Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
SivariKing: Laitoin herran tekemään useammin sen takia, että viimeisen 6kk oli tehnyt kyykkyä kerran 6-9 päivässä. Silti ei sitä kehitystä ollut juurikaan tapahtunut. Niin se vaan joskus menee, vaikka kuinka analysois omaa tekemistä ja olis vuosia ja vuosia treenaamista takana. Kävin läpi herran treenihistoriaa ja juteltiin kaikenlaista ennakolta suht laajasti. En mä summittain ala asioita tekemään. Tän pitää olla laadukasta touhua. Valmentaminen ei ole niitä pelkkiä liike-sarja-toisto-luetteloita todellakaan, vaan juurikin ihmisen kanssa työntekoa ja isoksi osaksi myös sitä psykologiaa. En väärinkäytä omaa auktoriteettia enkä käske tekemään mitään. Valmentaminen on yhteistyötä ja asiakkaan tulee luottaa siihen, mitä ollaan tekemässä. Ei se semmosta vieressä huutamista ole, mitä telkkarissa näkee. Ohjelmakin on mun kirjoissa enemmän suunnitelma kuin tarkka ja ehdoton asiakirja. Se elää asiakkaan palautteen mukaan tarvittaessa tai muutan sitä itse. En ees tee sitä kauheen pitkälle etukäteen, vaikka tietyt isommat linjat mulla onkin itselläni ylhäällä. Siihen yksilöllisyyteen mä perustan aika paljon tekemisiäni ja se on ollut tässä vuosien saatossa mielestäni mun yksi vahvuusalue. Kirjoitinpas VK-kustannuksen kirjaankin aiheesta, koska nään sen niin merkittäväksi.
Se että esim kyykätään 3x viikossa voi tottakai ajaa ylikuntoon ja kroppa ja/tai pää ei kestä. Oon tehny samoja mokia itekin. Tää on kuitenkin juuri kiinni siitä ohjelmoinnin yksilöllisyydestä, minkä tavoitteena on pitkän aikavälin kehitys, ei esim yhden treenin tiukkuus, kovuus jne. Sen takia niitä tasanteita koitetaan aina välttää jo ennakolta. Mulla treenien rytmitys erilaisiin suhteellisen tehon (peräsuoli-indeksi) alueisiin vaihtelee myös melko paljon asiakkaasta toiseen. Mä tietenkin ohjeistan sen reguloinnin, eikä asiakkaan tarvi siitä murehtia. Hänen panostamisensa kaikkeen treeniin liittyvään tekemiseen riippuu sitten innosta ja tietenkin siitä oikeesta elämästä salin ulkopuolella. Iso osa mun valmennettavista kuitenkin on ns. tavallisia treenaajia ilman kisa-ambitioita, vaikka kovasti vahvoja olisivatkin.
Kyllä tälläkin herralla se kerta viikkoon oli tuonut hetken aikaa tulosta, mutta sitten alkanut hommat stallaileen ja eväitä rakentaa toimivaa kokonaisuutta ei oikein enää ollut. Senpä takia muhun yhteyttä otetaankin, vaikka itellä kokemusta olisikin pitkän aikaa. Monet luottaa siihen, mitä mä teen ja mä haluan tehdä sen kunnolla aina oli kyseessä sitten maailmanmestari tai vuoden treenaillut tavallinen kuntoilija. Mä en käytä mitään valmispohjia, prosentteja tai muita systeemejä sillai, että ohjelma ikäänkuin "käytettäis loppuun". Niin ei ole ollenkaan pakko tapahtua, vaikka treenattais vuosia yhdessä. Mun pisimmät asiakassuhteet on kestäneet yli melkosen monia vuosia jatkuen yhä ja suurin osa, ellei jopa kaikki nykyiset (uudet tietenkin poislukien) on ollu mukana yli vuoden. Näkisin tän ainakin jonkinlaiseksi merkiksi tyytyväisyydestä. Muutosta treeneissä tietenkin pitää tapahtua, mutta mä sisällytän sitä sinne suunnitteluun aina muutenkin. Ei muutosta muutoksen takia, vaan kehityksen takia.
Mitään traumaa tällä herralla ei ollut usein kyykkäämisestä, mutta oli jotenkin saanut päähänsä, ettei palautunut enää niin hyvin ja se kerta viikkoonki aiheutti aina monen päivän kolotuksia DOMSien lisäksi. Oli aikalailla laittamassa pillejä pussiin tavoitteellisen treenaamisen suhteen. Suurin yksittäinen muutos, mitä tein oli suhteellisen intensiteetin laskeminen eli sarjoihin jäi enemmän varaa. Viikkojen kuormitusta muuteltiin myös enemmän sen lisäksi, että kehityksestä huolimatta valmiiksi ohjelmoituja kevyitä viikkoja oli mukana koko ajan. Lisäksi poistin stressin tiettyjen toistomäärien tavoittelusta ja painotin paljon enemmän toistokohtaista laatua tekniikan, räjähtävyyden jne osalta. Paljon juteltiin myös sen muun elämän osa-alueiden laittamisesta paremmalle tolalle ja miten sitä turhaa stressiä sais vähennettyä kotona, töissä jne.
Pitkä juttu, mutta uskosin, että tuolta muutkin saa hieman vastauksia nimenomaan siihen yksilöllisyyden kysymykseen yleisesti.

Intuitiotreenaaminen onnistuu joillakin aika hyvin, jos vaan on aito taju siitä kropasta ja sitä kuuntelua tapahtuu menestyksellä eli kropan viestejä tulkitaan oikein. Vähä sama ku parisuhteessa. Ei aina riitä, että kumpikin puhuu suomea
Toi sun leukailu ei mun mielestä erityisen väärin ollu. Käytän itekin tiukempia sarjoja ja failureakin valmennuksessa aika ajoin. Kenelle ja kuinka usein vaihtelee sitten. Sun leuatkin olis ehkä saattaneet jatkaa nousujohdettaan, jos tuota touhua olis oikealla tavalla rytmittänyt kevennyksillä. Mikä se oikea sit olis ollut, vaikea sanoa. Ehkä jopa sen tiukan treenin tekeminen edelleen, mutta joku viikko vain yks treeni tms.
Juu lähinnä ei pidentää tuota samantien, vaan rytmittää fiksummin, että palautumista tapahtuis riittävästi ja kehitys jatkuis. Mitä se sit tarkottaakin sun kohdalla, ei voi täs tietää. Esim viikkotasolla treenikertojen vaihtelullakin, vaikka ne treenit olis tiukkoja. Tyyliin 3, 2, 1, 3, 2, 1... jne treeniä viikossa.
Älä huoli. Aivan varmasti saat penkkiin paljon kiloja lisää. Väittäisin että kuka vain pukkaa esim.100kg penkistä elämänsä aikana jos siihen panostaa. Itse olen myös apinakätinen. Satkun penkkiin piti treenata 4 vuotta. Lahjakas ottaa 100kg ilman treeniäkin. 117.5 kg tuli noin 10 vuoden treenillä. Se jäikin natu enkaksi. Nyt jo paikat niin rikki ettei penkkailla.Ha, tää on mun juttu. Penkistä 3x70kg, kyykystä on tehty 5x120kg. On tullut konsultoitua kaiken maailman penkkieksperttejä jotka nostelee 150kg penasta+, mutta eipä tuosta omasta formista mitään ole löytynyt. Ei vaan ole ruutia. Kädet nyt on tietty pitkät ku gorillalla, mutta ei se ole mikään tekosyy.
Älä huoli. Aivan varmasti saat penkkiin paljon kiloja lisää. Väittäisin että kuka vain pukkaa esim.100kg penkistä elämänsä aikana jos siihen panostaa. Itse olen myös apinakätinen. Satkun penkkiin piti treenata 4 vuotta. Lahjakas ottaa 100kg ilman treeniäkin. 117.5 kg tuli noin 10 vuoden treenillä. Se jäikin natu enkaksi. Nyt jo paikat niin rikki ettei penkkailla.
Ha, tää on mun juttu. Penkistä 3x70kg, kyykystä on tehty 5x120kg. On tullut konsultoitua kaiken maailman penkkieksperttejä jotka nostelee 150kg penasta+, mutta eipä tuosta omasta formista mitään ole löytynyt. Ei vaan ole ruutia. Kädet nyt on tietty pitkät ku gorillalla, mutta ei se ole mikään tekosyy.
Huhutaan että Smulter penkkasi 150kg ilman treeniä. Onkohan se totta? Ja toki oma massa vaikuttaa sekä ikä. Onhan perusriski työmies eri asia kuin yläaste poika.Lahjakas on kyllä kevyt termi vielä, jos täysin ilman vastusharjoittelua penkkaa 100 kiloa ensikokeilulla, vaikka olisi muuta urheilutaustaa (mutta ei punttia). Saati jos ei ole koskaan urheilua harrastanut. Lähtötasollisesti puhutaan jo aikalailla superlahjakkaasta tuossa vaiheessa. Ja on myös oletettavasti luonnostaan isokokoinen mies. Suomessa on ollut muutamia huippunostajia, jotka tiettävästi on sopineet tuohon kategoriaan. Smulter, Murtomäki ja Hämäläinen ainakin.
Huhutaan että Smulter penkkasi 150kg ilman treeniä. Onkohan se totta? Ja toki oma massa vaikuttaa sekä ikä. Onhan perusriski työmies eri asia kuin yläaste poika.
Työnteko on jo sen verran hyvin koneellistunut, että harva taitaa siitä saada etua voimailuun. Itse tieden erään menestyneen vahvin lajien naisen joka tekee maanviljelijän töitä. Kertoi itse että hommasta ole ollut mitään apua, paljon kevyempää mitä ihmiset olettavat.Ei ole. 105kg oli Smulter nostanut 15-vuotiaana omien sanojensa mukaan kun penkkiä kokeili ensimmäisen kerran. Jani Murtomäki voimailut aloittaessaan oli penkannut 145kg, mutta junnuna painitaustaa oli ollut. Lähde on luotettava, josta olen tuon kuullut. Mikko Hämäläinen on sanonut lähtötasonsa olleen 115kg penkissä noin 90kg kehonpainolla alle parikymppisenä. Legendoissahan se 105kg muuttuu monien suussa sataanviiteenkymmeneen kiloon.
Punnerrusvoimassa ei hirveesti mistään raskaasta työstäkään ole hyötyä, kun harvoin ihminen joutuu punnertamaan isoja kuormia. Kun taas esim maastavetoon voi olla esim metsätöistä jokseenkin hyötyä. Toki nykypäivänä harvemmin käsipelissä sielläkään nostellaan raskaita taakkoja. Jos on lahjakas mies voimailuun niin sillon se voima tarttuu varmasti suht pieniäkin taakkoja kantaessa. Jos on heikko ja laiha niin raksatyyppinen kuluttava työ voi olla vaan haitaksi. Oon valmentanu raksamiestä jolle teki penkissä 50 kiloakin aika tiukkaa alkuun ja kyykyssä meni 60 kilolla muutama toisto. Kehonpainoa oli noin 65kg(pituus noin 175cm). Kymmenisen vuotta oli siis raksahommia takana.
Työnteko on jo sen verran hyvin koneellistunut, että harva taitaa siitä saada etua voimailuun. Itse tieden erään menestyneen vahvin lajien naisen joka tekee maanviljelijän töitä. Kertoi itse että hommasta ole ollut mitään apua, paljon kevyempää mitä ihmiset olettavat.
Joidenkin mielestä etari ja penkki pitäisikin olla about samoissa. Vai oliko se että etari hieman parempi, kuin penkki..?Eiks tän vois ajatella niin päin et on sit kova penkkaaja?
Eikä huono kyykkääjä.
Mulla ei muuten ole penkki ja etukyykky sarjoissa juurikaan eroa. Toki jalkoja on leikelty jne.
Jollain painonnostajalla toi voikin pitää paikkansa, kun ne ei tee paljoakaan kovalla penkillä, mutta kaikilla muilla penkki on kyllä pahasti jäljessä tuollaisella suhteella.Mulle opetettiin et Rive 1.5x penkki ja kyykky 2xpenkki.
Sit vaan duunia et saadaan penkkiä parannettua ja pidetään suhteet!