubea katsomalla oppii paljon. Esim etujalan alapotku on erittäin hyvin toimiva sellaisia kohtaan jotka eivät itse tee niitä. Ihmettelen myös miksi vartalolyöntejä ei juurikaan treenata. teknisesti yksinkertaisia mutta osuvat melkein satavarmasti.
 
Moro! 👊

Kamppailukärpänen pääsi puraisemaan kun hetken mielijohteesta ilmoittauduin krav maga peruskurssille, vaikka tuo nyt ei kamppailulaji sinänsä olekaan. Vuoden vaihteessa edessä lajin vaihto kun uusia peruskursseja alkaa, harkinnassa thaikku tai potkunyrkkeily. Lopullinen päätös muodostuu harjoitusaikojen ja -paikkojen perusteella kun selviävät.

Kuntopuoli kuitenkin sakkaa ja peruskurssin läpsyhipat, liikkumisharjoitukset, torjunta-yks-kaks harjoitukset jne laittaa jo puuskuttamaan kunnolla. Massaa 125kg ja viime vuodet liikunta ollut golffia ja voimaharjoittelua joten ei mikään ihmekkään.

Miten tuota peruskuntoa kannattaa lähteä hiljalleen kohentamaan? Lueskelin ketjun läpi ja paras tapa ilmeisesti on vetää lenkkarit jalkaan ja tehdä 30-60min lenkkejä ~60% maksimisykkeestä. Kalenterissa tilaa on kuitenkin rajallisesti kun on duunit, perhettä jne. Mihin väliin lenkkejä kannattaisi suunnitella kun lukujärjestys iltojen osalta näyttää tältä:

Ma: sali
Ti: laji
Ke: sali
To: laji
Pe: raskas sali
La+Su: lepo

Salilla teen nopeusvoima + maksimivoima yhdistelmää, pääasiassa voimanostoliikkeitä. Ainakin toistaiseksi palautunut ihan hyvin vaikka välipäiville tulikin nyt kaksi aerobisesti raskasta harjoitusta lisää. Suunnittelin jos tuohon salitreenin päälle kävelisi/hölkkäisi vielä sen ~45min matolla. Haittaako kuinka voimaharjoittelua ja siitä palautumista? Entä lajinomainen (vaikka en vielä edes harrasta mitään lol) 3*3min soutulaitteella tms täysiä, minuutin palautuksilla?
 
Moro! 👊

Kamppailukärpänen pääsi puraisemaan kun hetken mielijohteesta ilmoittauduin krav maga peruskurssille, vaikka tuo nyt ei kamppailulaji sinänsä olekaan. Vuoden vaihteessa edessä lajin vaihto kun uusia peruskursseja alkaa, harkinnassa thaikku tai potkunyrkkeily. Lopullinen päätös muodostuu harjoitusaikojen ja -paikkojen perusteella kun selviävät.

Kuntopuoli kuitenkin sakkaa ja peruskurssin läpsyhipat, liikkumisharjoitukset, torjunta-yks-kaks harjoitukset jne laittaa jo puuskuttamaan kunnolla. Massaa 125kg ja viime vuodet liikunta ollut golffia ja voimaharjoittelua joten ei mikään ihmekkään.

Miten tuota peruskuntoa kannattaa lähteä hiljalleen kohentamaan? Lueskelin ketjun läpi ja paras tapa ilmeisesti on vetää lenkkarit jalkaan ja tehdä 30-60min lenkkejä ~60% maksimisykkeestä. Kalenterissa tilaa on kuitenkin rajallisesti kun on duunit, perhettä jne. Mihin väliin lenkkejä kannattaisi suunnitella kun lukujärjestys iltojen osalta näyttää tältä:

Ma: sali
Ti: laji
Ke: sali
To: laji
Pe: raskas sali
La+Su: lepo

Salilla teen nopeusvoima + maksimivoima yhdistelmää, pääasiassa voimanostoliikkeitä. Ainakin toistaiseksi palautunut ihan hyvin vaikka välipäiville tulikin nyt kaksi aerobisesti raskasta harjoitusta lisää. Suunnittelin jos tuohon salitreenin päälle kävelisi/hölkkäisi vielä sen ~45min matolla. Haittaako kuinka voimaharjoittelua ja siitä palautumista? Entä lajinomainen (vaikka en vielä edes harrasta mitään lol) 3*3min soutulaitteella tms täysiä, minuutin palautuksilla?
Voimanoston ja kehittävä lajin treenaaminen on käytännössä mahdotonta. Jompi kumpi on höntsäilyä.

Jos haluat oppia thaikkua, niin voimanosto vaan ylläpitävälle tyhjäkäynnille ja enemmän lajia.

Jos treenaat voimanostoa ja thaikkua yhtäaikaa törmäät palautumisongelmaan hyvin nopeasti ja et oikeastaan saa kummassakaan lajissa mitään järkevää kehitystä aikaiseksi.

Itse vuosikausia kamppailua ja voimailua yhdistäneenä päädyin siihen, että vähän kausittain vaihtelee. Keväisin otan monesti sen voimakauden ja lajitreenit on sitten ihan höntsää ja muuten sitten vähän toisinpäin. Yhtäaikaa niiden tekeminen kunnolla vaikka roinaisi on kyllä normaalille ihmiselle, joka ei ole ammattiurheilija aika mahdoton yhtälö jos on duunit ja muu elämä lisänä.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom