Kamppailijan oheis- ja lajiharjoittelu

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja gabber92
  • Aloitettu Aloitettu
Eli jos sinulla on kilparyhmässä 7 ottelijaa joista yksi on pienikokoinen nainen niin hän hakkaa joka kerta säkkiä kun muut sparraavat?
Ei tuollainen tilanne ole oikeasti mahdollinen. Kilparyhmässä oleville pitää olla sopivia treenikavereita, että touhussa on mitään järkeä. Välillä on sitten niitä jotka eivät porukkaan jostain syystä sovi ja he löytävät sitten itselleen sopivammat kuviot muualta.

Vedin kilpanyrkkeilytreenejä hyvin eritasoisille ja -kokoisille reilut 9 vuotta putkeen kolmisen kertaa viikossa ja sopivien parien löytymisen kanssa ei ollut juurikaan ongelmia. Ne harvat jotka lähtivät kisaamaan treenasivat keskenään ja parhaiden harrastelijoiden kanssa. Homma toimi hyvin.
 
Jossain Helsingin GB Gymillä lienee hieman helpompi kehittää parien suhteen toimiva kiparyhmä kuin vaikkapa Tyrnävällä.
Todennäköisesti, mutta samankokoiset ja mieluusti suht samantasoisetkin treenikaverit tai -kaveri ovat valitettavan pakollinen juttu, jos meinaa missään kamppailulajissa menestyä. Poikkeuksiakin on esim. poikkeuksellisen isojen miesten tapauksissa, mutta huonoilla treeniolosuhteilla harvemmin saa hyviä tuloksia.
 
Niitä varmasti monellakaan pikkupaikkakunnalla ei vain ole.
Meillä aikanaan esim. jos kilparyhmässä on 3 erikokoista miestä ja 1 nainen ni mitä siinäkin tehdään :)
Koutsi toki sillain ettei oo kenenkään kilpailijan kokonen. Eikä jollain alle 100km ajolla ees toiveita sparrikaverista
isolle pojalle :) Ei silti hävitty kaikkia matseja laisinkaan, jos nyt ei myöskään kansainvälistä tasoa kolkuteltu.
Toki olisi hyvästä saada sitä sparria mutta minkäs teet, pitää kattoa Rocky useammin tai jotain.
 
Toki tavoitteet pitää suhteuttaa resursseihin. Ei olisi realistista tavoitella potkunyrkkeilyn maailmanmestaruutta harjoitellen pelkästään Tyrnävällä, mutta Suomen mestaruus voisi olla mahdollisuuksien rajoissa.

Itse ajattelen niin, että resurssit ovat ne mitkä ne kulloinkin ovat ja niitä käyttäen pitää pyrkiä parhaaseen mahdolliseen tulokseen eikä voivotella, että ei voi pärjätä, kun ei ole sitä ja tätä. Toki valmentajan ja/tai seurajohdon tulee pyrkiä resurssien kasvattamiseen.

Jos resurssit eivät riitä haluttujen tavoitteiden saavuttamiseen, selkein vaihtoehto urheilijalle on tietysti muuttaa parempien resurssien äärelle.
 
Ei kiloilla niin suurta merkitystä ole jos ero ei ole kovin iso. Ongelmana on se että 75% harrastaa koska se on hyvää jumppaa, heitä ei kiinnosta ottaa kovia iskuja. He haluavat pysyä mukavuusalueella eikä siinä ole mitään vikaa. Itse olen kilpailuhenkinen ja jos teen jotain niin haen maksimaalista kehitystä. Kyllä ymmärrän senkin että kokeneet eivät halua sparrata aloittelijan kanssa.
 
Mulla tuli aika usein hiki, kun GBllä pariksi tuli Andyn eräistä ottelupareista eli Jeve. No eipä niissä hirveästi oppinut muuta kuin suojaamaan ja sai vähän itseluottamusta, ettei vanhana ja lihavana ollut ihan jätesäkki ;) Ja onhan noissa iso ero, että GBllä oli riippuen päivästä aika paljon jengiä, 12-20, vrt. esim. vastaavat treenit Tuubovaarassa. Mutta aika hyvin vetäjä osas löytää suunnilleen vastaavat parit, ettei ketään ollut tajuttomana ja tullut liian paha mieli.
 
Mielummin liian kova vastustaja kuin päin vastoin. Ainakaan ei opi mitään suojaamista jos kerkee juoda kupillisen kahvia ennen kun vastustajan lyönti osuu.
 
Ei tuollainen tilanne ole oikeasti mahdollinen. Kilparyhmässä oleville pitää olla sopivia treenikavereita, että touhussa on mitään järkeä. Välillä on sitten niitä jotka eivät porukkaan jostain syystä sovi ja he löytävät sitten itselleen sopivammat kuviot muualta.

Vedin kilpanyrkkeilytreenejä hyvin eritasoisille ja -kokoisille reilut 9 vuotta putkeen kolmisen kertaa viikossa ja sopivien parien löytymisen kanssa ei ollut juurikaan ongelmia. Ne harvat jotka lähtivät kisaamaan treenasivat keskenään ja parhaiden harrastelijoiden kanssa. Homma toimi hyvin.
Eikö nyrkkeilyä harrasteta muualla kuin suurkaupunkien isoilla saleilla? Todellakin on mahdollista ettei optimaalista pareja löydy joka treeniin. Esim täällä kuopiossa meidän seurassa kilparyhmässä on tällä hetkellä yksi nainen. Tottakai hän sparraa silloin miesten kanssa. Jos ihminen maksaa kilpa treeneistä oppiakseen ottelemaan hänellä on siihen oikeus. Juuri pisti valmennus tiedotetta että kaikki ovat tervetulleita sparreihin ikään, kokoon ja sukupuoleen katsomatta.
Kyllä ymmärrän senkin että kokeneet eivät halua sparrata aloittelijan kanssa.
En ole tavannut vielä yhtään kokenutta joka ei haluaisi sparrata aloittelijan kanssa. Eihän siitä saa kuin mulukun maineen jos alkaa valita itse sparri kavereitaan. Jos tunnin sparreissa otat pari erää keltanokan kanssa se ei ole omasta kehityksestä yhtään pois. Mutta keltanokka saa hyvää oppia.
Muita paljon pienempi/huonompi saa sillä säkillä paljon enemmän kehitystä aikaiseksi, ainakin jos valmentaja osaa hommansa.
Säkillä ei opi sparrista yhtään mitään. Sparrissa on paljon muutakin kuin normi ottelua. Voi tehdä esim suojaus, blokki ja väistöharjoituksia, liikkumista, ennalta sovittuja lyöntisarjoja sparri omaisesti, hyökkäämistä ja puolustamista jne jne.. Ei ole koosta, sukupuolesta ja taidoista kiinni. Ne isot kilpailevat möröt voi sparrata keskenään kovempaa.
Kun itse sillon nuorena aloittelin kamppailua niin kyllä se eka kokeilu jäi aika vähiin kun valmentajalla ei ollu ryhmä hallussa ja sparrailin aina itseä selvästi isomman mahtailijan kanssa. Opin joo väistämään ja puolustamaan mutta kyllähän se vitutti kun vaikka mitä sovittiin ennen sparria että mitä treenataan ja miten niin ei mitään mahkuja edes päästä lyöntietäisyydelle. Se harrastaminen jäi kovin lyhyeen sillä kerralla.
Tuo menee osaamattoman valmentajan piikkiin. Aina pitäisi katsoa ettei kukaan kukkoilee ja mahtaile. Sekaan mahtuu niitä jotka eivät osaa tai halua ottaa kevyeen. Sparri pitää keskeyttää heti jos näyttää ettei toisella ole mitään palaa.
 
Tuo menee osaamattoman valmentajan piikkiin. Aina pitäisi katsoa ettei kukaan kukkoilee ja mahtaile. Sekaan mahtuu niitä jotka eivät osaa tai halua ottaa kevyeen. Sparri pitää keskeyttää heti jos näyttää ettei toisella ole mitään palaa.
Juuri sitä tarkoitin että valmentajalla on iso rooli että hanskaa ryhmän treenit, oli se sitten mikä tahansa tapa jolla hän niitä pyörittää.
 
Moni unohtaa että fiksu nyrkkeilijä osaa säätää tasoaan vastustajan mukaan. Jokaiselta pitäisi löytyä muitakin vaihteita kuin täysiä tai ei ollenkaan. Jotenkin tulee keskusteluista kuva että äijät vetää sparreissa aina täysiä oli vastassa kuka tahansa 🤔 Viime sparreissa meillä oli hyvin eritasoista porukkaa. Osa kilpaillut ja osa vasta lajin aloittanut. Tehtiin heti selväksi että kokeneimmat säätävät tasonsa vastustajan mukaan. Aloittelijoita vastaan kikkaillaan ja annetaan heidänkin lyödä. Kovempia vastaan otetaan kovaa. Ei mitään ongelmaa. Yksi 90kg junnu jouduttiin ottamaan kehästä pois koska yritti tyrmätä jokaisen. Kukaan ei halunnut enää otella häntä vastaan. Kun tuli parikseni pidin aika tiukan puhuttelun. Jos menee yhtään tappeluksi tai tyrmäyksen hakemiseksi treeni on ohi. Kummasti löyty nöyryyttä sen jälkeen otella kevyemmin. Valitettavaa on ettei osa valmentajista puutu tuollaiseen. Joku voi pieksää treenistä toiseen toisista ilmat pihalle. Loppuu monen harrastus sen takia.
Juuri sitä tarkoitin että valmentajalla on iso rooli että hanskaa ryhmän treenit, oli se sitten mikä tahansa tapa jolla hän niitä pyörittää.
Näin on. Kaikista ei ole valmentajaksi vaikka olisi itse kuinka menestynyt. Homma pitäisi osata katsoa kaikentssoisten näkökulmasta. Osalle laji on vain harrastus. Kaikki eivät ole maailman ja suomen mestareiksi pyrkiviä.
 
En ole tavannut vielä yhtään kokenutta joka ei haluaisi sparrata aloittelijan kanssa. Eihän siitä saa kuin mulukun maineen jos alkaa valita itse sparri kavereitaan. Jos tunnin sparreissa otat pari erää keltanokan kanssa se ei ole omasta kehityksestä yhtään pois. Mutta keltanokka saa hyvää oppia.

Totta kai se on sen kaksi erää kehityksestä pois. Ei aloittelijan kanssa sparraaminen kehitä yhtään.
 
Totta kai se on sen kaksi erää kehityksestä pois. Ei aloittelijan kanssa sparraaminen kehitä yhtään.
Ei ole jos varsinaiseen sparriin lisätään kaksi erää. Se aloittelija sparri menee alkulämpästä. Jos 90min treenistä 4 min menee aloittelijaan se ei huononna kenenkään kehitystä. Aika paska urheilija jos kehitys kärsii parista erästä aloittelijan kanssa.
 
Käytännössä , ainakin saleilla jossa olen treenannut, se on mennyt niin että pääsäntöisesti sparrataan samojen ihmisten kanssa. Sehän on ihan loogista, silloin yleensä saadaan itselleen sopiva sparri.
Paitsi jos on tullut uutena ilman kaveria, silloin saa mitä saa. Lisätään vielä että jos kommunikaatio ei toimi niin voi yhtä hyvin hakata säkkiä tai varjonyrkkeillä.
 
Mulla on vähän kadonnut taju, että mistä tässä väitellään, kun on niin monta muuttuaa tässä yhtälössä. Mulla siis kokemusta GB-gymistä about 10 v. kun eräs palstalainen veti treenejä boxauksessa, mutta ryhmässä oli mukana sekä MMA/Thai/kickboxing ja kaikki sujui aika hyvin. Mukana olis siis nuoria äijiä, jotka menossa box-kisoihin yms.
 
Mulla on vähän kadonnut taju, että mistä tässä väitellään, kun on niin monta muuttuaa tässä yhtälössä. Mulla siis kokemusta GB-gymistä about 10 v. kun eräs palstalainen veti treenejä boxauksessa, mutta ryhmässä oli mukana sekä MMA/Thai/kickboxing ja kaikki sujui aika hyvin. Mukana olis siis nuoria äijiä, jotka menossa box-kisoihin yms.
Minä tässä itkin koska ei löydy samantasoista sparrikumppania tai löytyy mutta ei vapaahtoista. Sanoin että hyvä jos saa kaverin mukaan treeneihin. Tietenkin muuttujia on paljon mutta itselle jää sparrikaveriksi joko nuori tyttö tai poika. Minua ei kiinnosta onko tyttö tai poika vastassa kunhan tekee kunnolla muuten siitä ei tule mitään. Kaikki mitä tehdään , tehdään parin kanssa. Kyllä tyynyt menee mutta sparri ei. Jokainen voi itse kuvitella kumpi on vuoden jälkeen kehittynyt paremmin:se joka on sparrannut tasavertaisen tai paremman kanssa vai se joka on vetänyt 30% teholla jonkun pienemmän kanssa
 
Mulla on vähän kadonnut taju, että mistä tässä väitellään, kun on niin monta muuttuaa tässä yhtälössä. Mulla siis kokemusta GB-gymistä about 10 v. kun eräs palstalainen veti treenejä boxauksessa, mutta ryhmässä oli mukana sekä MMA/Thai/kickboxing ja kaikki sujui aika hyvin. Mukana olis siis nuoria äijiä, jotka menossa box-kisoihin yms.
Kommentoin tuossa aiemmin, että 50kg naisen ei pitäisi treenata pystylajeja 90kg miehen kanssa ja että samankokoiset treenikaverit ovat pakollisia painoluokkaurheilussa, jos meinaa kilpailla ja pärjätä. Siihen sitten tuli eriäviä mielipiteitä, että jo tasa-arvon takia 50kg naistenkin pitää saada sparrata isojen miesten kanssa, jos muita naisia ei ole treeneissä mukana.
 
Kommentoin tuossa aiemmin, että 50kg naisen ei pitäisi treenata pystylajeja 90kg miehen kanssa ja että samankokoiset treenikaverit ovat pakollisia painoluokkaurheilussa, jos meinaa kilpailla ja pärjätä. Siihen sitten tuli eriäviä mielipiteitä, että jo tasa-arvon takia 50kg naistenkin pitää saada sparrata isojen miesten kanssa, jos muita naisia ei ole treeneissä mukana.
Mutta sen voisi tehdä niin että jokainen sparraa sen kevytsarjalaisin kanssa yhden erän? Silloin se ei ole keneltäkään mitään pois. Eri juttu vetää koko treenin tai jokaisen treenin sellaisen kanssa
 

Suositut

Back
Ylös Bottom