- Liittynyt
- 19.4.2009
- Viestejä
- 2 318
Joulu on kokenut niin hirveän kaupallisoitumisen ettei siinä ole mitään järkeä enää. Ei itselleni joulu ole koskaan ollut syy kinua vanhemmilta ja sukulaisilta lisää rahaa turhuuksien ostoon vaan läheisten parissa olemista.
Se nyt onkin onneksi meidän perheessä vielä pysynyt suht hyvin kuosissa, mutta muutama viime vuosi on ollut jotenkin ahdistavaa kun ei oikeastaan toivoisi kummempia paketteja, mutta kuitenkin niitä tulee. Itse opiskelija joten taloudelliset varat rajatut eikä siis oikein opintotuella ostella mitään lahjoja. Ollaankin sovittu etten osta mitään kenellekkään. Enkä pyydä keneltäkään mitään. Mutta toisin kuitenkin käy ja tulee jokseenkin surullinen mieli kun itse ei anna mitään.
Meilläpäin tilanne oli se, että rikkaammat sukulaiset käytännössä hukuttivat kakarat(jotka nyt ovat tyyliin juoppoja/narkkareita ilman mitään koulutusta jne) tavaraan ja lahjojen arvo laskettiin tuhansissa euroissa n. 7 ikävuoden jälkeen. Parasta oli katsoa vierestä kun joku saa uusimman pelikonsolin ja kasan pelejä, ja seuraavana päivänä kiljuu naama punaisena vanhemmilleen, jotka ostivat hänelle yhden pelin josta hän ei pidä. Tätä näki vuodesta toiseen kunnes sanoin itseni irti koko joulusta; en oikeasti kaivannut niitä läheisiä joiden käytös ja elämä muutenkin inhottaa minua. Joulu oli aina kaikista pahin.
Sitten vähän pohdintaa. Eikös joulu ole, jos oikein muistan, uskonnollinen juhla? Jotain jeesukseen liittyvää käsittääkseni...Mietin tässä, voisiko joulun juhlimatta jättämistä perustella sillä, ettei ole uskovainen. Varmaan vaan helpompaa sanoa, ettei huvita kuluttaa rahaa...