Mun mielestä sulla on tuollainen internetkeskusteluun tyypillinen tapa niputtaa kaikki eri mieltä olevat samaan läjään.
Itse olen havainnut, että internetkeskusteluille on tyypillistä hyökätä jotain yksittäistä kirjoittajaa vastaan. Olen tässä yrittänyt esitää mielipiteitäni yleisluontoisesti peilaten jotakin Hemmo X:ää vasten. Näitä Hemmon mielipiteitä olen "keksinyt" lähinnä havainnollistaakseni omia argumenttejani, sillä kirjoitetusta tekstistä kun puuttuu äänensävy niin ymmärretyksi tuleminen vaikeutuu, jos ei voi osoittaa esimerkkejä. Toisaalta en voi vaikuttaa siihen, millaisen sävyn olet tekstiini lukenut; olen pyrkinyt selkokieliseen ilmaisuun. Vastaisuuden varalle tiedoksi, että ns. asiaketjuihin kirjoittamieni horinoiden sävy on neutraali ja vailla tunteenpurkauksia/hyökkäystä tai mitä sitten oletkaan rivien välistä lukenut.
Hyökkäät sitten tämän tekemäsi mielikuvitushenkilön itse keksimääsi mielipidettä vastaan naiveilla päiväkirjastasi/luentomateriaalista kopioiduilla argumenteillasi.
Voisitkohan osoittaa, missä kohtaa hyökkään? Mitkä argumenteistani ovat mielestäsi hyökkääviä? Oman näkemykseni mukaan naivia olisi kuvitella, että se ns. todellinen maailma on ruusunpunainen unelma, mutta olisi mielenkiintoista kuulla miten tämä naivius sinusta ilmenee. Omistamani luentomateriaali käsittelee lähinnä Kalevalaa ja itkuvirsiä, mutta voi kai niitäkin alkaa tässä soveltaa kun kerran sävyjä voi lukea ihan mistä vaan.
Jos luet psykilogiaa ja aiot terapeutiksi niin mene myös ulos ovesta elämään.
Mikä sinua noissa minun kommenteissani oikein harmittaa? Sekö, että oikeassa maailmassa ei sinun mielestäsi kulje rinta rinnan erilaisia ihmisiä, jotka tekevät hyviä ja pahoja asioita siitä riippumatta, mitä mieltä sinä tai minä ollaan hyvästä ja pahasta? Miten se oikea maailma on erilainen kuin minun jutuissani? En lue psykologiaa enkä aio terapeutiksi, tässä ja muissa ketjuissa esittämäni ajatukset ovat oman maailmankuvani kautta suodattuneen päättelyn tuloksia, kuten todennäköisesti kaikkien muidenkin.
Jos jollakin ihmisellä on persoonallisuushäiriö, niin ei se tarkoita, että henkilö on hullu. Eikä se tarkoita sitä, että tällaisen väitteen esittäjä haluaisi "sulkea silmänsä ihmislajin pimeältä puolelta".
Niin, olenko väittänyt jotain muuta? Jos esitän jonkin argumentin, jossa todetaan yhden asian yksi pieni osa-alue, se ei tarkoita sitä, että kaikki muut osa-alueet mitätöityisivät päässäni. Jos totean, että kissalla on yleensä häntä, täytyykö minun luetella kaikki muut kissan ruumiinosat siihen perään ettei kukaan vain luule minun luulevan, että kissa on pelkkä häntä?
Persoonallisuushäiriöinen ihminen täytyy itse tavata ennenkuin ymmärtää, että ei se ole jokin kaista vaan ihan tavallinen ihminen, usein helvetin yksinäinen ja ahdistunut, jopa ne narsistitkin, vaikka tuttuja riittää.
Edelleen en ymmärrä miten tämä on ristiriidassa minkään kirjoittamani kanssa. Olen esittänyt, että tämän kaltaisten tekojen tekijät eivät erotu mitenkään joukosta olemalla silmiinpistävän hulluja, vaan kulkevat täällä muiden keskuudessa. Mitään ei välttämättä huomata ennen kuin on liian myöhäistä, ja tämän takia on minusta tärkeää, että kun persoonallisuushäiriöinen jää kiinni ja sellaiseksi diagnosoidaan, pyritään henkilöä tutkimaan, jotta saataisiin enemmän tietoa ja jotta persoonallisuushäiriöistä opittaisiin enemmän --> ehkä tunnistaminen helpottuu ja tragedia tai pari voidaan välttää.
Ja missä pullossa ne on kasvaneet jotka väittää, että jos jamo olisi oikeasti kohdellut paulaa tuolla tavalla (Tuon tekstin mukaan käyny pari kertaa kurkkuun ja paiskonu vähän ovia. Varmasti henkinen väkivalta oli päivittäistä, mutta tästä ei tekstissä ole paljoa viitteitä), niin paula olisi kyllä lähtenyt kälppimään. Tää maa on täynnä itseaiheutettuja kemiallisia persoonallisuushäröjä, eli alkoholisteja jotka hakkaavat vaimonsa harvasepäivä ihan jojoon, eikä se vaimo siitä mihinkään lähe. Alistettu ihminen ei vaan osaa.
Tiedän (jopa ihan näköetäisyydeltä), että se lähteminen ei ole helppoa, voi viedä vuosia ja moni ei koskaan pääse pakoon. Lähinnä itse olen ihmetellyt sitä, että lähipiiri ei olisi puuttunut voimakkaisiin merkkeihin väkivallasta (henkinen + fyysinen). Siksi tuossa jossain postissa epäilinkin, että lausunnot ovat hieman liioiteltuja; jos "todisteet" olisivat olleet pitkin matkaa yhtä raskauttavia, todennäköisesti lähipiiristä joku olisi ainakin pienen lapsen takia puuttunut asiaan. Jotenkin tuntuu, että et noita mun postauksia mitenkään hirveän ajatuksella lukenut, kun ns. sisäistämisvirheitä on niin reippaasti.
EDIT: mun mielestä muuten peruskoulussa pitäisi ohjeistaa jokaista jossain vaiheessa, että jos tapaat poikkeuksellisen karismaattisen ihmisen, niin ihailun lisäksi saattaa olla hyväksi olla myös hieman varuillaan. Varmaan monta surkeaa elämänkohtaloa vältettäisiin.
Olet täysin oikeassa tässä.
)
Kaikenlaisia psykoja...
