Kaikki kyykkykysymykset

Meta title: 🔥 Kaikki kyykkykysymykset yksiin kansiin 🔥

Meta description: Räjäytä pohkeet ja pakarat uuteen leveliin! Tässä ketjussa puretaan jokainen kyykkyongelma, tekniikkapulma ja varustevinkki.


Kyllä ne pakarat on hereillä aina, jos lonkkanivel ja lannesarana toimii :) Mutta aika isoja yleisvoimatason kehityksiä tuli ja se sitten heijastui juoksuun, juoksemisen jaksamiseen ja lajiliikkumiseen paljon myös.

Mä en valmenna ihan aloittelijoita, koska se pedagoginen osuus liikerataopetuksissa jne tulee tehdä paikanpäällä mun mielestä. Suurimman osan valmennuksista teen etänä. Takakyykky ei kovin vaativa motorinen suoritus ole ja ei noin lähtökohtaisesti oo mitään erityistä syytä olla treenaamatta sitä vaikka samantien. Jos asiakas tuntuu sen oppivan ok, ei ongelmaa. Tän huomasin viimeksi käytännössä 13v kiekkojunnujen kanssa punttileirityksessä pari viikkoa sitten. Osalla meni kaaliin heti ja osalla ei. Tarveharkintaista ja yksilöllistä siis aina.

Liikkeen kontrollia tarvitsee mikä tahansa liike, joten on aika sama lähteä treenaamaan takakyykkyäkin. Askelkyykky esim vaatii paljon enemmän tasapainoa kuin takakyykky. Pelkät keppijumpat on ihan alkulämppäkamaa ja niillä ei motoriikkaa muutamaa kertaa enemmällä treenillä kehitetä. Ellei mukana ole painoa, ne on aika turhia. Näistä on aika paljon ja pitkältä ajalta kokemuksia paikanpäällä tehdyissä ohjaamisissa ja valmennuksissa. Riippuu sitten valmennettavan päälajista, mutta erilaisia kyykkyvariaatioita voi käyttää tottakai vaikka vuosikausia ja ns. pääliikkeinä. Ei se takakyykky mikään erityisen autuaaksitekevä liike ole.
 
Onko kellään teistä hartiat eri tasossa? Mulle on lääkärintarkastuksessa joskus sanottu, että ovat vähän eri tasossa. Ei sen enempää asiasta sanonu. Ja oon ton itekki ollu kyllä jo vuosia huomanneeni tiettyjä juttuja tehdessä. Esim. dipissä jos on ollu peili edessä tehdessä, ja/tai ei paitaa päällä kotona ja videolta kattonu, ni olkapäät on näyttäny vähän erikoisilta. Mut nyt ihan vaan randomilla kuvasin viikko sitten sumomavea edestä päin, ja toi epäsymmetrisyys näytti aika radikaalilta jopa. Tänään otin videolle myös normimavea, ja samaa juttua mielestäni esiinty lievemmin. Mieli=räjäytetty, enkä ois ikinä pystyny uskoon että itellä tapahtuu tollasta mavettaessa. Meinaan tanko itessään on silti jotenki suorassa kaikesta tosta huolimatta ;d. Irtoo lattiasta suorassa, ja laskeutuu myös. Wtf. Eikä todellakaan tunnu, että olisin mitenkään killissä. Ei väännä selkää yms. kieroon. Näyttää vaan ihan ku mun kädet ois eripitusia.

En vielä jaa tästä videota/kuvaa, mut myöhemmin heitän tänne nekin. Haluun ekana testata tätä useessa liikkeessä, missä toi pitäis näkyä. Valakyykyssä kaiken järjen mukaan pitäis näkyä radikaaleiten.
Oon kyllä varsin hämmentynyt, koska aina tuntunu tosta huolimatta, että mulla ei esiinny oikeen mitään toispuoleisuutta(jos tää nyt on edes sama asia). Vaihtoehtoset teoriat kiinnostaa myös, mut tuskinpa mulla voi lantio missään vika-asennossa olla yhtäkkiä. Sacrum voi vissiin joillain mennä paikoiltaan helposti, mut luulis tohon liittyvän selkäkipuja sun muuta. Korostan, että tehdessä mä en huomaa juuri mitään. Ja oon tosi herkkä kaiken lisäks, eli huomaan heti että jtn vikana, jos on vaikka joskus ollu vahingossa puol kiloo enemmän toisella puolella tankoa, tai painoissa jtn eroavaisuuksia. Vammoja eikä kipuja oo ikinä ollu/ole.
 
Viimeksi muokattu:
Onko kellään teistä hartiat eri tasossa?

Mulla on koko kroppa kierossa, eli luonnollisesti hartiat myös. Vaikea sanoa, mistä koko juttu on saanut alkunsa, luultavasti toispuoleisuus on ollut jossain muodossa läsnä hyvin varhaisesta iästä lähtien, ja nyt nelikymppisenä se on ehtinyt kehittyä jo huomattavaksi. Jälkeenpäin ajateltuna melkein jokainen vaiva, loukkaantuminen ja krooninen kiputila, joita olen näiden kuluneen 15 treenivuoden aikana potenut, on liittynyt joko suoraan tai välillisesti tähän kropan epätasapainoon. Hauska ajatuskoe, jota olen pyöritellyt mielessäni viime aikoina, liittyy vaihtoehtoiseen menneistyyteen, jossa olen riittävän fiksu ottamaan kropan lähettämät kipusignaalit huomioon, ennekuin mikään mesta on ehtinyt prakata.

Tarkennuksena en ole siis käynyt salilla ollenkaan viimeiseen 8 kuukauteen, mutta olen joka päivä kuntouttanut näitä jumeja ja yrittänyt pikku hiljaa saada kroppaa toimimaan "normaalisti". Toi normaali on erittäin liukuva käsite, omalla kohdalla noi jumit ja virheasennot ovat niin pinttyneitä, että mulle ne ovat jo toinen luonto. Yksi syy, miksi en ole salille palannut laiskuuden lisäksi on huoli, että mä taas pelkästään päädyn vahvistamaan noita vanhoja "kaavoja" ja liikemalleja, joista nimenomaan yritän opetella pois. Mutta mun vammalista on jo niin pitkä, että oikeastaan ei ole vaihtoehtoja: mä joko opettelen liikkumaan ja toimimaan "paremmin", joka toivottavasti siirtyy jossain vaiheessa myös punttiharrastukseen paremman tasapainon muodossa, tai jatkan vanhalta pohjalta, mikä ei ole enää käytännössä mahdollista loukkaantumisten takia.
 
Mulla on koko kroppa kierossa, eli luonnollisesti hartiat myös. Vaikea sanoa, mistä koko juttu on saanut alkunsa, luultavasti toispuoleisuus on ollut jossain muodossa läsnä hyvin varhaisesta iästä lähtien, ja nyt nelikymppisenä se on ehtinyt kehittyä jo huomattavaksi. Jälkeenpäin ajateltuna melkein jokainen vaiva, loukkaantuminen ja krooninen kiputila, joita olen näiden kuluneen 15 treenivuoden aikana potenut, on liittynyt joko suoraan tai välillisesti tähän kropan epätasapainoon. Hauska ajatuskoe, jota olen pyöritellyt mielessäni viime aikoina, liittyy vaihtoehtoiseen menneistyyteen, jossa olen riittävän fiksu ottamaan kropan lähettämät kipusignaalit huomioon, ennekuin mikään mesta on ehtinyt prakata.

Tarkennuksena en ole siis käynyt salilla ollenkaan viimeiseen 8 kuukauteen, mutta olen joka päivä kuntouttanut näitä jumeja ja yrittänyt pikku hiljaa saada kroppaa toimimaan "normaalisti". Toi normaali on erittäin liukuva käsite, omalla kohdalla noi jumit ja virheasennot ovat niin pinttyneitä, että mulle ne ovat jo toinen luonto. Yksi syy, miksi en ole salille palannut laiskuuden lisäksi on huoli, että mä taas pelkästään päädyn vahvistamaan noita vanhoja "kaavoja" ja liikemalleja, joista nimenomaan yritän opetella pois. Mutta mun vammalista on jo niin pitkä, että oikeastaan ei ole vaihtoehtoja: mä joko opettelen liikkumaan ja toimimaan "paremmin", joka toivottavasti siirtyy jossain vaiheessa myös punttiharrastukseen paremman tasapainon muodossa, tai jatkan vanhalta pohjalta, mikä ei ole enää käytännössä mahdollista loukkaantumisten takia.
Katoin nyt noi mun videot uudelleen, ja ehkä tähän nyt liittyy useempiki tekijä. Siis mulla todellaki on vähän tota vaihtelevuutta noissa raajoissa, mut tähän hyvin suurella todennäkösyydellä vaikuttaa myös nää: a) kontrolli, ja huono aktivointi, b) yliajattelu, eli tiedostan et tällanen juttu on ja pahennan asiaa yli-yrittämällä jtn, mikä oikeesti toimis ihan itestään, c) mun salin lattia on killi, mikä sekin voi edesauttaa hommaa salee, d) videolla mun levyt myös valuu hieman, koska ne on vähän paskaa/väljää mallia, mikä sekään ei asiaa paranna. Ku alotin tossa joskus alle puol vuotta sit kyykkäämään suht ''ison''(pari kk max) tauon/höntsäilyn jälkeen, ni mulla oli siinäki hirveetä yliajattelua. Sain kyykyt meneen killiin, ku ylikeskityin katteleen jtn omia kinttujani tehdessä ''joo prkl varvas millin ulompana ku toises jalas''. Vasemmassa nilkassa on mulla kans 5 miljardia astetta dorsifleksioo, & oikeessa vaan 3 miljardia. Tollanenki voi tietenki vaikuttaa, mut todellisuudessa se vasen jalka vaan kyykätessä sopeutuu kankeempaan jalkaan. Kummassaki kuitenki hyvin paljo liikkuvuutta, eli se vasemman hirvee määrä dorsifleksiota ei nyt ainakaan pääse edes kokonaan käyttöön perus syväkyykyssä.

Eli sanoisin, että kyse on luontasesta ominaisuudesta/taipuvaisuudesta tohon, jonka voi pitää kontrollissa kyllä silti. Onko yks lapa, trapsi, olkapää korkeemmalla ku toinen vai ei, ni tapahtunee vaan joku pieni kompensaatio/korjausliike aikalailla itestään, ja homma skulanee kyl. Jos tässä ois jostain hirveestä viasta kyse, ni mä oisin kyllä jo satuttanu itteni pahasti noita valakyykkyjä yms. tehdessä, koska kyseisessä liikkeessä pieninki epäsymmetrinen notkahdus on katastrofi. Videolta nuokin katoin, ja ihan poikkeuksellisen kauniita & vakaita. Tässä A-luokan esimerkki siitä, kuinka ittensä kuvaus on 5/5 oppimateriaalia.
 
Eli sanoisin, että kyse on luontasesta ominaisuudesta/taipuvaisuudesta tohon, jonka voi pitää kontrollissa kyllä silti.

Juuri näin, mullakin on oikeakätisenä taipumus tuottaa suurempi osa liikkeeseen vaadittavasta voimasta viemällä koko painospistettä enemmän kropan oikealle, eli vahvemmalle, puolelle. Sitten ajan myötä kyykyissä ja vedoissa alkavat selän ja lantion lihakset kehittyä toispuoleisesti, mikä johtaa entistä suurempaan asentovirheeseen jne. Kunnon noidankehä. Kaikilla ihmisillä näin ei käy, jotkut voivat ryskätä menemään vuositolkulla ei niin oppikirja-tekniikalla, ja mestat säilyvät silti suht toimintakykyisinä.

Yksi iso ongelma on, että kun joku paikka hajoaa ekaa kertaa kunnolla, niin sä väkisin joudut modaamaan suoritustekniikkaa ko. liikkeessä. Eli et välttämättä pysty enää käyttämään sitä itselle luontaisesti vahvinta tekniikkaa. Tää voi olla myös hyvä juttu esim. bodailun kannalta, mutta toisaalta se voi tehdä nostamisesta myös "väkinäisen" tuntuista, kun niitä tehoja ei enää kropasta saa irti entiseen malliin. Kaikista paras skenaario olisi, jos pystyisi näkemään etukäteen, missä ne suurimmat heikkoudet ja "sokeat pisteet" kropassa / liikkeiden suoritusteknikoissa ovat / tulevat olemaan, ja ennalta ehkäistä ne. Mutta sitten ne eivät olisikaan "sokeita pisteitä"..
 
@jto Tulevat kiekkojunnut onkin päteviä kun jo täällä tuppukylässäkin 9-10-vuotiaat kiekkoilijat treenaa kyykyn, vedon ja pystärin tekniikkaa oheisissa (mailalla vaan mut silti). Oikein lämmitti mieltä.
 
Juu kyllä se hyvää tekee ja kunhan nostotekniikka on hallussa, saa sinne kuormaa lisäillä ihan huoletta. Tää tietenki asettaa aika isoja vaatimuksia sinne valmennuspuolelle sitten...
 
Mistähän voisi johtua että maastavedossa lattiasta lähdettäessä lantio ja koko kroppa liikkuu kolme senttiä eteenpäin ja sitten vasta nosto lähtee pystysuoraan? Liike lähtee ikäänkuin yläkropan suuntasesti. Tanko kuitenki näyttäisi liikkuvan pystysuoraan. Opettelen siis vasta tekniikkaa.
 
Mistähän voisi johtua että maastavedossa lattiasta lähdettäessä lantio ja koko kroppa liikkuu kolme senttiä eteenpäin ja sitten vasta nosto lähtee pystysuoraan? Liike lähtee ikäänkuin yläkropan suuntasesti. Tanko kuitenki näyttäisi liikkuvan pystysuoraan. Opettelen siis vasta tekniikkaa.
Koska oot liian takana ku alat vetää?
 
Onko tekniikassa ongelmaa jos toisen jalan pohje alkaa kipuilemaan kyykystä ja on kipeä treenin jälkeenkin selkeästi eikä sellaisella hyvällä tavalla kipeä? Pitää varemaan ainakin alkaa päivittäisten pohjevenytysten lisksi venytämään pohkeet ennen kyykkyäkin?
 
Pistetään tämä nyt aloittelijan osioon, vaikka ei tässä nyt ihan ekaa kertaa tehdä punttitreeniä ja tekniikatkin on jollain lailla hallussa aina työntö ja tempauskin mukaanlukien. Kuitenkin tässä ekan kerran siinä 20 vuoteen yritän treenailla punteilla koko kroppaa lukuunottamatta pari muutaman kuukauden pyristelyä tässä välissä.

Ensin taustaa. Ikää on 49 vuotta ja selässä paha skolioosi, jota on korjattu 16 vuotiaana jäykistämällä kaikki L1 nikamasta ylöspäin tuonne kaularangan alkuun saakka, eli käytännössä viisi alinta nikamaa liikkuu kaulan lisäksi. Luonnollisesti lantion nikamat ovat vielä vinossa, välilevyt vähän painuneet ja on tässä monesta pullistumasta kärsitty vuosien aikana. Onneksi minulla on kuitenki nuo hermokanavat sen verran isot, että ei ole päässyt syntymään mitään isoja puristuksia. Aikanaan lääkäri totesi, että tää on tämmöstä, nelkyt vuotiaana voi olla että aamuisin joudut kierimään pois sängystä tai tarttet apuvälineitä siinä, kaikki kova liikunta on kiellettyä ja nauti elämästäs nyt. Ja olihan tuo operaatio sen verran karu, pituuttakin tuli 4 cm lisää, että kaksi kuukautta meni, että jaksoi taas kävellä kunnolla sen 2km kouluun ja painoa oli sitten 56kg ja pituutta 181-182cm. Mutta pitänyt ko. lääkärin neuvoja järkevänä vaan aloin kävelemään, sitten juoksemaan, tämän jälkeen pyysin apua kaverin painonnostovalmentajalta, joka myös oli fysioterapeutti ja hän sitten muutaman kuukauden katsoi perääni salilla kuin kaverini treenasi painonnostoa - > käytännössä aloitettiin keskikroppaa vahvistamaan hitaasti mutta varmasti ja sitten oli muuten turvallisia liikkeitä. Minulla oli samaan aikaan 6kk välein selän kunnon tarkitukset ja tällä kertaa ortopedi oli täysin ihmeissään toipumisestani ja totesi, että jatka samaan malliin, liikuntaa vaan, järkeä saa käyttää ja ehkä painin ja judon kaltaiset lajit kannattaa pois sulkea, mutta muuten anna mennä vaan. Loppujen lopuksi päädyin siinä lukioikäisenä ihan tekemään ihan kaikenlaisia punttiliikkeitä paitsi kyykkyä hyvin rajoitetusti, kun se yksinkertaisesti tuntui liian epämiellyttävälle selässä. Maastavedot varsinkin suorinjaloin oli ok, pystyin myös tekemään raakaa rinnallevetoja, työntöä ja hieman raakaa tempaustakin, mutta tuossa vaiheessa varsinkin tuo yläselän jäykistys rajoitti lapojen liikkuvuutta.

Sitten lapsena aloitettu karate vaihtui ensin hetkeksi jujutsuun, pk-seudulle muuttaessa sitten thainyrkkeilyyn, myöhemmin potkunyrkkeilyyn ja välissä oli myös jujutsua ja judoakin. Ne tosin joutui 40 lähestyessä jättämään pois, koska se oli liian rankkaa selälle. Tuossa thainyrkkeilyaikana kuitenkin myös pystyin kyykkyä tekemään, etukyykkyä lähinnä.

Nyt tuossa vuosi sitten yhtäkkisen läskiytymisen, masennuksen ja ties minkä fyysisten vaivojen takaa löytyi romahtaneet testoarvot ja vuosi ollaan kohta menty korvaushoidossa. Syksy meni lähinnä siinä, että aloin taas potkistreenaamiseen (olen myös potkisvalmentaja) saada puhtia ja tein kehonhuoltoa ja lähinnä kävelylenkkiä hitaasti muuttaen läskejä hieman edes lihaksiksi. Vuoden vaihteessa selkä taas sanoi pariksi päiväksi poks ja päätin, että aika alkaa taas vahvistaa sitä . Kokosin itselleni kotisaliin välineet (pari tankoa, penkkiä, vinopenkkiä, telinetta, ez tankoa, käsipainoja jne) kun aika on vähän tiukassa ja aloitin ensin tekemään koko kroppaa pari kertaa viikossa, alkuun enemmän kiertotreenityylisesti ja esim. maastavedot suorin jaloin aloitin niin pienillä painoilla, että kovin sarja oli 60kg:llä. Reisiä tein ihan vaan askelkyykyillä tai reisiojennusta laitteessa tehden. Vähitellen siirryin kolmeen kertaan viikossa koko kroppa tehden (vähän painotus eri kerroilla eristävissä liikkeissä eri eikä enää kiertotreeniä) ja maaliskuussa taisi jo kovin sarja maastavedossa olla 9x130kg, mutta siinä kyllä alkoi huomata, että selän hyvinvoinnin kannalta ei ehkä niin kannata vielä repiä ja tiputin treenipainoja ja nyt sarjapituuttakin olen vetänyt sinne 15 toistoon ja pyrin väsyttämään paikkoja useammalla sarjalla pienemmillä painoilla. Tuossa kohden aloitin sitten vähitellen dieetin ja painon tiputtamisen sieltä 98kg:stä alaspäin ja treeneissa luonnollisesti piti vähän laskea tehoa. Tuossa vaiheessa sitten kokeilin miltä kyykky tuntuu selässä ja päädyin loppujen lopuksi ensin tekemään kyykkyä penkille istuen, se kun siinä vaiheessa tuntui turvalliselle ja vähitellen siirryin normaali takakyykkyyn alkuun n. 90 asteen kulmaan tehden. Ohjelmaa samalla muutin niin, että joka toisessa treenissä iso alakropan liike (suorinjaloin)maastaveto ja joka toisessa kyykky. Painoja ei pystynyt alkuun käyttämään just mitään, isoimmillaan varmaan noita 90 asteen kyykkyä taisin tehdä 90kg:llä, mutta sekin paino tuntui yläselässä hyvin epämukavalle. Koska muusta urheilusta johtuen, minulla on kohtuu hyvä liikkuvuus ja ilmeisesti TRT:n ansiosta nivelet jne tuntuu nyt koko ajan paremmilta, aloin sitten hakemaan kyykkyyn syvyyttä ensin lämmittelypainoilla ja vähitellen viemään kaikkia alaspäin ja nyt kyykyt ovat parhaimmillaan semmoisia perse maassa kyykkyjä, tässä varmaan vähän auttoi myös vatsan kutistuminen 9kg:llä dieetin aikana. Syvään kyykkääminen antoi selkeästi paremman tuntuman kyykyissä reisiin, osin myös johtuen siitä, että samalla tanko siirtyi ihan ylös niskaan ja tekniikka muuttui paljon pystymmäksi. Tämän lisäksi nostin sarjapituuksia ja nyt mennään sinne aina 20 toistoon saakka lukuunottamatta yhtä sarjaa jossa vähitellen yritän totuttaa vähän isompiin painoihin ja siinä vedän 10, lähinnä epämukavuus sarjan pituutta rajoittaen. Kuitenkin tässä nyt puhutaan esim. vain max 20x70-75kg tms. sarjoista, koska jalkojen kehitys on niin paljon perässä treenaamattomuudesta johtuen. Onhan se nyt ihan naurettavaa, että penkissä isommat painot kuin kyykyssä.

Kotisalilla kun treenimahdollisuudet ovat rajalliset ja kun tavallaan alan taas tykästyä kyykkyyn, siinä alkaa löytyä sellainen mukava lihastuntuma, niin sitä tykkään nyt tehdä. Mutta miten siihen saa pienillä (selkäystävällisillä painoilla) mahdollisimman paljon tehoa? Pitkät sarjat kyllä tuntuu jaloissa, ovat kyllä aika yleisväsyttäviä ja vaativat kohtuu pitkiä palautuksia mulla, että tasottuu sykkeet ja hengitys, joten vaihtelukin virkistäisi. Olisiko järkevä esiväsyttää vaikka reisiä ojennuksilla ja vaikka takareidet koukistuksilla? Tai jotain askelkyykkyvariaatioita ennen? Hex/trap barin hankitaa olen kanssa harkinnut, siinä kun ei ole painot selän päällä ja saisi tehtyä maastavetoja enemmän reisille, näillä apinakäsillä ja muilla mittasuhteilla tanko kun hakkaisi sääriin/polviin jos yhtään enempää yrittää vetää reisillä. Voisko tehoja myös hakea vähän kyykkytekniikkaa muuttamalla? Esim. hitaat alaslaskut, räjähtävästi ylös ja heti alas? Kotona näitäkin on hyvä tehdä kun egoliftingille ei ole tarvetta kun kukaan ei ole katsomassa lukuunottamatta parasta kaveria, joka on mulla myös treenikaverina :D Ja mulla on yksi seinä kotisalilla peiliä, niin näkee itsekin aika hyvin tekniikkansa.

Jos kellään on hyvin neuvoja tai omakohtaisia kokemuksia tämmöisen selkävammaisen jalkatreenaamisesta, varsinkin kun käytössä ei ole jalkaprässiä, hackia tai smithiä, niin kiitollisena kuuntelen. Olisi mukava saada tätä kroppaa tässä paremmin tasapainoon. Olen kyllä tässä myös harkinnut, että nyt kesällä kun ei ole potkistreenivetoja ja ehkä aikaa vähän paremmin, voisi harkita kesäksi jopa salikorttia, jotta pääsisi hieman monipuolisempaan treenaamiseen. Tosin tässä nyt kun saan 4-5 viikkoa ylläpitokaloreilla täyteen, niin todennäköisesti otan vielä 5-8 viikon dieettirutistuksen ja painoa 4-6kg alaspäin ja silloin ehkä salikortti vielä menisi hukkaan kun enemmän vaan lihasta ylläpitävää treeniä.

Loppuun vielä se toteamus, että ei ole selkä ollut näin hyvä varmaan 20 vuoteen lukuunottamatta päiviä kun lihakset on vaan treenistä jumissa. Olen parina kertana jopa tehnyt tempausta - tosin toistaiseksi vain raakana pelkällä tangolla - ja se tuntui täysin turvalliselle. Ennen selkä sanoi poks pelkästä ajatuksesta.
 
Siis meinasko lääkäri, että kevyttä liikuntaa eikä opettanu vahvistaan tukilihaksia? Ja ohjeisti luovuttamaan jo etukäteen? :D
Jeps, kirjoitti vielä lapun, etten saa osallistua koululiikuntaan, eli olen vapautettu siitä. Eri orttopedi ensimmäisessa selkätarkastuksessa 6kk leikkauksen jälkeen pyöritteli vaan päätään ja silmiään sen ekan ohjeille ja sanoi tuosta koululiikunnastakin, että ehdottomasti oman järjen käyttö sallittu ja ehkä nyt ei kannata lähteä vaikka pujottelemaan jos sattuu olemaan moista ohjelmassa (meillä mentiin välillä paikalliseen mäkeen) ja joku telinevoimistelu voi olla aika hölmöä, mutta jalkapalloa voi pelailla ja juosta jne.
 
Tuossa vielä kuva selästä viimekuun puolesta välistä. Siinä näkyy arpi jäykistetyn alueen päällä ja näkee samoin miten joudun hieman kiertämään selkääni vastapäivään luonnollista asennosta, että olisin suorassa, tämän vuoksi oikea puoli alaselästä on koholla ja vasen vähän sisässä. Lisäksi nikamat ovat vinossa tuossa kohti vasempaa. Yläselkä on ihan kohtuu kunnossa jäykistämisestä huolimatta, mutta omat epätasapainonsa siellä
 

Liitteet

  • IMG_1422.webp
    IMG_1422.webp
    76,5 KB · Katsottu: 279
Jeps, kirjoitti vielä lapun, etten saa osallistua koululiikuntaan, eli olen vapautettu siitä. Eri orttopedi ensimmäisessa selkätarkastuksessa 6kk leikkauksen jälkeen pyöritteli vaan päätään ja silmiään sen ekan ohjeille ja sanoi tuosta koululiikunnastakin, että ehdottomasti oman järjen käyttö sallittu ja ehkä nyt ei kannata lähteä vaikka pujottelemaan jos sattuu olemaan moista ohjelmassa (meillä mentiin välillä paikalliseen mäkeen) ja joku telinevoimistelu voi olla aika hölmöä, mutta jalkapalloa voi pelailla ja juosta jne.
Ei varmaan ollut urheilullinen lääkäri... ihme jengiä
 
Pistetään tämä nyt aloittelijan osioon, vaikka ei tässä nyt ihan ekaa kertaa tehdä punttitreeniä ja tekniikatkin on jollain lailla hallussa aina työntö ja tempauskin mukaanlukien. Kuitenkin tässä ekan kerran siinä 20 vuoteen yritän treenailla punteilla koko kroppaa lukuunottamatta pari muutaman kuukauden pyristelyä tässä välissä.

Ensin taustaa. Ikää on 49 vuotta ja selässä paha skolioosi, jota on korjattu 16 vuotiaana jäykistämällä kaikki L1 nikamasta ylöspäin tuonne kaularangan alkuun saakka, eli käytännössä viisi alinta nikamaa liikkuu kaulan lisäksi. Luonnollisesti lantion nikamat ovat vielä vinossa, välilevyt vähän painuneet ja on tässä monesta pullistumasta kärsitty vuosien aikana. Onneksi minulla on kuitenki nuo hermokanavat sen verran isot, että ei ole päässyt syntymään mitään isoja puristuksia. Aikanaan lääkäri totesi, että tää on tämmöstä, nelkyt vuotiaana voi olla että aamuisin joudut kierimään pois sängystä tai tarttet apuvälineitä siinä, kaikki kova liikunta on kiellettyä ja nauti elämästäs nyt. Ja olihan tuo operaatio sen verran karu, pituuttakin tuli 4 cm lisää, että kaksi kuukautta meni, että jaksoi taas kävellä kunnolla sen 2km kouluun ja painoa oli sitten 56kg ja pituutta 181-182cm. Mutta pitänyt ko. lääkärin neuvoja järkevänä vaan aloin kävelemään, sitten juoksemaan, tämän jälkeen pyysin apua kaverin painonnostovalmentajalta, joka myös oli fysioterapeutti ja hän sitten muutaman kuukauden katsoi perääni salilla kuin kaverini treenasi painonnostoa - > käytännössä aloitettiin keskikroppaa vahvistamaan hitaasti mutta varmasti ja sitten oli muuten turvallisia liikkeitä. Minulla oli samaan aikaan 6kk välein selän kunnon tarkitukset ja tällä kertaa ortopedi oli täysin ihmeissään toipumisestani ja totesi, että jatka samaan malliin, liikuntaa vaan, järkeä saa käyttää ja ehkä painin ja judon kaltaiset lajit kannattaa pois sulkea, mutta muuten anna mennä vaan. Loppujen lopuksi päädyin siinä lukioikäisenä ihan tekemään ihan kaikenlaisia punttiliikkeitä paitsi kyykkyä hyvin rajoitetusti, kun se yksinkertaisesti tuntui liian epämiellyttävälle selässä. Maastavedot varsinkin suorinjaloin oli ok, pystyin myös tekemään raakaa rinnallevetoja, työntöä ja hieman raakaa tempaustakin, mutta tuossa vaiheessa varsinkin tuo yläselän jäykistys rajoitti lapojen liikkuvuutta.

Sitten lapsena aloitettu karate vaihtui ensin hetkeksi jujutsuun, pk-seudulle muuttaessa sitten thainyrkkeilyyn, myöhemmin potkunyrkkeilyyn ja välissä oli myös jujutsua ja judoakin. Ne tosin joutui 40 lähestyessä jättämään pois, koska se oli liian rankkaa selälle. Tuossa thainyrkkeilyaikana kuitenkin myös pystyin kyykkyä tekemään, etukyykkyä lähinnä.

Nyt tuossa vuosi sitten yhtäkkisen läskiytymisen, masennuksen ja ties minkä fyysisten vaivojen takaa löytyi romahtaneet testoarvot ja vuosi ollaan kohta menty korvaushoidossa. Syksy meni lähinnä siinä, että aloin taas potkistreenaamiseen (olen myös potkisvalmentaja) saada puhtia ja tein kehonhuoltoa ja lähinnä kävelylenkkiä hitaasti muuttaen läskejä hieman edes lihaksiksi. Vuoden vaihteessa selkä taas sanoi pariksi päiväksi poks ja päätin, että aika alkaa taas vahvistaa sitä . Kokosin itselleni kotisaliin välineet (pari tankoa, penkkiä, vinopenkkiä, telinetta, ez tankoa, käsipainoja jne) kun aika on vähän tiukassa ja aloitin ensin tekemään koko kroppaa pari kertaa viikossa, alkuun enemmän kiertotreenityylisesti ja esim. maastavedot suorin jaloin aloitin niin pienillä painoilla, että kovin sarja oli 60kg:llä. Reisiä tein ihan vaan askelkyykyillä tai reisiojennusta laitteessa tehden. Vähitellen siirryin kolmeen kertaan viikossa koko kroppa tehden (vähän painotus eri kerroilla eristävissä liikkeissä eri eikä enää kiertotreeniä) ja maaliskuussa taisi jo kovin sarja maastavedossa olla 9x130kg, mutta siinä kyllä alkoi huomata, että selän hyvinvoinnin kannalta ei ehkä niin kannata vielä repiä ja tiputin treenipainoja ja nyt sarjapituuttakin olen vetänyt sinne 15 toistoon ja pyrin väsyttämään paikkoja useammalla sarjalla pienemmillä painoilla. Tuossa kohden aloitin sitten vähitellen dieetin ja painon tiputtamisen sieltä 98kg:stä alaspäin ja treeneissa luonnollisesti piti vähän laskea tehoa. Tuossa vaiheessa sitten kokeilin miltä kyykky tuntuu selässä ja päädyin loppujen lopuksi ensin tekemään kyykkyä penkille istuen, se kun siinä vaiheessa tuntui turvalliselle ja vähitellen siirryin normaali takakyykkyyn alkuun n. 90 asteen kulmaan tehden. Ohjelmaa samalla muutin niin, että joka toisessa treenissä iso alakropan liike (suorinjaloin)maastaveto ja joka toisessa kyykky. Painoja ei pystynyt alkuun käyttämään just mitään, isoimmillaan varmaan noita 90 asteen kyykkyä taisin tehdä 90kg:llä, mutta sekin paino tuntui yläselässä hyvin epämukavalle. Koska muusta urheilusta johtuen, minulla on kohtuu hyvä liikkuvuus ja ilmeisesti TRT:n ansiosta nivelet jne tuntuu nyt koko ajan paremmilta, aloin sitten hakemaan kyykkyyn syvyyttä ensin lämmittelypainoilla ja vähitellen viemään kaikkia alaspäin ja nyt kyykyt ovat parhaimmillaan semmoisia perse maassa kyykkyjä, tässä varmaan vähän auttoi myös vatsan kutistuminen 9kg:llä dieetin aikana. Syvään kyykkääminen antoi selkeästi paremman tuntuman kyykyissä reisiin, osin myös johtuen siitä, että samalla tanko siirtyi ihan ylös niskaan ja tekniikka muuttui paljon pystymmäksi. Tämän lisäksi nostin sarjapituuksia ja nyt mennään sinne aina 20 toistoon saakka lukuunottamatta yhtä sarjaa jossa vähitellen yritän totuttaa vähän isompiin painoihin ja siinä vedän 10, lähinnä epämukavuus sarjan pituutta rajoittaen. Kuitenkin tässä nyt puhutaan esim. vain max 20x70-75kg tms. sarjoista, koska jalkojen kehitys on niin paljon perässä treenaamattomuudesta johtuen. Onhan se nyt ihan naurettavaa, että penkissä isommat painot kuin kyykyssä.

Kotisalilla kun treenimahdollisuudet ovat rajalliset ja kun tavallaan alan taas tykästyä kyykkyyn, siinä alkaa löytyä sellainen mukava lihastuntuma, niin sitä tykkään nyt tehdä. Mutta miten siihen saa pienillä (selkäystävällisillä painoilla) mahdollisimman paljon tehoa? Pitkät sarjat kyllä tuntuu jaloissa, ovat kyllä aika yleisväsyttäviä ja vaativat kohtuu pitkiä palautuksia mulla, että tasottuu sykkeet ja hengitys, joten vaihtelukin virkistäisi. Olisiko järkevä esiväsyttää vaikka reisiä ojennuksilla ja vaikka takareidet koukistuksilla? Tai jotain askelkyykkyvariaatioita ennen? Hex/trap barin hankitaa olen kanssa harkinnut, siinä kun ei ole painot selän päällä ja saisi tehtyä maastavetoja enemmän reisille, näillä apinakäsillä ja muilla mittasuhteilla tanko kun hakkaisi sääriin/polviin jos yhtään enempää yrittää vetää reisillä. Voisko tehoja myös hakea vähän kyykkytekniikkaa muuttamalla? Esim. hitaat alaslaskut, räjähtävästi ylös ja heti alas? Kotona näitäkin on hyvä tehdä kun egoliftingille ei ole tarvetta kun kukaan ei ole katsomassa lukuunottamatta parasta kaveria, joka on mulla myös treenikaverina :D Ja mulla on yksi seinä kotisalilla peiliä, niin näkee itsekin aika hyvin tekniikkansa.

Jos kellään on hyvin neuvoja tai omakohtaisia kokemuksia tämmöisen selkävammaisen jalkatreenaamisesta, varsinkin kun käytössä ei ole jalkaprässiä, hackia tai smithiä, niin kiitollisena kuuntelen. Olisi mukava saada tätä kroppaa tässä paremmin tasapainoon. Olen kyllä tässä myös harkinnut, että nyt kesällä kun ei ole potkistreenivetoja ja ehkä aikaa vähän paremmin, voisi harkita kesäksi jopa salikorttia, jotta pääsisi hieman monipuolisempaan treenaamiseen. Tosin tässä nyt kun saan 4-5 viikkoa ylläpitokaloreilla täyteen, niin todennäköisesti otan vielä 5-8 viikon dieettirutistuksen ja painoa 4-6kg alaspäin ja silloin ehkä salikortti vielä menisi hukkaan kun enemmän vaan lihasta ylläpitävää treeniä.

Loppuun vielä se toteamus, että ei ole selkä ollut näin hyvä varmaan 20 vuoteen lukuunottamatta päiviä kun lihakset on vaan treenistä jumissa. Olen parina kertana jopa tehnyt tempausta - tosin toistaiseksi vain raakana pelkällä tangolla - ja se tuntui täysin turvalliselle. Ennen selkä sanoi poks pelkästä ajatuksesta.
Onnistuuko hack -kyykky tangolla ja zercher -kyykky? Molemmat kuormittavat etureisiä ilman etukäteisväsytystäkin.
 
Pelkästään kyykystä eikä koskaan muutoin kipeä? Onko suonikohjuja?
Meni kyykyssä kipeäksi ja nyt kävely tehnyt jalasta vieläkin kipeämmän ja tänään piti jalkatreeni jättää väliin ja alan muutenkin lepuuttamaan nyt jalkaa. Tänään kipu oli selkeää särkyä tunni n ajan kaupan jälkeen kun olin käynyt kaupassa kävelemässä.
 
Onnistuuko hack -kyykky tangolla ja zercher -kyykky? Molemmat kuormittavat etureisiä ilman etukäteisväsytystäkin.
Hack voisi onnistuakin, täytyy vierailla jollain salilla ja zercheriä voisi kokeilla kotonakin, tuohan on hyvä idea. Prässihän tietysti salilla toiminee. Nyt kyllä kun liikkuvuus parantunut, niin voisi kokeilla ihan etukyykkyäkin tehdä.

Tänään kokeilin nyt sellaista, että kyykky oli vähän semmoinen esiväsytys, eli syväkyykkyä 20x20kg, 20x40kg, 20x60kg, 20x70kg -> tästä lyhyelllä palautuksella tekemään istuen reisiojennuksia 3 sarjaa jalka kerrallaanylös pysäyttäen ja hitaalla laskulla 10 + 4-5 pumppaavaa päälle ja tästä nyt tekemään korokkeelta suorinjaloin maastavetoja pienellä selkäpyörityksellä ja voi jumaplita oli vaikeeta tulla kellarista portaat ylös, eli nyt ainakin tuntui + selkä tuntuu tosi hyvälle. Noissa korokevedoissa olis pitänyt laittaa paljon lisää painoa muutenkin. Parempi tehdä kuitenkin alkuun varovasti, varsinkin tuon pienen alaselän pyöristyksen vuoksi. Se kuitenkin tuntuu paremmalle selässä kuin staattinen jännitys.

Liike on selkeesti lääke.

Kyllä tämä tästä vaikka alkuun on niin helvetin turhauttavaa näillä kanan jaloilla räpistely. Onneksi pohkeet sentään on hyvässä kunnossa naruhyppelyn ja potkimisen vuoksi :LOL:Kyykkykin noilla painoilla nyt tuntui enemmän siltä että tuntuu pahalle vain yleisen rasittavuuden vuoksi, vaikka kyllä siellä alkoi jaloissakin tuntumaan. Täytyy vaan hilata hitaasti painoja ylöspäin ja jos tuntuu selässä ikävälle, niin sitten tulee vähän alaspäin.
 
Back
Ylös Bottom