Irtisanomiset, ennätystulokset, johdon bonukset, yms kiinnostavat väittelyn aiheet

Enpä tiiä miten hyvin te 90-luvun laman muistatte, mutta kyllä se kyyti oli kylmää. Aika harvassa firmassa paikkoja korjailtiin ja huollettiin. Kaippa sitä jossain sen aikaa kunnes lopullinen lappu laitettiin luukulle. Tulos oli kyllä ulos.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Hyvä graafi kyllä tilanteeseen. Tosiaan itse en tiedä enkä muista 90-luvun lamasta juuri mitään ja uskon kyllä, että kyyti silloin on ollut kylmää. Lähinnä tarkoitin tuolla lihavoidulla lauseella sitä, että monessa kesätyöpaikassa ihmiset on puhunut, että ennen hiljaisina kausina huollettiin koneita ja kunnostettiin paikkoja, mutta nykyään pamahtaa heti pienestäkin notkahduksesta yt:t päälle lomautuksista. Nämä firmat ovat kyllä olleet vahvasti paperinvalmistukseen sidonnaisina, ja sillä alalla ilmeisesti ei lamassakaan tarvinnut irtisanoa. Hyvänä esimerkkinä eräs suuri paperinvalmistaja lomautti ensimmäistä kertaa historiassaan vuonna 2008, joten aikaisemmin on pyritty muilla tavoilla selviämään notkahduksista.
 
Melko masentavia uutisia saa talouslehdistä lukea päivä toisensa jälkeen. Ihan väistämättä tulee toisinaan mieleen, että mihin ihmiset enää työllistyy, kun mikään ei kannata ja joka paikassa lomautetaan. Nykyään on kyllä kaikki pitkäjänteisyys kadonnut yritystoiminnasta; nousukauden aikana otetaan väkeä töihin vuokrafirmoja myöten niin paljon kuin vain ikinä saadaan töihin mahtumaan, ja heti kun vähänkin tilauskirja palautuu normaalitasolle, niin potkitaan vuokratyöntekijät ja hyvä määrä omiakin pihalle. Toista oli touhu vielä 90-luvulla, kun laskukausien aikana huollettiin tuotantokoneita ja kunnostettiin paikkoja. Työntekijän kannalta tämä lomautusvimma nyt ainakin on melko masentavaa.

Euroopan työmarkkinat on sen verran säänneltyjä, että ne joustavat huonosti suhdanteiden vaihtuessa. Tuo osa-aika- ja vuokratyöntekijöiden käyttö on yrityksille helpoin ratkaisu tuohon ongelmaan.
 
Enpä tiiä miten hyvin te 90-luvun laman muistatte, mutta kyllä se kyyti oli kylmää. Aika harvassa firmassa paikkoja korjailtiin ja huollettiin. Kaippa sitä jossain sen aikaa kunnes lopullinen lappu laitettiin luukulle. Tulos oli kyllä ulos.

Näinhän se oli. Just joululomalla tapasin vanhaa koulukaveria ja muisteltiin tota -90 luvun alkua kun kirjoitettiin ylppärit ja samalla paska iski tuulettimeen. Oli se kovaa hommaa kun porukoilta lähti talot, firmat ja edettiinn kädestä suuhun. Ja tätä oli monilla hyvillä kavereilla. Kyllä se ainakin meikäläiseen iski sellaisen leiman että enää ei ikinä pysty luottamaan siihen että on aina duunia. Joku maltillinen asuntolainakin on ollut sen takia henkisesti todella vaikea ottaa.
 
Ei jumalauta mitä touhua tuolla valtion yhtiössä. Jotain extrabonuksia maksetaan siitä että johtajat pysyy talossa. Eikö ne saa palkkaa. Kyllä taas on sellaista hyväveli -kerhon kähmintää ettei pahemmasta väliä.

Samoin nuo irtisanomis boonukset. Miljoona tai pari epäonnistumisesta. Hei haloo !!! Muistaakseni tästä oli puhetta jo muutamia vuosia sitten mutta mitä nuo arkadianmäen vässykät sai aikaan, ei yhtään mitään.

Yksityisyritykset voi tietysti maksaa mitä tahtoo johtajilleen mutta pörssissä homma on jo kyseenalaista koska suurta osaa äänivallasta edustaa institutionaaliset omistajat joten hallituksessa ja yhtiökokouksessa äänivaltaa käyttää hyväveli -kerhon toinen jäsen. Puhumattakaan valtion omistamista firmoista jossa johdon ylisuuret optiot on pois yhteiskunnalta.

Kukaan ei muutu hyväksi johtajaksi rahaa enemmän maksamalla, ja toisaalta hyviä johtajia on enemmän kuin tämän hetken korkeissa johtajapesteissä olevat, joten voitaisiin kokeilla lopettaa optioiden ja erorahojen maksaminen kokonaan ja katsoa mikä vaikutus silla on reaalibisnekseen esim viiden vuoden ajalla. Veikkaan että moni hyväveli -kerhon ulkopuolinen johtaja on sitoutunut firmaan ja toimii hyvänä pomona jo pelkästään muutamien satojen tuhansien eurojen vuosipalkalla :)
 
Ja ne oikeasti sitoutuvat johtajat ostaa MERKITTÄVÄN määrän yhtiön osakkeita. Merkittävä ei tarkoita äänivaltaa yhtiöissä kuin ehkä pienessä tapauksessa eikä pidäkkään tarkoittaa vaan sille johtajalle taloudellisesti merkittävä määrä. Aina parempi jos ottaa vähän lainaa ostoonsa. Pistää miettimään vähän pitkäjänteisemmin. Mun mielestä ihan kaikki tällaiset lyhyen aikavälin tulokseen ja liikevaihtoon sidotut bonukset ja palkkijärjestelmät pitäisi lailla kieltää tai sitten ne pitäisi ulottaa koko henkilöstöön. Kumman usein se hyvä tulos saadaan aikaseen johtajasta huolimatta ei sen ansiosta... :jahas:

Hyvä johtaja kyllä erottuu edukseen ja jos se jostain syystä jää palkkakuoppaan, niin joku headhunter tarjoaa takuulla parempaa liksaa toisesta firmasta. Sitten voi nykysessä käydä palkkaneuvottelut jos jatkaminen siellä tuntuu järkevältä.

Mua alkaa vituttamaan jo aika huolella edes kuunnella uutisia tästä hyvävelikerhon kähminnästä. nyt pitäisi kaivaa nuo jutut pohjiaan myöhen ja pistää häkkiin pahimmat. Niin sinne pistettiin pahimmat pirastismin harrastajatkin ja se sentään on aika saatanan mitätön juttu tähän verrattuna.
 
Ei jumalauta mitä touhua tuolla valtion yhtiössä. Jotain extrabonuksia maksetaan siitä että johtajat pysyy talossa. Eikö ne saa palkkaa. Kyllä taas on sellaista hyväveli -kerhon kähmintää ettei pahemmasta väliä.

Samoin nuo irtisanomis boonukset. Miljoona tai pari epäonnistumisesta. Hei haloo !!! Muistaakseni tästä oli puhetta jo muutamia vuosia sitten mutta mitä nuo arkadianmäen vässykät sai aikaan, ei yhtään mitään.

Yksityisyritykset voi tietysti maksaa mitä tahtoo johtajilleen mutta pörssissä homma on jo kyseenalaista koska suurta osaa äänivallasta edustaa institutionaaliset omistajat joten hallituksessa ja yhtiökokouksessa äänivaltaa käyttää hyväveli -kerhon toinen jäsen. Puhumattakaan valtion omistamista firmoista jossa johdon ylisuuret optiot on pois yhteiskunnalta.

Kukaan ei muutu hyväksi johtajaksi rahaa enemmän maksamalla, ja toisaalta hyviä johtajia on enemmän kuin tämän hetken korkeissa johtajapesteissä olevat, joten voitaisiin kokeilla lopettaa optioiden ja erorahojen maksaminen kokonaan ja katsoa mikä vaikutus silla on reaalibisnekseen esim viiden vuoden ajalla. Veikkaan että moni hyväveli -kerhon ulkopuolinen johtaja on sitoutunut firmaan ja toimii hyvänä pomona jo pelkästään muutamien satojen tuhansien eurojen vuosipalkalla :)
Tuossa lisää vitutukseen:D
http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/119...180+000+euron+rekrytointikustannuksesta+.html
 

Niin, minkäpä sitä mahtaa että idioottilauma ohjaa tätä Suomi nimistä laivaa ja rottalauma syö kuormasta niin paljon kuin kerkeää.

Tuohan on ihan ok mikäli Vehviläinen tuli Finnairiin talkoisiin pelastamaan yritystä huomattavasti pienemmällä palkalla mitä palkka NSM:llä oli. Ihan faktoja tarkastamatta arvaan että hmmmm.... näin ei kuitenkaan ole.

e: ja totta on millä puolustaudutaan että isossa kuvassa näillä jutuilla ei ole mitään merkitystä. Rahat on yrityksen, puhumattakaan Suomen valtion mittasuhteissa kuin pieru saharassa. Mutta hei, eihän siinä isossa kuvassa ole mitään merkitystä silläkään vaikka pistän verottajan ohi suoraan liiviin niin paljon kuin ikinä mahdollista. Pikku rahoja...
 
Johdon palkitsemitjärjestelmät eivät välttämättä ole aina täydellisiä, mutta niiden pääasiallisena tarkoituksena on ohjata johtoa toimimaan osakkeenomistajan intressien mukaisesti ja toisaalta sitouttaa johto yritykseen riittävän pitkälle aikavälille. Johdon optiot ovat näistä ne kuuluisimmat, vaikka eivät toki missään tapauksessa läheskään ainoita palkitsemismalleja, mutta kaunis ajatus taustalla on, että johdon kannattaa työskennellä mahdollisimman paljon yrityksen osakkeen arvon nostamiseksi ja ottamaan sellaisia strategisia riskejä, joita se ei ehkä muuten ottaisi. Suomeenhan optiojärjestelmät tulivat oikeastaan vasta pääomamarkkinoiden kunnolla vapauduttua ja silloinkin pitkälti ulkomaisten sijoittajien vaatimuksesta. Isot ulkomaiset sijoittajat, erityisesti Yhdysvaltalaiset eläkeyhtiöt, eivät halunneet luottaa siihen, että johto toimii heidän intressiensä mukaisesti, mikäli mitään erityistä porkkanaa ei olisi vaan sijoittamisen ehdoksi suorastaan vaadittiin näitä palkkiojärjestelmiä. Tätä taustaa vasten onkin koomista katsella esimerkiksi arvon kansanedustaja Ben Zyskowitchin lausuntoja, joka nuoleskelee populistisilla puheillaan vasemmistoa, vaikka aivan hyvin tietää, että palkitsemisjärjestelmät ovat haluttuja niin Euroopan Unionin poliittisella tasolla kuin myös ulkomaisten pääomasijoittajienkin tasolta eivätkä siten millään tavalla pois pyyhittävissä. Sinänsä ikävää, että Finnairin hallitus on joutunut tämän poliittisten pisteiden keräilyn maalitauluksi, mutta toisaalta juuri näiden riskien takia palkkiot ovatkin osasyyltään näin hyviä. Julkisuuteen tulevat tiedot ovat yleensä aika rajallisia, mutta mitä nyt on lehdistä saanut lukea ja Finnairin yleisestä tilanteesta tietää, niin sitouttamisbonukset ovat olleet ihan perusteltuja.
 
^ Eu haluaa sitä ja amerikkalaiset eläkesäätiö tätä. Selityksiä löytyy.

Voisiko Ominous (joku muukin saa halutessaan yrittää) osoittaa missä kohtaa Finnairin 5 vuoden osakkeen kehityskäyrää on perusteltavissa boonukset. Leikin hetkenaikaa pikku omistajaa näin veronmaksajana ja täytyy sanoa että ihan osakurssia katsoen olen helvetin pettynyt kehitykseen. Tällaisia tuloksia aikaan saaville pomoille meidän firmassa yleensä annetaan kenkää, ei boonuksia, ja ihan ilman kultaisia kädenpuristuksia.

Finnairin osakekurssi.JPG
 
Bonukset ovat perusteltavissa sillä, että jos on todellinen vaara, että 18 yhtiön avainhenkilöä kävelee ovesta ulos, niin kyllä se tekee todella kipeää yhtiön operatiiviselle toiminnalle. On todella outoa, että Finnairin johdolla on noin kollektiivinen työhaluttomuus ja se kertoo kyllä omaa tarinaansa siitä kuinka tulehtunut kriisitilanne tuossa yhtiössä loppujen lopuksi onkaan. Hallitus joutuu kuitenkin toimimaan siten, mikä on yhtiön ja osakkeenomistajien kannalta parasta. Finnairin tuloskehitys ei ole erityisen mairitteleva, mutta hallitus on joutunut tässä valitsemaan käytännössä siitä, että uusitaanko koko avainhenkilöstä, jolloin kriisi todennäköisesti leviäisi totaalisesti käsiin vai sitoutetaanko johto rahalla yhtiöön. Tässä tapauksessa hallitus on katsonut, että paras ratkaisu on sitouttaa johto yhtiöön ylimääräisellä palkkiolla eli nimi paperiin ja saat setelin. Olisin itse toiminut todennäköisesti lähes samoin. Ainoa ero olisi ollut, että mielestäni tuollaisia sopimuksia on täysin turha ja ehkä jopa osakkeenomistajien edun vastaista salailla. Sen perusteella mitä tiedän, niin palkkioiden salailujen osalta ei mielestäni ole toimittu hyvän hallintotavan mukaisesti. Itse palkkioissa en näe kuitenkaan mitään ongelmaa.
 
Mä en tajua.. eikö suurimman osan yrityksen menestyksestä määrää markkinat eikä yksi tai kaksi henkilöä? Jos on tarvetta nyt lennoille tai villapaidoille, niin mitä se johtaja siinä tekee muuta kuin näyttää tärkeältä jos markkinat vain vetää kyseistä tuotetta? Ennemmin suomen kansaa pitäisi palkita koska heidän takia firmat menestyy - tai ei. Ja jos on bonusjärjestelmiä, niin ne pitäisi koskea koko henkilöstöä. Nythän on niin, että isot johtajat joutuu liikkumaan henkivartijoiden kanssa maailmalla, koska he ovat niin vihattuja esimerkiksi nakkikioskijonossa oman sikamaisuutensa takia, ettei uskalla liikkua missään. Johtajilla ei ole kasvoja, se on ihmisen tärkein ominaisuus. Jossain Nokiallakin se osakekurssin menestys riippuu siitä miten hienon puhelimen insinöörit osaa suunnitella, ei siitä mitä joku vitun Elop esittelee kädet levällään.
 
On totta, ettei yritys ole mitään ilman hyviä työntekijöitä ja yrityksen menestys riippuu siitä, miten hyvin se vastaa markkinoiden tarpeisiin. Johdon tehtävänä on järjestellä yrityksen toiminta sillä tavoin, että noihin tarpeisiin pystytään mahdollisimman hyvin vastaamaan. Tästä näkökulmasta katsoen kaikista yrityksen työntekijöistä juuri johto on se, jolla on mahdollisuus tuottaa kaikista eniten lisäarvoa. Palkkiojärjestelmät ovat ideaalitilanteessa täysin linjassa osakkeenomistajille tuotetun lisäarvon kanssa.

Olen samaa mieltä kanssasi siitä, että tulosperusteinen palkkaus tulisi ulottaa laajemmin myös yrityksen henkilökuntaan. Pidän kiinteäpalkkaisia palkkausjärjestelmiä lähtökohtaisesti täysin sairaina ja epäoikeudenmukaisina. Jos meillä on siivooja, joka siivoaa toista siivoojaa huomattavasti nopeammin ja vieläpä parempaa jälkeä tehden, niin tällöin hänen palkkansa tulisi olla huomattavasti tätä toista siivoojaa parempi. On täysin väärin, että laiskat ja saamattomat pääsevät ratsastamaan toisen tuottavuuden kustannuksella. Vastaavasti johtaja, joka pystyy järjestelmään työt, niin että yhtiö tuottaa lisäarvoa sadan siivoojan palkan verran enemmän, niin johtajalle kuuluu tällöin reilu siivu tuosta tuotetusta lisäarvosta. Eivät ne johtajat ole mitään käsienheiluttelijoita ja jos jotkut ovatkin, niin tyhmiä ovat ne omistajat, jotka tällaisesta käsienheiluttelusta jotain maksavat.
 
Olisi hauska ollut olla kärpäsenä katossa kun vaikkapa Bemarin tj olisi käynyt vaatimassa Aatulta motivaatiobonareita vuonna 1939. Uskoisin tarjolla siihen aikaan olevan nikkelipitoisia motivaatiopillereitä ahneille yritysjohtajille.
 
Bonukset ovat perusteltavissa sillä, että jos on todellinen vaara, että 18 yhtiön avainhenkilöä kävelee ovesta ulos, niin kyllä se tekee todella kipeää yhtiön operatiiviselle toiminnalle. On todella outoa, että Finnairin johdolla on noin kollektiivinen työhaluttomuus...

Outoa että kun niitä johtajasopimuksia tehdään jossa turvataan johtajan ansiot potkujen sattuessa, yritys ei itse suojaa omia etujaan siinä tapauksessa että johtajisto aikoo itse irtisanoutua. Aika helppo olisi sinne sellainen boonuksien takaisinmaksu pykylä laittaa. Se että toimiva johto pitää tuolla tavoin "sitouttaa" yhtiöön (itse näen tuon paremminkin toimivan johdon uhkailuna) kertoo todella kyvyttömästä hallituksesta. Heidi Hautala tekee täysin oikein vaihteassa yhtiön hallituksen, ikävä kyllä en usko että poliittisella kähmäröinnillä voidaan valita uutta yhtään parempaa.

Toistan vielä että mielestäni vastikkeettomalla rahalla ei sitouteta yhtään ketään yhtään mihinkään. Jos johtaja ei kykene enää sitoutumaan yrityksen päämääriin ja visioihin ilman määrä-aikaisia boonuksia, hän on ansainnut potkut, ei niitä boonuksia. Kautta aikojen on konkurssi tilanteessa tai omistajavaihdoksen yhteydessä vaihdettu koko operatiivinen toimiva johto. Se on haastavaa mutta ei mahdotonta, ei edes Finnairissa.
 
Yritys pyrkii suojaamaan omat etunsa järjestämällä palkkiojärjestelmän niin, että osa bonuksista jää laukeamatta, mikäli johtaja päättää jättää leikin kesken. On sitten eri asia lähteekö niitä toinen yritys korvaamaan, kuten nyt Finnair oli tehnyt tarjotessaan Vehviläiselle allekirjoituspalkkiolla sen 185 000e, minkä hän menetti jättäessään paikkansa Nokia Siemens Networksin operatiivisena johtajana. Ns. "kultaisten kädenpuristusten" hintana taasen yleensä tulee mm. kilpailukieltoa. Palkkaavan yrityksen intressi on estää yrityksen tärkeimpiä voimavaroja karkaamasta lähimmälle kilpailijalle, mutta toisaalta johtajalle ei ole hirveän mielekästä rajoittaa mahdollisuuksiaan saamatta siitä korvausta. Mikä tässä asetelmassa niin kovasti ihmisiä harmittaa?

Finnairinkin tapauksessa kannattaa nyt muistaa, että kyseessä on kriisiyhtiö, joka oli vasta päässyt jonkinlaiseen näkemykseen muutosten laajuudesta ja toimeenpanosta. Hallitus katsoi, että näiden muutosten läpiviemiseksi ja yrityksen tilanteen stabiloimiseksi oli välttämätöntä sitouttaa nykyinen johto pysymään yrityksessä. Pitää muistaa, että johtoporraskin koostuu tavallisista ihmisistä, joiden asema vaan on siitä poikkeuksellinen, että jos töissä vituttaa olla, niin toinen työpaikka yleensä löytyy hyvillä ehdoilla hyvin nopeasti, mutta uuden johdon palkkaamiseen ja perehdyttämiseen liittyvät transaktio- ja muut kustannukset voivat olla johtonsa menettävässä yrityksessä aika hurjia. Toisinaan johdon vaihtaminen on järkevää, toisinaan ei. Finnairin hallitus katsoi tässä tapauksessa, että yhtiön kokonaiskuvan kannalta on järkevämpää sitouttaa varmuudella tämä ydinporukka ainakin näiksi muutamiksi erittäin kipeiksi vuosiksi kuin ottaa riski joukkopaosta. Oli se realistinen uhkakuva tai ei, niin voitte vaan kuvitella millaista tekstiä Finnairin hallituksesta olisi kirjoitettu 2009 tai mikä mahtaisi olla osakkeen arvo tai yhtiön tilanne nyt, jos toimitusjohtajan perässä olisikin kävellyt toistakymmentä yrityksen avainhenkilöä jättäen yhtiön täydelliseen johtotyhjiöön.
 
Jännä homma että 2009 tehtiin sopimus töissä pysymisestä. Eikö silloin olisi ollut tuhannen taalan paikka tehdä boonussopimus kurssin nostamisesta takaisin vuoden 2007-2008 tasolle. Parhaassa tapauksessa nyt osakekurssi olisi takaisin romahdusta edeltäneessä tasossa ja saisimme lukea uutisista Finnairin miljoonaboonuksien laukeamisesta kun kurssi on palautettu takaisin oikealle tasolle.

En vastusta boonuksia mutta silloin kun niitä tehtaillaan ilman taloudellisia perusteita on se mielestäni suoraan sanottuna - sanonko mistä :)

Tämä nykypäivän meininki on vähän sellaista että pörssikurssien mukaan maksellaan boonuksia jos kurssit sattuu oikeaan suuntaan menemään. Jos kurssit mataa jossain muualla niin sitten yht´äkkiä se onkin johdosta riippumatonta ja boonuksille keksitään jokin toinen maksuperuste.

Meillä reeali yritysmaailmassa menee siten että tulos tai ulos, ja tuloksen mukaan palkkio, joka voi olla joskus hyvinkin suuri...
 
Eiköhän näin ole tehtykin. Lukaisin nyt nopeasti Finnairin viime vuoden vuosikertomuksesta, että miltä heidän palkitsemisjärjestelmänsä näyttää. Näyttää olevan terveellä pohjalla eli koostuu monipuolisesti sekä lyhyen että pitkän tähtäimen kannustumisista, joista osa on sidottu yhtiön osakkeen arvon kehitykseen ja osa muihin mittareihin. Tässä lyhyt lainaus liittyen siihen, millaista tuloa avainhenkilöt saavat nyt työstään näiden pitkän tähtäimen optiokannustimien osalta: "The financial targets of the long-term share incentive scheme were not met in 2011 and therefore the incentives for 2011 will not be realized in 2013."

Nyt maksetuilla bonuksilla oli yhtiön kannalta taloudellinen peruste ja se oli hyvin yksiselitteisesti se, mikä olisi ollut vaihtoehtoiskustannus sille, että nykyinen johti olisi lyönyt hanskat tiskiin ja lähtenyt etsimään vihreämpää ruohoa. Luulen, että osaa noista henkilöistä nyt kaduttaa, että jäivät Finnairiin töihin. Ei tähän julkisuusmyllyyn joutuminen ja ahneeksi leimaaminen mitenkään kivaa ole. Kyllä monet miettivät, että samat rahat olisi tienattu moneen kertaan, jos olisi loikattu johonkin voittoa tekevään firmaan tai edes sellaiseen yritykseen, millä näyttäisi olevan edes jotain valoa tunnelin päässä.
 
Se ottaa kuuppaan että nää kehviläiset, yms. kauhoo veronmaksajien fyrkkia taskuun miljoonakaupalla ja firmat tekee vielä kaupan päälle miljoonatappiot.

Ja vielä suuremman ongelman nään kyllä siinä yleisessä moraalin ja työmoraalin rapistumisessä, mitä tälläiset. Finnair, VR, Altia ja AKT - kuprut aiheuttaa... Mitä isot edellä, niin sitä pienet perässä...

(Saisivat myydä ton Finskin pois, niin saisivat poijjaat tehdä mun puolesta mitä vaan "Hyvän hallintotavan mukaisesti".)
 
Olis noikin johtajat joutanut jo kortistoon uhkailuineen. Se on ihan tervettä että tappiota vuodesta toiseen tekevän firman johtoryhmälle maksetaan miljoonia jotta jatkavat tappiollista toimintaa samaan aikaan kun työntekijät sitoutuvat alennuksiin. Ainoa syy jättipalkkoihin ja bonuksiin on hyvä veli verkosto.
 
Back
Ylös Bottom