Kaikki kyykkykysymykset

Meta title: 🔥 Kaikki kyykkykysymykset yksiin kansiin 🔥

Meta description: Räjäytä pohkeet ja pakarat uuteen leveliin! Tässä ketjussa puretaan jokainen kyykkyongelma, tekniikkapulma ja varustevinkki.


Onko normaalia jos kyykyssä sarjat loppuu enemmänki hapenpuutteeseen kuin reisien väsymiseen? Aina jos yrittää tehdä pidempää sarjaa 5-10 toistoo 70-80% korkeavoluumisesti niin viimesissä sarjoissa tuntuu että reidet kyllä jaksais mutta happi vain loppuu. Onko aerobinen kunto vain yksinkertaisesti liian huono jos näin käy?

Lisäksi tuommoisten sarjojen jälkeen ei yleensä mitenkään tunnu mitään isompaa pumppia muualla ku forkuissa. Pidemmällä viiveellä toki voi tulla/tulee domssei.
 
Hyvä aerobinen kunto vaikuttaa hieman pitkissä sarjoissa, jos toistojen välillä on muutama sekunti taukoa. Sillon ehditään hieman huuhtelemaan lihaksistoa. Enemmän se hyvä peruskunto kuitenkin vaikuttaa treenistä palautumiseen.

Hyvä anaerobinen tehokkuus kehittyy tekemällä nousujohteista treeniä säännöllisesti ko. alueella. Sarjapituus tulis olla lähellä minuuttia ja ylikin. Toistoina suurin piirtein 8-20. Pidemmät sarjat voi tehdä klustereina myös.

Geeniloton tulosta on sitten se, miten hyvin normaali voimaharjoittelu alle 10 toistoilla kehittää samantien kestovoimaa. Joka tapauksessa se tarvitsee oman treenijaksonsa, että siitä saadaan paras irti.

Solutason etujen lisäksi maksimivoimatasolla on iso merkitys punttipuolen sarjapituuksiin. Mitä korkeampi se on sitä kovempia sarjojakin on mahdolisuus tehdä. Esimerkki kuvitteelisilla yleisillä sarjapituuksilla.
1x100%= 1x100kg
5x85%= 5x85kg
10x70%= 10x70kg

Jos sitten maksimi saadaan ylemmäs, prosentit em. sarjakiloilla on täysin eri ja niillä pystytään tekemään reilusti pidempää sarjaa paremman reservin takia. Eli:
1x100%= Nosto --> 130kg
Nyt 85kg= 65%, oletustoistot 15 nurkilla
Ja 70kg= 54%, oletustoistot 20+

Jos se kyykkytreeni tuntuu forkuissa eniten, NIIDEN jumit on se ongelma, eikä jalkojen kunto... Lisäksi kyllä katsoisin sitä kyykyn tekniikkaa suht tiukasti. Treenisisällön ja -suunnitelman tarkastelu on sitten oma juttunsa myös.
 
Kiitos kattavasta vastauksesta jto. Ehkä nuo prosentit tosiaan meni mullakin pikkasen yläkanttiin koska jätän aina varaa sarjoihin enkä kokeile max1:siä. RPE:inä jos ajattelee niin tuo oli tosiaan kevyt paino, koska luulen että eka sarja viidestä oli varaa vähintään 5-8, vikassa ehkä 3 arviolta. Noita pidempiä sarjoja en juuri koskaan tee vaan sarjat aina 1-5 välillä.

Mutta ehkä nuo forkut on tosiaan se ongelma, ja se korostuu mitä pidempi sarjoja/isompaa voluumia tekee. Tekniikka on mielestäni perusharrastelijaksi ihan kohtuuliinen, mutta onhan siiinä jotain vikaa jos forkut väsyy. Tutkimalla videoita netin kyykkytekniikoista ja omaa tekemistä niin olen huomannut 2 selvästi erottuvaa asiaa. 1 on että pyrin tarkoituksella vetämään tankoa alaspäin jotta kroppa pysyy pystymmässä ennen alaspäin menoa (tämä on ollut iso apu). Mutta alaspäin mennessä kyynärvarret pyrkivät kääntymään sivusta katsottuna kääntymään taaksepäin mikä näkyy hienoisena kyynärvarren väpätyksenä ees taas. Ihan kuin kädet taistelis luontasta asentoa vastaan siinä, ehkä käsien asento/leveys/tangon paikka on väärä aloittaessa?

Toinen asia on sitten että joskus sarjojen aikana noustessa ylös tanko menee enemmän käsille, luultavasti liian kovan tankoa päin työnnön seurauksena. Pyrin siis ylös tullessa työntämään rintakehää/selkää tangon suuntaa, jotta saan lantiota paremmin hyödynnettyä. Tätä sattuu tosin vain ajoittain mutta sen huomaa välittömästi että paino siirtyy enemmän käsille.
 
Jos siellä lyhyissä sarjoissa on noin paljon varaa, ei ihme ettei pumppaa. Voimatreeniin ok, mutta bodyhommissa vähemmän ja pidempiä sarjoja. Esim 2-3*8-15 RIR1-2 per liike.
 
Miten paljon maastavedossa saa selkä pyöristyä? Löytyisikö jotain hyviä esimerkkikuvia missä näkyy mikä on OK ja mikä ei?

Netistä löytää niin monenlaista ja neuvojia on joka suuntaan. Useimmissa sanotaan että selkä pitäisi olla suorana, sitten kuitenkin näkee ammattilaisten nostavan selkä köyryssä? Vai johtuuko se vaan siitä että yrittävät aina jotain melkein max rautaa videoillaan?
 
Yläselän tuleekin köyristyä --> paremmat vivut eli olkapää pysyy lähempänä tukipistettä ja lonkkaniveltä sivulta kateltuna. Olkapäät ei siis ole takana maastavedossa kuin vasta lopussa. Rinnallevedon alkuasento on erilainen tältä osin. Alaselkä sais olla se suora/ neutraali sitten. Karkeasti ajatellen suora viiva häntäluusta kohti alempien kylkiluiden alkua. Monia myös hämää paksujen suorien selkälihasten tuoma illuusio köyristyneestä alaselästä.

Ideaalisti tekniikka on sama lämpissä ja maksimiraudoissa. Muuten voimaa tuhlataan vääriin suuntiin. Erilaisia nostojen ongelmakohtia kartoittaessa parasta dataa antaa tiukat nostot, missä ne tekniset ongelmat tulee esiin. Yleisin tekniikkavirhe on noston paineen siirtyminen päkiälle, jolloin tankolinja siirtyy tukipisteen ulkoreunalle tai jopa pois siltä.

Tärkeempää melkein on kuitenkin se noston luonnollisuus. Ei se selkä rikki noin vain mene. Monesti puhutaan myös, että lonkka- ja polvinivelen tulis ojentua yhtäaikaa. Se kuitenkin riippuu mittasuhteista ja esim. pitkällä reisiluulla varustettujen kannattaa ojentaa polvea hieman aiemmin pois siitä nostolinjan tieltä. Paljon helpottais kommentointia, jos näkis sun nostotekniikkaa sivulta kuvattuna.

Tässä kuvassa aika hyvin näkyy sen yläselän asento. Alaselkää ei myöskään pidä yliojentaa ja tuossa oikeanpuoleisessa ollaa siellä neutraalin rajoilla. Mitenkään kriittinen tuo vasemmanpuoleinenkaan ei kyllä ole. Alaselkä on vain hieman pyöreä. Mulla on hyvin monia vahvoja maastavetäjiä valmennuksessa, joilla ei ole koskaan ollut mitään selkävaivoja ja tekniikka on lähempänä tuota vasenta.

1758090874788.webp
 
Viimeksi muokattu:
Ok kiitos kattavasta vastauksesta. Mikä sen sitten aiheuttaa että joillakin selkä menee jos ei pyöristynyt alaselkä? Onko se sitten pikemminkin jokin äkkinäinen nytkähtävä liike, esim keskivartalon pidon katoaminen?
 
Harvemmin tapahtuu nollasta sataan -vammaa. Riittämätön palautuminen ja liiallinen kuormitus on yleensä se juttu. Eli kertyneet pienemmät vammat aiheuttaa aikanaan isompia. Yksilökamaa myös pitkälti, mikä se oma sietokyky on. Mä puhun yleensä sekä mekaanisesta että yksilöllisestä ideaalista nostotekniikoissa. Ne ei ollenkaan aina oo sama asia.
 
Back
Ylös Bottom