Kaikki tai ei mitään vai tiukka säännöstely (makeat herkut)

[LuomuPorkkana]

Joku viisas jossain keskustelussa (en muista oliko pakkis...) antoi tälläisen vertauskuvan siitä, että vetää sen pienen herkun jälkeen kaapit tyhjiksi, kun on kaikki pilalla kuitenkin: Jos kävelet kadulla ja huomaat, että on sepalus jäänyt auki, niin vedätkö siten kaikki vaatteet samantien pois, kun ei millään ole enää väliä ja kaikki on pilalla kuitenkin. -Tää oli hyvä, ja muistan sen aina jos meinaa morkkis hiipiä :D

toi oli päivän/yön paras!!!ihanaa Fruttis,tulin iloiseksi:lol2:

 

[mansikka]

Tuli juuri vedettyä koko marianne-suklaalevy nassuun, hirveä morkkis ja öklö olo:urjo: .
Makean syönti on mulla karannut käsistä täysin, tuntuu, etten voi olla ilman kakkia, jätskiä tai suklaata päivääkään. Tällä viikolla on joka päivä mennyt jotain herkkuja:itku: .
karkkipäivää olen yrittänyt pitää kerran viikossa, se on onnistunut jonkin aikaa, tosin se karkkipäivä on usein venynyt koko viikonlopuksi.
Totaalikieltäytymistäkin olen yrittänyt, ehkä olisi pitänyt sopia itsensä kanssa jokin tietty aika, milloin se kieltäytyminen loppuisi. Eihän siitäkään mitään tullut, olin ehkä kaksi päivää ilman karkkia..
Nyt olen niin kyllästynyt tähän :wall: fiilikseen, että haluan herkuista eroon! Haluan suhtautua terveesti makeaan ja pystyä elämään ilman sitä tunnetta, että joka päivä on saatava jotain hyvää.
Olisiko muita halukkaita aloittamaan karkki/jätski/suklaa lakko? Vaikkapa jouluun saakka ilman herkkuja?
Ehkä jos lupaan kieltäytyä herkuista näin julkisesti, en niin helposti anna periksi herkuttelulle. Ja kannustusta ja tukea tarvitaan, jotta pääsisin tästä ongelmasta eroon.
Eli onko kiinnostuneita herkkubeboja projektiin mukaan?:whip:

 

[Ex-Tavis]

Tuli juuri vedettyä koko marianne-suklaalevy nassuun, hirveä morkkis ja öklö olo:urjo: .
Makean syönti on mulla karannut käsistä täysin, tuntuu, etten voi olla ilman kakkia, jätskiä tai suklaata päivääkään. Tällä viikolla on joka päivä mennyt jotain herkkuja:itku: .
karkkipäivää olen yrittänyt pitää kerran viikossa, se on onnistunut jonkin aikaa, tosin se karkkipäivä on usein venynyt koko viikonlopuksi.
Totaalikieltäytymistäkin olen yrittänyt, ehkä olisi pitänyt sopia itsensä kanssa jokin tietty aika, milloin se kieltäytyminen loppuisi. Eihän siitäkään mitään tullut, olin ehkä kaksi päivää ilman karkkia..
Nyt olen niin kyllästynyt tähän :wall: fiilikseen, että haluan herkuista eroon! Haluan suhtautua terveesti makeaan ja pystyä elämään ilman sitä tunnetta, että joka päivä on saatava jotain hyvää.
Olisiko muita halukkaita aloittamaan karkki/jätski/suklaa lakko? Vaikkapa jouluun saakka ilman herkkuja?
Ehkä jos lupaan kieltäytyä herkuista näin julkisesti, en niin helposti anna periksi herkuttelulle. Ja kannustusta ja tukea tarvitaan, jotta pääsisin tästä ongelmasta eroon.
Eli onko kiinnostuneita herkkubeboja projektiin mukaan?:whip:

Vaikka en herkkupebabaksi tunnustaudukaan, ajattelin silti sanoa pari mielipidettäni.

1. Makeanhimo on varmasti useimmiten vain tapa, josta tunnetusti on vaikea luopua. Siitä on kuitenkin MAHDOLLISTA luopua, kun esimerkiksi keksii korvaavaa tekemistä makean puputtamiselle.

2. Makeanhimo usein johtuu siitä, ettei normaali ruokavalio ole kunnossa. Jos syö tasaisin väliajoin ja runsaasti hyvää, "oikeaa" ruokaa, ei makeanhimo pääse missään vaiheessa iskemään. Ruokavalion proteiinipitoisuuden lisääminen auttaa usein nälän ja makeanhimon hillitsemisessä.

3. Aina tiukka itsensä kieltäminen ei välttämättä ole järkevin vaihtoehto makeanhimon estämiseen. Tästä on muutkin jo puhuneet; "kieletty hedelmä" houkuttaa aina eniten ja se johtaa aina sortumiseen, kuten olet huomannut. Suhtaudu makean syömiseen vähemmän ehdottomasti; silloin tällöin herkuttelu ei haittaa jos kokonaisuus on kunnossa.

Erityisesti 2.-kohta on mielestäni ensisijaisin kohta joka pitää korjata jos korjattavaa löytyy. Pistäpä vaikka päivittäinen ruokavaliosi tänne (ja liikuntamääräsi), niin on helpompi sanoa, onko se kunnossa. :thumbs:

 

[mansikka]

Olen samaa mieltä oikea ruoan tärkeydestä . Olen siis pitkään syönyt tosi vähän ruokaa (kaikenlaista syömishäiriön tapaista ollut) mutta viimeaikoina olen lisännyt ruokamääriä paljon, verrattuna siis siihen mitä ennen söin.
Päivittäin suunilleen samat ruoat, ajat vaihtelee koulun ja muiden menojen mukaan:

aamulla: banaani, raejuustoa 1/2 prk, kahvi. aamupalaksi tämä on minulle jo paljon, ennen en syönyt aamulla mitään.

koulussa: paljon salaattia ja jotain protskua, mitä sattuu olemaan. esim. kanaa.

kotona n.klo.16: Rahka ja valion rasvaton jogurtti, 2 ruisleipää+ kinkku, kurkku tms. tai mysli ja maito

hedelmä, jos siltä tuntuu

treeni yleensä tähän väliin, 3xvko puntti, noin 4xvko juoksu (30-45min)

illalla vielä tonnikalasalaatti, jossa 1prk tonnikalaa tai rahka+jogurtti

Ja sitten päivän mittaan ne kaikki herkut, tai oikeastaan vasta illalla..:(

 

[Sulimaani]

Jihuu! Kauppoihin on tullut pienempiä karkkipusseja! Hopeatoffeet, tv-mixit, leijona mixit ja aakkoset ovat löytäneet tiensä 70-120g pusseihin :thumbs:

 

[Tähtityttö]

Olen samaa mieltä oikea ruoan tärkeydestä . Olen siis pitkään syönyt tosi vähän ruokaa (kaikenlaista syömishäiriön tapaista ollut) mutta viimeaikoina olen lisännyt ruokamääriä paljon, verrattuna siis siihen mitä ennen söin.
Päivittäin suunilleen samat ruoat, ajat vaihtelee koulun ja muiden menojen mukaan:

aamulla: banaani, raejuustoa 1/2 prk, kahvi. aamupalaksi tämä on minulle jo paljon, ennen en syönyt aamulla mitään.

koulussa: paljon salaattia ja jotain protskua, mitä sattuu olemaan. esim. kanaa.

kotona n.klo.16: Rahka ja valion rasvaton jogurtti, 2 ruisleipää+ kinkku, kurkku tms. tai mysli ja maito

hedelmä, jos siltä tuntuu

treeni yleensä tähän väliin, 3xvko puntti, noin 4xvko juoksu (30-45min)

illalla vielä tonnikalasalaatti, jossa 1prk tonnikalaa tai rahka+jogurtti

Ja sitten päivän mittaan ne kaikki herkut, tai oikeastaan vasta illalla..:(

Kuten jo edelle todettua, ei ihme, että herkut kiehtovat illalla. Syöt AIVAN liian vähän!!

 

[puuma]

Mansikalle!

Tiedän tarkalleen ton sun fiiliksen! Mulla ainakin on kaikki tai ei mitään periaate ollut vähän turhan kaikessa (sokeri, alkoholi, tupakka, ruoka...) Se kultainen keskitie vaan on toisille niin vaikee:(

Mutta, nyt olen ollut tuolla kalorilaskurissa 10 päivää ja merkannut säännöllisesti kaikki syömiseni ylös, ja ei ole tullut syötyä makeaa tai muutakaan epäterveellistä, koska ne pitää merkata sinne ylös ja mikä parasta, kone laskee suoraan ne KALORIT sinne päivän annokseen. Eli Marianne-levyn jälkeen ei juuri muuta saisi enää syödäkään samana päivänä, niin olen mieluummin vaihtanut ne oikeaan ruokaan!

Sitten meillä on ollut vielä koulussa ravitsemustiedettä melkein joka päivä ja olen huomannut, että mun ruokatottumukset on oikeesti olleet aika pielessä, vaikka olen luullut syöväni tosi terveellisesti (leipää ja karkkia )

Mutta kun en ole käyttänyt NÄKYVÄÄ rasvaa missään ruuassa tai leivän päällä, se on ollut kauhistus Eihän se rasva joo tuolla karkin/suklaan seassa näy, mutta vyötäröllä sitten kyllä:curs:

Ja kuten ex-tavis sanoi, voi olla että saat liian vähän proteiineja. Muuten uusimmassa kauneus&terveys-lehdessä oli juttua RENNOSTA laihduttamisesta, ja sekin jäi soimaan mun korviin, siinä neuvottiin, että kun on nälkä, niin pitää syödä! Herkkujakin voi kohtuudella syödä ainakin 3 päivänä viikossa. Meidän ravitsemustieteen ope sanoo, että 80g karkkia saa syödä joka päivä. Mä en kyllä nyt ole syönyt yhtään, kun en halua rumentaa mun hienoa kalorilaskutaulukkoa;) Paitsi viime viikonloppuna olin molempina päivinä synttäreillä ja söin pienen palan kermakakkua molemmilla kerroilla, mutta se jäi siihen, unbelievable

:thumbs: Tsemppii sulle Mansikka, kokeile tota kalorilaskuria, maksaa 1,90/kk, mutta ainakin mulla se on tähän mennessä toiminut (siis tosiaan puhun vasta 10 päivästä) mutta jo nyt mun ruokatottumukset on menneet päälaelleen. Olin kasvissyöjä ennen, tähän proteiinin syöntiin on aika vaikee totutella, mutta eiköhän tämä tästä:D

 

[Serpent]

Olisiko muita halukkaita aloittamaan karkki/jätski/suklaa lakko? Vaikkapa jouluun saakka ilman herkkuja?
Ehkä jos lupaan kieltäytyä herkuista näin julkisesti, en niin helposti anna periksi herkuttelulle. Ja kannustusta ja tukea tarvitaan, jotta pääsisin tästä ongelmasta eroon.
Eli onko kiinnostuneita herkkubeboja projektiin mukaan?:whip:

Voin ilmoittautua tukihenkilöksi! Nimim. kolmatta vuotta putkeen ilman karkin karkkia / grammaakaan suklaata / sipsin sipsiä. Jätskinsyöntikerratkin laskettavissa kahden käden sormilla.

Nykyään nään unia, tai siis huom: painajaisia, että syön karkkia! Aamulla kun herään, niin olo on aina yhtä hirveä... Huh!

 

[etteteete]

Itsekkin taistelin aikaisemmin tuon herkuttelun/morkkiksen/ahmimsen kanssa. Eikä ihme, päivä kalorit luokka 1500 ja liikuntaa kuitenkin 5-6 päivänä viikossa. Onneksi tulin ajoissa järkiini ja aloin syödä kunnon safkaa reilusti. Nykyään ei edes tee mieli noita entisiä mättöjä ja niitä menee tosi harvoin pieninä määrinä. Viime viikolla söin suklaata ja muutaman palan jälkeen tajusin että se on ihan liian äklö makeeta makuuni. (Ennen 200g oli vasta alkusoittoa). Joten neuvoni on että SYÖKÄÄ IHMISET, REILUSTI MUTTA LAADUKKAASTI! ja katsokaa mitä tapahtuu..

 

[mansikka]

Olen pitänyt ruokapäiväkirjaa itse, en ole tuota kalorilaskurin maksua viitsinyt maksaa, vaikka varmasti hyvä ja pieni sijoitus onkin. Itse ei tule vaan laskettua noita kalorimääriä ainakaan kovin tarkasti. Taidan sijoittaa siihen ne muutamat eurot ja jätän karkit ostamatta.

Miten Serpent aloitit tuon herkkujen syömättömyyden, päätitkö vaan olla syömättä niitä, vai syötkö jos tekee mieli? Oliko aluksi hankalaa? Hyviä vinkkejä miten pääsen eroon tästä herkuttelusta? Ja ruokavaliohan sulla on tietenkin kunnossa.

Lisään omaan ruokavalioon kaloreita ja katson unohdanko herkut. Aion korvata ne näin alussa jollain hedelmillä, se ehkä helpottaa pahinta makeanhimoa.

kiitos kaikille vastauksista, kyllä minäkin pystyn olemaan ilman herkkuja:whip:

 

[Serpent]

Miten Serpent aloitit tuon herkkujen syömättömyyden, päätitkö vaan olla syömättä niitä, vai syötkö jos tekee mieli? Oliko aluksi hankalaa? Hyviä vinkkejä miten pääsen eroon tästä herkuttelusta? Ja ruokavaliohan sulla on tietenkin kunnossa.

Aloitin sillä tavalla, että lopetin Eli yksinkertaisesti vain päätin olla syömättä karkkia yms. Joskus yllätyn itsekin, miten kova itsekuri tästä tytöntylleröstä löytyi, kun tollasen päätöksen tein. Niin, ja että päätös on pitänyt näinkin kauan. Muistelisin, että ekat 2-3 päivää oli hankalimpia. Sitten tuli jotenkin sellainen fiilis, että hyi olkoon, en edes halua moisia p*skaruokia, jääkööt muille :lol2: Yritin vain ajatella, että karkit ym. herkut eivät sisällä mitään sellaista minulle välttämätöntä, mitä en saisi muista lähteistä. Miksipä siis sellaisia mättämään, kun kaupan päälle tulee vaikka mitä inhaa E-koodia jne Ja tosiaan, päätös on tehty sillä tähtäimellä, että ollaan loppuelämä ilman. Kun olin ollut 4kk ilman, niin ajattelin, että pitäisköhän mun "palkita" itteni lempikarkeillani, mutta tajusin koko jutun nurinkurisuuden, ja myin ostamani karkkipussin siskokullalle :D Nykyisin ajattelen niin, että kylläpä tuntuis tyhmältä sanoa jollekulle, että "joo, oon ollut 3v ilman karkkia, tai no söin mä sillon kerran...". Ja ajattelin kasvattaa tuota vuosilukua sellaiseksi, ettei sitä enää edes kehtaisi pilata :D Jos on ollut viikon ilman karkkia ja "repsahtaa", niin se viikko on helpompi saada uudestaankin sinne karkittoman elämän tilille kuin esim. 10v Nojoo, tämä on tätä mun ihmeellistä filosofiaa. Mutta mua lähinnä pelottaa tilanne, että joutuisin syömään karkkia. Olen outo!

Vinkkejä en osaa antaa muuta, kuin että jos sulla tällä hetkellä on jotain herkkuja, niin anna ne surutta pois jollekulle toiselle! Ja jätä ostamatta vaikka kuinka tekisi mieli. Kehitä jokin uusi intohimo (mulla se on raejuusto , herkkupäivänä saatan syödä sitä yli 500g :D), tai osta vaikka lemppari (ksylitol-) purkkaasi ja mässytä sitä.

Ruokavalio lienee suht koht kondiksessa säännöllisyyden ja terveellisyydenkin nimissä. On muuten kaks tekijää, jotka ovat ihan omiaan hillitsemään makeanhimoa

Kuten tässäkin ketjussa on jo tullut todettua, niin joillakin ihmisillä on herkkujen suhteen vain on ja off asennot. Näin on esim. mun kohdalla, siksi en edes yritä löytää kultaista keskitietä.


Ainiin ja tuosta kun mainitsin 'herkkupäivän'. Mun kohdalla se ei tarkoita automaattisesti erilaisten ruokien syöntiä kuin yleensä, eikä välttämättä edes kovin paljon suurempia määriä, vaan että syön sitä mitä haluan - jos tuntuu siltä, että haluan syödä 2000kcal edestä vain ja ainoastaan raejuustoa, niin olkoon se sitten niin

Herkkupäiviä muuten pidän ehkä 3kpl vuodessa. Voisko joku käskeä mun löysätä vannetta? :D Ei vaan, näin mä haluan elää

Niin ja tsemppiä sulle mansikka, kyllä se siitä!

 

[maipenrai]

Nykyisin ajattelen niin, että kylläpä tuntuis tyhmältä sanoa jollekulle, että "joo, oon ollut 3v ilman karkkia, tai no söin mä sillon kerran...". Ja ajattelin kasvattaa tuota vuosilukua sellaiseksi, ettei sitä enää edes kehtaisi pilata :D Jos on ollut viikon ilman karkkia ja "repsahtaa", niin se viikko on helpompi saada uudestaankin sinne karkittoman elämän tilille kuin esim. 10v



Mulla on vähän sama homma. Tosin mä kasvatan sitä vuosilukua kauanko olen ollut polttamatta. Sitä laskuria ei siis ihan pienestä nollata! Silloin 5 vuotta sitten taisin vaihtaa tupakinpolton liikuntaan ja karkinsyöntiin... Riippuvuudesta toiseen...
Nyt on kerran viikossa karkkipäivä ja tuntuu toimivan hyvin.

 

[aliEn]

Huoh, mua lähinnä taitaa olla tämä kaikki tai ei mitään -systeemi. Keväällä kun olin dieetillä, pystyin säilyttämään naapurin koiran ulkoilutuksesta saadut suklaapatukat ja viinerit ilman mitään tuskia, ja vielä luovuttamaan ne viikonloppuna intistä palaavalle poikaystävälle. Kun aloin taas vähän nostamaan kaloreita, herkuttelinkin muutaman kerran. Ja nyt on taas mennyt ihan mahdottomuuksiin, hyvä jos muutaman herkuttoman päivän saan pidettyä viikossa :curs: Sykemittarin mukaan viikossa kuluu liikunnassa liki 3000 kcal, joten jonkin verran voinkin herkutella, mutta kun joka päivä menee berliininmunkki tai karkkipussi.. Ei tee enää millään tavalla kropalle hyvää tämä. En vain tiedä miten saan lopettettua herkuttelun! Tuudittaudun aina tuohon suureen kulutukseen, vaikka viikossa herkuista saadut kalorit kyllä menevät reilusti yli kulutuksen.

 

[puuma]

Nykyään nään unia, tai siis huom: painajaisia, että syön karkkia! Aamulla kun herään, niin olo on aina yhtä hirveä... Huh!

Mä olin 7 päivää paastolla keväällä ja näin melkein joka yö unia, et söin jotain aivan JÄRKYTTÄVIÄ karkkeja, esim. laukun pohjalle liiskaantuneita vaahtokarkkeja, jotka oli mössääntyny kiinni toisiinsa. Yök.

Mutta. Silti ei kestänyt kauaa, kun olin taas ystävieni irtiksien kimpussa. Tää on mielenkiintoinen keskustelu, helpottavaa huomata, et niin monilla muillakin on tää :curs: sokeriongelma!

Itse nyt yritän opetella kohtuusyömistä ja lisätä liikkumista. Vielä nyt syksyllä kannattaa hyödyntää valoisia ja lämpimiä iltoja! Makeanhimon iskiessä voin mennä pienelle kävelylenkille (tai miksei juokseenkin, jos vielä jaksan,tuskin kuitenkaan) tai pyöräileen, pääasia on että tulee lähdetyksi pois kotoa ruokakaappien luota. (Eikä sit polje sinne Ärrälle;)

Vaikeempaa on kun tulee talvi ja se kylmyys ja pimeys. Se on just se mikä mut saa kiinnostumaan entistä enemmän niistä suklaalevyistä, pitää miettii jo valmiiks joitakin strategioita :evil: niitä pirulaisia vastaan.

Olen ihan samoilla linjoilla, mitä tuolla aikaisemmin loppukesällä käydyissä keskusteluissa puhuttiin; silloin tällöin herkuttelu ei lihota, jos treenaa kovaa. Ja että kielletty hedelmä on se kaikista houkuttelevin. Ehkäpä sitten ei tee mieli herkkuja, kun ne onkin sallittuja:jahas: Voihan sitä kokeilla.

Ja ton vetskari auki - vaatteet pois päältä -jutun pidän mielessä:D Ylihyvä!

 

[puuma]

Niin siis toi eka 2 rivii oli quottausta Serpentiltä, mut kun en osaa quotata (noloo).

 

[Ripsuh]

Niin siis toi eka 2 rivii oli quottausta Serpentiltä, mut kun en osaa quotata (noloo).

Siitä vaan 'quote' lootaa klikkaa tuosta oikealta alakulmasta, niin johan onnistuu :thumbs:

Itse pidän nykyisin kerran viikossa herkkupäivän. Tuntuu toimivan paremmin, kuin kokolakko. Joskus kyllä on kiva kokeilla kuukauden pari olla täysin terveillä linjoilla, pakko välillä aina testata itseään. On kyllä kiva huomata, että siihen pystyy. Mutta nyt tällä hetkellä kuitenkin sallin itselleni kerran viikossa syödä jotain ei-niin-terveellistä. Joskus se on äipän tekemä pizza ja joskus (aika usein!) irtokarkit. Joskus ei edes tee mieli karkkia, joten sitten jää herkuttelut siltä viikolta-viikolla en karkkia syö. (Mikäköhän homma tämäkin on?! Ja viikonloppuisin syön=tapa). Jos haluisin viilata, voisin kyllä heittää karkit metsään. Esim. dieetti tms.

Onneksi tämän elämäntavan myötä joitain herkkuja ei osaa kaivatakaan-olen tajunnut, kuinka epäterveellisiä ne ovat. Tosin irtokarkkien kohdalla tämä ei ole vielä mennyt mun jakeluun...

E: Kun olen karkki/herkkulakossa, nään kans unia, että sorrun. Ne on kauheita unia ne..

 

[aliEn]

Oh no, ajattelin että ostan sittenkin jotain herkkua illaksi, kun telkkarista tulee Täydelliset naiset. Noh, menin sitten lähisiwaan huomatakseni ettei siellä ollut kuin niitä 350-400 g megasäkkejä ja sitten jotain marianneja. Jalosti ajattelin, että voisin syödä sitä megasäkkiäni koko viikon, kun tuo napostelu on mulle niin rakasta. Ei ihan onnistunut tuo suunnitelma. 350 gramman säkki meni jo kauan ennen kuin edes Täydelliset naiset ehti alkaa. :itku:

Tuo "kohtuus" kun ei näytä täällä onnistuvan, pitänee menetellä samalla tavalla kuin keväällä, ja pitää se herkkupäivä tiukasti enintään kahdesti kuukauteen. Näköjään, jos annan itselleni luvan syödä silloin tällöin kun mieli tekee, menee tuo herkuttelu aivan totaalisesti yli..

 

[mansikka]

En ole koskenut herkkuihin sen perjantain suklaalevyn aiheuttaman öklötyksen jälkeen.
Eihän siitä ole kuin kolme päivää, mutta en ole edes pahemmin ajatellut herkkuja. Olen nämä pari päivää syönyt enemmän enkä ole antanut nälän yllättää. Kalorilaskurissakin olen käynyt kattomassa päivän kalorisaldoa.(tänään 1600kcal, ei liikuntaa). Tähän kun pystyis joka päivä!
Fiilis on tosi hyvä, kun huomaa onnistuneensa olla ilman herkkuja ja syöneensä kaloreita ihan mukavasti.
Tuo on niin tuttua, että koko namupussi menee kerralla:( , mutta kyllä me vielä onnistutaan pääsemään eroon sokerihimosta:kippis1:

 

[Gillyanne]

Tämä ei nyt ole henkilökohtaisesti kellekään tässä ketjussa kirjoittaneelle, vaan ihan yleisenä pohdintana tätä kirjoittelen.

Minulla vain niin kovasti pistää silmään tuo, kun niin moni ehdottomasti sanoo, että "minulta ei kohtuullinen herkuttelu onnistu, vaan aina menee koko pussi kerralla" tjsp. Oletteko itse ajatelleet, että kyse voisi olla myös asenteesta ts. että tuo olisi itseään toteuttava ennuste? Eli kun alunperin ajattelee, että "mä nyt vain olen sellainen, etten pysty lainkaan itseäni hillitsemään herkkujen edessä", niin sillä ikäänkuin jo pedataan sitä itsehillinnän pettämistä ja megamässäilyä...?

Mielen voima on uskomaton, sanotaan. Miksei se siis toimisi tässäkin kohtaa?

 

[Iyari]

Oletteko itse ajatelleet, että kyse voisi olla myös asenteesta ts. että tuo olisi itseään toteuttava ennuste? Eli kun alunperin ajattelee, että "mä nyt vain olen sellainen, etten pysty lainkaan itseäni hillitsemään herkkujen edessä", niin sillä ikäänkuin jo pedataan sitä itsehillinnän pettämistä ja megamässäilyä...?

Mielen voima on uskomaton, sanotaan. Miksei se siis toimisi tässäkin kohtaa?

Gillyannen kanssa olen todellakin samaa mieltä. Monilla on toiveena tavoitella sitä unelmakroppaa, ja sisimmissään tietävät, että se vaatii kovasti hommia ja myös ankaraa itsekuria. Mutta sitten tupataan (niin usein) sortumaan herkkuihin/mässäilyyn, ja silloin iskeekin se ah-niin-kuuluisa morkkis ; "miksi mun piti syödä tuo, kun olisin ihan hyvin pärjännyt ilmankin?"

Itse ajattelen herkkujen olevan vain hetkellistä nautintoa, mikä tulee sitten näkymään kropassani negatiivisella tavalla myöhemmin. Joten kieltäytyminen on itselleni ollut helppoa nykyään. Sillä olen asettanut itselleni tavoitteet, mitkä haluan saavuttaa, ja mihin aion pyrkiä. Teen myös kaikkeni saavuttaakseni ne. Itselleni suurempaa mielihyvää tuottaa paljon enemmänkin kropassani positiivisten tuloksien näkyminen, kuin hetkellinen nautinto esimerkiksi karkkipussin ääressä.