Joe Biden

Fb ja twitter nosti tumpin valtaan ja kun alkoi olemaan selvää että tumppi häviää niin piti tehdä hyviä tekoja ettei uudet valtaapitävät pistä päätä pölkylle.
Ainakin omalla kohdalla monesta syystä mainostaminen loppunut facessa ja instassa en edes aloittanut, twitteristä puhumattakaan niin jotenkin näen että on rakennettu niin korkeita norsunluutorneja että ne vielä sortuu oman painon alla.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Kyllä Bidenkin näemmä osaa ketkuilla:

"This Administration will not wait for the next mass shooting to heed that call. We will take action to end our epidemic of gun violence and make our schools and communities safer. Today, I am calling on Congress to enact commonsense gun law reforms, including requiring background checks on all gun sales, banning assault weapons and high-capacity magazines, and eliminating immunity for gun manufacturers who knowingly put weapons of war on our streets," Biden said in the statement.
Täsmälleen sitä kliseistä jargonia, jonka kuuleminen miellyttää kovasti kukkahattutätejä, mutta ei käytännössä tarkoita yhtään mitään. Eli ei ainakaan tällä ulostulolla olla keneltäkään aseita viemässä pois vaan aloitetaan sama keskustelu täysin nollista, jota on käyty jo vuosikymmenien ajan. Kukkahattutädit tykkää, aseteollisuus tykkää - sekä tietenkin ne aseenomistajat, jotka ymmärtävät, ettei tätä keskustelua voida käydä noin epämääräisin määritelmin.
 
-President Biden continued in his response that he is “not going to speak out against” the Chinese Communist Party’s belligerent actions in Hong Kong, against the Uighurs, or in Taiwan.
 
Jos nyt unohdetaan edes hetkeksi, että Trump on hyvä/paha ja Biden paha/hyvä, niin missä asioissa uskotte ja/tai toivotte tulevan muutosta? Siis jos puhutaan sellaisista asioista, mihin presidentillä voi olla jotain vaikutusta ja nyt puhutaan ainakin jossain määrin lyhyestä aikavälistä, koska presidenttikausi kestää vain rajallisen ajan. Ja jos nyt ei varsinaisesti oteta kantaa siihen, että onko muutos hyvästä vai pahasta.

Esimerkiksi budjetissa ja sisäisessä talouspolitiikassa en odota erityisen suuria muutoksia, koska myös Trump oli hyvin keskusjohtoinen tässä asiassa ja halusi löysää rahapolitiikkaa ja isoja stimuluspaketteja. Eli mitään Keynes vs Hayek taistoa tästä ei synny. Bidenin hallinto tulee melko varmasti korottamaan veroja ja rahaa lapioidaan luultavasti hieman eri kohteisiin, mutta mihinkään hirvittävän suuriin veronkorotuksiinkaan en usko. Eli ei suuria muutoksia täällä. Muuten sisäpolitiikassa lausunnot ja äänenpainot tulevat varmasti muuttumaan, mutta pidän tällaisia asioita jokseenkin yhtä merkityksellisinä kuin sitä, minkä väristä solmiota presidentti käyttää - ketä kiinnostaa, mitä ammatikseen valehtelevat milloinkin kameroiden edessä sanovat? Lähinnä kiinnostaa teot. Suurin kysymysmerkki itselle on regulaatio teknologiajättejä kohtaan. Eli siinä, missä Trumpin hallinto ei koittanut puuttua tässä asiassa yritysten toimintaan, niin Bidenin hallinto saattaisi koittaa aloittaa taistelun teknojättejä vastaan ja yrittää pilkkoa ne tai reguloida raskaasti. Kansalaisten ja muiden ihmisten vakoilussa ei varmasti tule tapahtumaan sen enempää muutosta, kuin Bushilta Obamalle, tai Obamalta Trumpille, eli hommat jatkuvat täsmälleen siten, miten tähänkin asti.

Ulkopolitiikassa sama homma puheiden tasolla, mutta se tulee olemaan mielenkiintoista, että miten kauppapolitiikka Kiinan suhteen tulee jatkumaan. Demokraatithan ovat olleet minun nähdäkseni viime aikoina kannoiltaan protektionistisempia kuin republikaanit, mutta tosiaan puheista ei kannata liikaa poliitikkojen kohdalla päätellä. Toisaalta Trump alkoi todella tekemään asioita tämän suhteen - en ota tässä kantaan, oliko se hyvä vai huono asia. Eli puheet pehmenevät, mutta jatkuuko kauppasota Kiinaa vasataan nykytasolla, lieventyykö se vai jatkaako syvenemistään? En osaa sanoa ja odotan mielenkiinnolla. Muuten ulkopolitiikassa kiinnostaa lähinnä se, että lähteekö USA taas sotimaan jonnekin? Tai tuleeko kauppasaartoja. Trumpin hallinnon johdollahan USA ei ottanut niin aktiivisen sotilaallista roolia.

Eli ainakin itseä kiinnostavat asiat, joissa voisi ainakin teoriassa tapahtua muutosta: teknojättien regulaatio, veronkorotusten suuruus, kauppasodan jatko Kiinan kanssa ja sotavoimien aktiivisuus ulkomailla.

Mitä mieltä muut?
 
-President Biden continued in his response that he is “not going to speak out against” the Chinese Communist Party’s belligerent actions in Hong Kong, against the Uighurs, or in Taiwan.
"Uutisista kun tehdään uutisia", niin lopputulos on aina yhtä herttaista - jätetään jotain kertomatta ja toivotaan, ettei kukaan tarkista. Kieltämättä Bidenin pitkäveteisiä kautta rantain selityksiä on tuskallista seurata, mutta eiköhän sen pointti ollut siinä, ettei Kiinan johtajia ole kovinkaan hyödyllistä alkaa painostamaan kahdenkeskisissä neuvotteluissa, kun ne kuitenkin toimii juuri niinkuin kuin puolue käskee. Ja tarkensi vielä, ettei tarkoitus ole suinkaan katsoa läpi sormien Kiinan ihmisoikeusrikkomuksia.
 
Eli ainakin itseä kiinnostavat asiat, joissa voisi ainakin teoriassa tapahtua muutosta: teknojättien regulaatio, veronkorotusten suuruus, kauppasodan jatko Kiinan kanssa ja sotavoimien aktiivisuus ulkomailla.

Mitä mieltä muut?
Teknologiajättien regulaatio on pelkkää sanahelinää, joka ei tarkoita yhtään mitään. Aika vähissä on keinot, joilla digitaalisen sisällön alustojen tarjoajia pystytään suitsimaan. Konglomeraatit lähinnä nauravat paskaisesti puheille "liian isojen" yritysten pilkkomisesta. Ja miten puututaan yrityksen vapauteen valita asiakkaansa, kohderyhmänsä ja tapansa markkinoida itseään?
Täysin toivottomilta tuntuvat tavoitteet eivät ennenkään ole estäneet poliitikkoja puhumasta aiheesta, vaikka lopputulos olisikin jo valmiiksi tiedossa. Ja toisaalta, jos asialle onnistuttaisiinkin tekemään jotain, niin mistäs sitten puhuttaisiin? Urapoliitikon dilemma kun on siinä, ettei vaan tekisi itsestään tarpeetonta täyttämällä lupauksiaan.

Veronkorotusten suuruus jää kongressin päätettäväksi, joten tuskin mitään radikaaleja muutoksia on odotettavissa. Demokraatit eivät tähän mennessä ole mitenkään vakuuttaneet - eihän tämä viimeisinkään koronatukipakettikaan mikään läpihuutojuttu ole ollut, vaikka sen piti mennä nopeasti läpi.

Ulkopolitiikka sen sijaan tulee mielenkiintoista seurattavaa - edeltäjän toimia kun monessa tilanteessa kritisoitiin, mutta milloin löytyy sitten rohkeutta lähteä muuttamaan suuntaa? Vai tyydytäänkö tässäkin siihen, että ollaan vain tekevinään jotain?
 
Ulkopolitiikka sen sijaan tulee mielenkiintoista seurattavaa - edeltäjän toimia kun monessa tilanteessa kritisoitiin, mutta milloin löytyy sitten rohkeutta lähteä muuttamaan suuntaa? Vai tyydytäänkö tässäkin siihen, että ollaan vain tekevinään jotain?
En usko että mitään kummempaa tapahtuu.
PK ne nyt kehittelee mitä haluaa ja pakotteita tuskin paljoa voi edes koventaa.
Iran tulee tekemään oman mielensä mukaan ja pakottaminen olisi liian kallista, ei siellä päin jenkit enää sotaan ryhdy. Irak valuu enenmmän ja enemmän Iranin haltuun pikkuhiljaa. Jäihin laitetut asekaupat saudeille voi huonontaa välejä niihin.
Venäjää ei kunnon pakotteilla aleta kovistelemaan ja siinäkään ei käytännössä mikään muutu, sama tussu linja jatkuu myös EU:n taholta.

Pikemminkin nuo maat jatkaa rajan hakemista ja pikkuhiljaa etenee tavoitteissaan.
 
Muuten ulkopolitiikassa kiinnostaa lähinnä se, että lähteekö USA taas sotimaan jonnekin? Tai tuleeko kauppasaartoja. Trumpin hallinnon johdollahan USA ei ottanut niin aktiivisen sotilaallista roolia.

Trum oli lähdössä pois Lähi-idästä (ei toki ollut tarkoitus liittolaisiaan hylätä) ja Biden vielä enemmän. Tästä syntyy valtatatyhjiö, jonka paikan Kiina haluaa täyttää. Kiinaa ei myöskään kiinnosta ihmisoikeuskysymykset, joka tietysti helpottaa yhteistyötä Iranin kanssa. Iran, joka on Lähi-idän suurin turvallisuusuhka saa myös enemmän jalansijaa, varsinkin kun Biden jäädytti Saudia-arabian ja Emiraattien asekaupat. Lähi-idässä tapahtuu nyt hyvin paljon sellaista, mikä muuttaa aikaisemmat asetelmat. Israel on ainakin nyt varautunut täysimittaiseen, mutta lyheen sotaan Iranin työrukkasen Hizbollahin kanssa (mikäli he hyökkäävät). Moni Lähi-idän asiantuntija on myös sitä mieltä, että Biden on tekemässä joitakin hyvin huonoja ratkaisuja Lähi-idässä. Sotien lisäksi yksi pahimmista on mahdollinen ydiaseiden kilpavarustelu, Iranin pyrkimysten johdosta. Jos kaikki tämä vaikuttaa siihen, että USA:n edut vaarantuvat Lähi-idässä, niin tottai kai Jenkit menvät sinne tarvittaessa sotimaan. Lopputulos on vielä arvailujen varassa, mitä Biden lopulta tekee tai ei tee. Ja miten muut regoivat siihen.
 
Trum oli lähdössä pois Lähi-idästä (ei toki ollut tarkoitus liittolaisiaan hylätä) ja Biden vielä enemmän. Tästä syntyy valtatatyhjiö, jonka paikan Kiina haluaa täyttää. Kiinaa ei myöskään kiinnosta ihmisoikeuskysymykset, joka tietysti helpottaa yhteistyötä Iranin kanssa. Iran, joka on Lähi-idän suurin turvallisuusuhka saa myös enemmän jalansijaa, varsinkin kun Biden jäädytti Saudia-arabian ja Emiraattien asekaupat. Lähi-idässä tapahtuu nyt hyvin paljon sellaista, mikä muuttaa aikaisemmat asetelmat. Israel on ainakin nyt varautunut täysimittaiseen, mutta lyheen sotaan Iranin työrukkasen Hizbollahin kanssa (mikäli he hyökkäävät). Moni Lähi-idän asiantuntija on myös sitä mieltä, että Biden on tekemässä joitakin hyvin huonoja ratkaisuja Lähi-idässä. Sotien lisäksi yksi pahimmista on mahdollinen ydiaseiden kilpavarustelu, Iranin pyrkimysten johdosta. Jos kaikki tämä vaikuttaa siihen, että USA:n edut vaarantuvat Lähi-idässä, niin tottai kai Jenkit menvät sinne tarvittaessa sotimaan. Lopputulos on vielä arvailujen varassa, mitä Biden lopulta tekee tai ei tee. Ja miten muut regoivat siihen.
Mitä ne voisi siellä sotimalla saavuttaa?
Millään järjellisellä hinnalla ei taida enää onnistua.

Ainoahan olisi toki joku rajattu vastaus johonkin Iranin tekemään provokaatioon ja sitten sormet ristiin ja toivomaan ettei eskaloidu liikaa. Toki ei olisi Iraninkaan edun mukaista että tilanne pahenisi kovasti.

Israelin tilanne tosiaan mielenkiintoinen kun nyt ydinaseet lähtee yleistymään varmasti kohta muutkin haluaa pommeja. Saudit varmaan kanssa kohta.
 
Mitä ne voisi siellä sotimalla saavuttaa?
Millään järjellisellä hinnalla ei taida enää onnistua.
Sotimalla voidaan ohjata huomiota pois kotimaan asioista, jonka lisäksi sotiminen kykenee toisinaan luomaan yhteisen vihollisen, joka yhdistää ihmisiä. Molemmat satavat sillä hetkellä vallassa olevien laariin kannatusbuustin myötä. Tämä on suurin, 2. suurin ja kolmanneksi suurin syy aloittaa sotia. Sen jälkeen tulee ehkä, että tietyt bisnekset, kuten aseteollisuus, hyötyy sodista, joten sieltä saattaa saada paljon rahaa itselleen ja omalle tukijoukoille, jos haalii näille firmoille vähän lisää bisnestä.
 

Kyllä Kreeta tietää
Bidenin mukaan maailma on nyt käännekohdassa sen suhteen, ottavatko globaalin johtoaseman jatkossa demokratiat vai autokratiat.

Tästä samaa mieltä, tosin juna meni jo.
 
Bidenin mukaan maailma on nyt käännekohdassa sen suhteen, ottavatko globaalin johtoaseman jatkossa demokratiat vai autokratiat.

Tästä samaa mieltä, tosin juna meni jo.
Saattaa alkaa menemään ohi aiheesta, mutta miten määritellään "globaali johtoasema"? Olen siis ihan tosissani tämän kysmyksen kanssa.

Eli onko globaali johtaja se, jonka kansalaisilla menee parhaiten? Miksi/miksei? Vai onko globaali johtaja se, jonka maan BKT/asevoimat/?? on suurin? Miksi/miksei? Vai se, jonne rekisteröidyt yritykset ovat suurimpia ja edelläkävijöitä? Miksi/miksei? Ja lopulta: mitä helvetin väliä sillä on, mikä on "globaali johtaja"?

Se lienee kuitenkin aika itsestäänselvyys ja josta ei ole missään vaiheessa voinut oikein edes väitellä, että meneekö ihmisillä paremmin demokratioissa vai autoritäärisissä maissa. Tai että kummista maista koitetaan loikata pois ja kumpiin maihin pääsyä koitetaan rajoittaa. Singapore ja ehkä Taiwan ovat hieman poikkeuksellisia, koska ne ovat meikäläisittäin melko autoritäärisiä, joskin naapurimaihinsa verrattuna eivät niinkään.
 
Viimeksi muokattu:
Saattaa alkaa menemään ohi aiheesta, mutta miten määritellään "globaali johtoasema"?
Tässä tapauksessa globaalilla johtoasemalla käsittääkseni Biden tarkoitti sitä, että kuka esimerkiksi tekee aloitteita kansainvälisessä keskustelussa ja ohjaa kansainvälistä politiikkaa sanoin ja teoin sekä saa muita maita mukaan ajamiinsa asioihin. Esimerkiksi Venäjä on kiistatta pysynyt sotilaallisesta maailman voimakkaimpien maiden joukossa, mutta sen kyky esimerkiksi asettaa agendaa kansainvälisille kokouksille on ollut suorastaan onneton. Eli tässä merkityksessä globaali johtoasema ei mielestäni tarkoita samaa kuin esimerkiksi isoin armeija, suurin talous tai muukaan sellainen mittari.
 
Tässä tapauksessa globaalilla johtoasemalla käsittääkseni Biden tarkoitti sitä, että kuka esimerkiksi tekee aloitteita kansainvälisessä keskustelussa ja ohjaa kansainvälistä politiikkaa sanoin ja teoin sekä saa muita maita mukaan ajamiinsa asioihin. Esimerkiksi Venäjä on kiistatta pysynyt sotilaallisesta maailman voimakkaimpien maiden joukossa, mutta sen kyky esimerkiksi asettaa agendaa kansainvälisille kokouksille on ollut suorastaan onneton. Eli tässä merkityksessä globaali johtoasema ei mielestäni tarkoita samaa kuin esimerkiksi isoin armeija, suurin talous tai muukaan sellainen mittari.
Seuraava kysymys olisi, että mitä merkitystä sillä on, kuka pystyy asettamaan agendan foorumille, jossa kaikilla on veto-oikeus ja käytännössä joka ikinen aloite kumotaan Yhdysvaltojen tai Kiinan/Venäjän toimesta riippuen siitä, onko se Yhdysvaltojen (tai liittolaistensa) vai Kiinan/Venäjän tekemä.

Jokseenkin yhtä merkityksellistä, kuin mikä maa pärjää olympialaisissa.
 
Back
Ylös Bottom