Kaikenmaailman ruokavaliot; Perustietoa eri dieeteistä
- Keskustelun aloittaja Vilu
- Aloitettu
- Liittynyt
- 31.1.2020
- Viestejä
- 3 004
- Liittynyt
- 17.8.2006
- Viestejä
- 15 121
- Ikä
- 34
Kalori on kalori vai onko sittenkään?
Onko kalori aina kalori? Tässä aiheessa usein näppäimistöjen äärellä taistellaan siitä kuka on oikeassa. Yleensä yksi väittelijä on sitä mieltä, että kalori on kalori ja toinen, että kalori ei ole …
lihastohtori.wordpress.com
@ketoguru mainitsemaan keskusteluun yllä
- Liittynyt
- 17.8.2006
- Viestejä
- 15 121
- Ikä
- 34
Ite väitän jotain tietäväni ravitsemuksesta mut taas muistutus kui vitun vähän verrattuna oikeesti tietävään.
- jhulmi sanoo:
17.5.2021 6.57
Olin lukenut jo tämän. Mainostat täällä kirjoituksia toistuvasti ja tämä oli vain hieman edellisistä muokattu.
Kyse ei ole siitä, etteikö massa sisään – massa ulos ratkaisisi kehon massan muutosta. Tässä ei ole mitään uutta eikä kukaan ole niin väittänyt. Esimerkiksi BMJ:n lyhyessä kirjoituksessa (https://www.bmj.com/content/349/bmj.g7257) tämä tuotiin esiin ja itse olen tämän kertonut muun muassa yhdessä kirjoistani vuosia sitten.
Tilanne on kuitenkin se, että riippuen makroravinteesta, miten sitä on käsitelty jne. on vaikutusta siihen, millä tavalla ravintoainetta metaboloidaan ja kuinka paljon esimerkiksi hiilidioksidia ja muuta massaa poistuu.
Todistustaakka on uuden paradigman/väitteen esittäjällä. Tästä syystä sparraan teitä vielä miettimään seuraavia kysymyksiä. Näihin vastaamisella ei ole mikään kiire (riittää vaikkapa seuraavan kymmenen vuoden aikana). Osaan ehkäpä vastaatte tulevissa artikkeleissa, jotka jossain vaiheessa mahdollisesti hyväksytään julkaistavaksi, jolloin tiedeyhteisö pääsee niihin reagoimaan, jos se kokee ne valideiksi. Siihen asti toivon, että annat tilaa muillekin kommentoijille etkä täytä koko kommenttiosiota mainoksilla julkaisemattomista kirjoituksista.
Tässä ne kysymykset. Toivottavasti niistä on hyötyä.
1) Kuinka luotettavasti arvioitte M:n eli massan sisään: onko teillä jossain tietoa tarkoista ruokapäiväkirjoista, joissa näkyy energiaravintoaineiden ja muun sisään otetun ravinnon massa?
2) Kuinka luotettavasti arvioitte R:n eli massan ulos: onko teillä jossain tietoa CO2 ja metabolisen veden tuotosta sekä muista eritteiden määristä?
3) Oletteko testanneet mallianne jossain tutkimuksessa, jossa on oikeasti mitattu M ja R tarkasti?
4) Miten varmistatte, ettei mallia ole ylisovitettu? Miltä näyttää sovituksen ristiinvalidointi/replikointi?
5) Oletteko kokeilleet tekoälyn avulla kouluttaa dataa yhdellä datalla ottamalla vakiot siitä eli onnistuuko sovitus tällä tavoin?
6) Onko siis niin, että M on aina sama riippumatta onko P, F vai C ja riippumatta siitä miten esimerkiksi ravinto käsitellään?
*Miten malli soveltuu eläinkokeisiin, joissa HF lihottaa eläimiä yleensä enemmän kuin LF. Esim: https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S2212877819309421?via=ihub https://www.cell.com/cell-reports/fulltext/S2211-1247(21)00427-7
*Miten malli soveltuu kokeisiin, jossa proteiinin määrällä on iso merkitys. Esim: https://jamanetwork.com/journals/jama/fullarticle/1103993 tai: https://bjsm.bmj.com/content/52/6/376.long https://www.cell.com/cell-reports/fulltext/S2211-1247(21)00427-7
*Miten mallinne soveltuu tilanteisiin, joissa ravinnon kuumentaminen vaikuttaa ravintoa nauttivan eläimen massaan (lisää massaa vs. raakana syöminen): https://www.pnas.org/content/108/48/19199.long
*Miten mallinne soveltuu tilanteisiin, joissa sisäänotettu ravinto on identtinen, mutta silti massa muuttuu eri tavalla, esimerkiksi pair-fed kokeet. Esim: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3965507/
7) Miten mallinne selittää sen, että voimaharjoittelu aiheuttaa niin erilaisia muutoksia rasvattomassa massassa kuin kestävyysharjoittelu? Eroaako näissä M vai R vai molemmat? Mitä R:ssä muuttuu?
8) Miten mallinne selittää sen, että HIT ja matalan intensiteetin harjoittelu molemmat aiheuttavat vastaavankaltaisia vaikutuksia kehon koostumukseen? Eroaako näissä M vai R vai molemmat? Mitä R:ssä muuttuu?
9) Onko mallianne testattu tarkoissa soluviljely- ja koe-eläintöissä osoittaen, että CICO:lle ei ole mitään merkitystä?
10) Mikä on ATP:n ja anabolisten ja katabolisten hormonien sekä energiasensorien merkitys mallissanne?
*Onko esimerkiksi eri makroravinteista saaduilla eri määrillä ATP:tä merkitystä kehossa? Esim: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK9903/
*Tarkoittaako mallinne sitä, että anabolisten ja katabolisten entsyymien aktiivisuudella ei ole mitään merkitystä kehossa?
*Tarkoittaako mallinne sitä, että solut eivät reagoi energiavajeeseen tai
energiaylimäärään ja energiasensoreilla ei ole kehossa merkitystä? https://www.nature.com/articles/nrm3311
11) Mitä mallinne mukaan tarkoittaa endergoniset ja eksergoniset reaktiot soluissa? Toimivatko endergoniset reaktiot tehokkaammin kun massa sisään kohoaa vai onko vapaan energian muutoksilla reaktioissa myös merkitystä? Entä eksergoniset?
12) Miten on mahdollista, että arvioitu energiaylimäärä selittää lähes täysin ihmisen lihomisen Bray:n ja Bouchardin katsauksessa: https://onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1111/obr.13040
13) Onko Hessin laki siis väärin ja sitä ei voi soveltaa ihmiseen millään tavalla? https://en.wikipedia.org/wiki/Hess's_law
14) Miten mallinne toimii esimerkiksi lääkkeiden sivuvaikutuksena tapahtuvassa lihomisessa tai laihtumisessa?
15) Miten mallinne toimii tietyissä hormonihäiriöissä kuten hyper-/hypotyroidismi tai Cushingin oireyhtymässä?
16) Miten mallinne toimii tilanteissa, joissa suolistomikrobisto vaikuttaa massan kasvuun. Esim.: https://www.nature.com/articles/nature05414
17) Miten mallinne toimii tilanteissa, joissa tietyn makroravinteen laatu vaikuttaa massaan: esimerkiksi kaseiinin korvaus heralla tai toisinpäin. Esim. https://www.cell.com/cell-reports/fulltext/S2211-1247(21)00427-7
18) Miten mallinne selittää energiankulutuksen muutokset (esimerkiksi metabolisen adaptaation ja adaptiivisen termogeneesin laihtuessa) ja niiden merkityksen painonhallinnassa? Esim: https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/oby.23095
19) Miten mallinne ottaa huomioon resistentin tärkkelyksen? Esim. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/8935440/
20) Miten mallinne toimii konstitutiivisesti laihoilla, joilla lisäsyönti ei johda massan kasvuun kuten muilla. Esim. https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1002/jcsm.12572?af=R
21) Miten mallinne toimii tilanteissa, jossa ravinnon ajoitus vaikuttaa massan muutoksiin. Esim. https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0031938414000031
Vastaus
- Liittynyt
- 31.1.2020
- Viestejä
- 3 004
- Liittynyt
- 31.1.2020
- Viestejä
- 3 004
The energy balance theory: an unsatisfactory model of body composition fluctuations
Differential weight and fat losses under isocaloric diets of distinct macronutrient composition are well-documented findings in obesity research.[1][1]-[6][2] Such data are considered a result of inadequate methodology as it disagree with the energy balance theory.[7][3] A recent mathematical...
www.medrxiv.org
- Liittynyt
- 18.10.2014
- Viestejä
- 95
Terse!
Nyt pitää kysellä neuvoja. Ongelma on siis etten saa painoa millään putoamaan. Olen 180/114kg ja 36vuotias. Urheilu ja salitaustaa on jo parikymppisestä asti. Paino vaan rupesi yhtäkkiä nousemaan noin 6vuotta sitten. Ruokapuoli on kyllä kunnossa, siihen on vuosien aikana otettu valmentajilta neuvoja. Salilla 4-5krt viikossa, fyysinen työ ja aerobista tulee se 2-3 krt viikossa. Joka näin kesäisin on pyöräily 2-3 tuntia. Kalorit on nyt se 2300(eikä paino tälläkään putoa). Makrot p205g /h 234g / r65g noin. Monet sanonu että syö enempi mutta kun lisää ruokaa ni ei vaan maha vedä/näläntunne on tiessään. Suurin ihmetys tässä on tämä nestepöhö jota varmasti jopa 15kg. Ja jos joillain jotain kokemusta/tietämystä korkeasta kortisolista, insuliini resistenssistä yhteydessä painon pudottamisen vaikeuteen ja nesteen kertymiseen niin olisin kiitollinen tietää ratkaisuista näihin,sillä en muutakaan enää keksi syitä. Minä olen myös todella kova hikoilija ja herkästi tulee lämmin niin miettinyt että voiko vähällä suolan käytöllä olla yhteyttä nestepöhöön (aldosteroni?). Teen itse ruokani ja suolaa lisään noin 8g. Vielä sen verta että olen aina syönyt aika vähän kaloreita aktiivisuuteen nähden. Sori pitkästä tekstistä, toivottavasti jotain selkoa sai :D
Nyt pitää kysellä neuvoja. Ongelma on siis etten saa painoa millään putoamaan. Olen 180/114kg ja 36vuotias. Urheilu ja salitaustaa on jo parikymppisestä asti. Paino vaan rupesi yhtäkkiä nousemaan noin 6vuotta sitten. Ruokapuoli on kyllä kunnossa, siihen on vuosien aikana otettu valmentajilta neuvoja. Salilla 4-5krt viikossa, fyysinen työ ja aerobista tulee se 2-3 krt viikossa. Joka näin kesäisin on pyöräily 2-3 tuntia. Kalorit on nyt se 2300(eikä paino tälläkään putoa). Makrot p205g /h 234g / r65g noin. Monet sanonu että syö enempi mutta kun lisää ruokaa ni ei vaan maha vedä/näläntunne on tiessään. Suurin ihmetys tässä on tämä nestepöhö jota varmasti jopa 15kg. Ja jos joillain jotain kokemusta/tietämystä korkeasta kortisolista, insuliini resistenssistä yhteydessä painon pudottamisen vaikeuteen ja nesteen kertymiseen niin olisin kiitollinen tietää ratkaisuista näihin,sillä en muutakaan enää keksi syitä. Minä olen myös todella kova hikoilija ja herkästi tulee lämmin niin miettinyt että voiko vähällä suolan käytöllä olla yhteyttä nestepöhöön (aldosteroni?). Teen itse ruokani ja suolaa lisään noin 8g. Vielä sen verta että olen aina syönyt aika vähän kaloreita aktiivisuuteen nähden. Sori pitkästä tekstistä, toivottavasti jotain selkoa sai :D
Ootko kokeillut ottaa perus verenkuvaa, pitkä sokeri, testot ja kilpparit??
Itse lähtisin tuossa tapauksessa katsomaan löytyykö sieltä selitys ja onhan ne kunnossa.
- Liittynyt
- 18.10.2014
- Viestejä
- 95
On otettu ja viitteissä on. Ensi viikolla mittautan kortisolin, natrium ja kalium.
byääää 136940
Ei välttämättä riitä että on vaan viitteissä, teston viitteen alaraja on etenkin erittäin matala. Mutta huomaisi sen varmaan jo yleisessä hyvinvoinnissakin. Oleellista on myös uni, laatu ja määrä. Jos luotetaan siihen että ruokavalio tosiaan on tikissä ja kalorilaskelmat pitää paikkansa niin jossain muualla kropassa on ongelma, varsinkin jos sitä painoa kertyy vetenä.
Vaikka kaiken järjen mukaan paino(oli se sitten vettä, läskiä tai lihasta) tippuu väkisinkin kun energiansaanti on miinuksella, ei se kroppa tyhjästä massaa kerää.
Oliko mikään lähellä viitteiden alarajaa?? Esim testoissa noi viitteet ei kuvasta sitä mikä se vointi voi olla?? Raudan kohdalla sama. Viitteet tais olla <20 anemia mutta todelisuudessa tuolla määrällä fyysistä rasitusta sullakin kuuluisi se ferritiini olla sielä 150-200.
Jos ongelma tosiaan on dietäärinen ja siitä, ettet vaan saa enempää ruokaa sisään niin juo niitä sitten. Lisäravinteet toimivat siihen. Enempi toi mun korviin kuulostaisi kortisoli tai ylirasitustilalta.
Olen jonkun verran lukenut ja omakohtaisestikkin kokenut ja kokeillut insuliiniresistenssiin liittyviä juttuja, mutta en nyt ala niistä raapustelemaan tänne enempi. Voin sitten vaikka kirjotella henk koht johkin.
Tämä lähinnä siksi, ettei ole kiinnostusta lähteä tässä mihinkään ravintouskomusten ja suositusten sotaan ja/tai debaattiin, joka siitä seuraisi.
- Liittynyt
- 24.10.2014
- Viestejä
- 825
Otitko jo paastoinsuliinin?
- Liittynyt
- 18.10.2014
- Viestejä
- 95
StestoVl=385.
Stesto=25.2
Ferritiini=227
Pitkäaikainen verensokeri=31mmol. (20-41)
T3V=5.3
Tsh=2.0
T4v=16.8
On tuossa kaloreiden saannissa vähä sekin henkinen puoli. Että koko ajan päässä pyörittelen että lihon enempi ku syön enempi. Tämä johtuu siitä ku 18 vuotiaana laihdutin 120kg --->70kg vuodessa. Ja silloin tein sen niin että mitä vähempi syön ja enempi liikun niin sen parempi. Ei sillon ymmärtäny näistä mitään ni varmaa alle 1000kcal söin sillo ja juoksin hulluna :D
- Liittynyt
- 18.10.2014
- Viestejä
- 95
Joo siksihän tämä nyt vähä ihmetyttää ku ymmärrän ettei se keho painoa kerrytä tyhjästä.
- Liittynyt
- 18.10.2014
- Viestejä
- 95
Tuota en ookkaan ottanut
Eipä noissa arvoissa mitään vikaa ole.
Melkeen jotain ihan ammattilaista voisin myös suositella asiaan. Ei siis mitään nettivalmennus gurua vaan hoitopuolen ammattilaista jolla on ymmärrystä myös urheilusta ja ravitsemuksesta.
Ainakin sulla ton menneisyyden pohjilta on hyvä pohja sille ylirasitukselle ja "säästäliekille" olemassa, jos sitä ei ole nyt. Hieman ehkä syömishäiriöiseltä toi syömisen pelkääminen kuulostaa.Diettaamalla isommilla miinuksilla tuo homma ei kyllä ratkea.
- Liittynyt
- 18.10.2014
- Viestejä
- 95
Joo tuota minä oon pyöritelly mielessä että sitä on varmasti tuolle metabolialle tehty pahasti hallaa ja jotenni keho rasittunu koko ajan. Muistan sen ku 6 vuotta sitte iha yhtäkkiä hokasin että paino nousee koko ajan vaikka mikään ei muuttunu. Saatoin jopa 3krt päivässä treenata jotain. Huh nyt ku miettii että mite sitä jaksoi.
byääää 136940
S-testo on kyllä oikein hyvä mutta ilmeisesti SHBG aika korkea kun vapaata on suhteessa melko vähän, eli just se lukema mikä merkitsee. Voisihan yksi konsti olla ihan vaan nostaa vähän kaloreita ja jättää treenaaminen kevyeksi pariksi viikoksi, tai jos edellisestä tauosta on tovi niin täyslepoa niin saa aivotkin taukoa treenaamisesta ja ruokavalion kyttäämisestä. Eli askel taaksepäin ja kaksi eteen.
- Liittynyt
- 18.10.2014
- Viestejä
- 95
Shbg 35.
Ei taida pari viikkoa tuossa auttaa jos on vuosia kroonisesti syöty liian vähän
