- Liittynyt
- 5.6.2003
- Viestejä
- 29 708
- Ikä
- 45
Tähän senverran, että Herlinin intressit omistaa Sanomaa voi olla vähän muutakin kuin vain tehdä tuosta ns. hyvä ja tehokas yhtiö. Tällä saa valtaa kun omistaa mediaa.
Irtisanomiset, ennätystulokset, johdon bonukset, yms kiinnostavat väittelyn aiheet
- Keskustelun aloittaja Timba79
- Aloitettu
Tähän senverran, että Herlinin intressit omistaa Sanomaa voi olla vähän muutakin kuin vain tehdä tuosta ns. hyvä ja tehokas yhtiö. Tällä saa valtaa kun omistaa mediaa.
Purtsi
Tsemppari/Kouluttaja
- Liittynyt
- 24.11.2003
- Viestejä
- 4 098
Aivan loistava esimerkki johtajan osaamisesta tämän päivän Hesarista. Linkki alkuperäiseen uutiseen.
"Julkinen talous romahtaa, jos tuottavuutta ei paranneta", sanoo mielenterveyspalvelujen johtaja Timo Salmisaari.
Etelä-Karjalan mielenterveyspalvelujen johtajan Timo Salmisaaren mielestä on outoa, että julkisessa terveydenhoidossa ei tiedetä esimerkiksi kalliiden laitteiden käyttöastetta. "Täällä oli yhdessä yksikössä kuusi hoitajaa, jotka hoitivat 14 potilasta vuodessa. Ihan kestämätöntä."
Kookas mies pohtii suuria asioita pienehkössä työhuoneessaan Lappeenrannan Kahilanniemessä. Timo Salmisaari johtaa Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) mielenterveys- ja päihdepalveluja.
Julkinen talous on pysähtynyt, ja se uhkaa ensimmäisenä Salmisaaren asiakkaita – mielenterveys- ja päihdepotilaita.
Kriisistä voi Salmisaaren mielestä selvitä parantamalla tuottavuutta. Se ei tarkoita leikkauslistoja, vaan parempia palveluja.
"Asiakas saa mitä tarvitsee ja työntekijät keskittyvät siihen. Palveluista tehdään prosesseja, joiden jokainen vaihe on mietitty ja liitetty yhteen harkitusti", hän määrittelee.
Näin on uudistettu Eksoten mielenterveyspalveluja kolme vuotta, ja muutos jatkuu. Helppoa se ei ole ollut.
Salmisaari sai heinäkuussa 2009 tekstiviestin, jossa häntä pyydettiin tehtävään. Psykoterapeuttina työskennellyt psykiatrian erikoislääkäri oli ollut aiemmin yksityisyrittäjä ja konsultoinut muun muassa paperiteollisuutta.
Kuntien rahat olivat loppumassa, vanhusten määrä kasvoi ja työntekijöitä oli vaikea saada. Piti tehdä asiat uusilla rakenteilla ja tavoilla.
Eksotessa yhdistettiin jäsenkuntien mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä erikoissairaanhoidon psykiatrian tulosyksikkö. Päällekkäistä tekemistä poistui paljon.
"Alku oli yhtä helvettiä. Työntekijät vain huusivat", Salmisaari sanoo.
Vihaa ja raivoa tuli vastaan aina tappouhkauksia myöten. Voimakkaimmin vastustivat työntekijät, mutta Salmisaari sanoo olevansa kiitollinen kritiikistä.
"Muutosvastarinta on kuin painovoima. Ilman sitä olisimme jalat ilmassa. Se pakottaa johtajan perustelemaan tekemisensä."
Poliittisten päättäjien kanssa on hankalampaa. Moni heistä puuttuu asioihin tunnepohjalta ja salaa. Salmisaari toivoo, että poliitikot perustelisivat asiansa tiedolla.
"Aina en edes tiedä motiiveja. Vedotaan siihen, että joku on sanonut jotakin. Miten tällaiseen vallankäyttöön voi vastata?"
Eksotessa ei esimerkiksi onnistuttu aluksi vähentämään vastentahtoista leposidehoitoa, koska poliitikot vastustivat. Kun muutosta jatkettiin asiakkaiden tarpeiden mukaan poliitikoista huolimatta, leposidehoito väheni 70 prosenttia.
Muutokset näkyvät viereisessä rakennuksessa, jossa sairaanhoitaja Veli-Pekka Nuutinen istuu mielenterveyspäivystyksen tiskin takana.
Jos ihmisellä on hätä, täältä ei käännytetä pois. Hän voi olla humalassa, narkomaani, käyttäytyä sekavasti tai hautoa itsemurhaa. Tänne voi tulla päivällä tai yöllä joka päivä.
"Sain täältä heti apua, kun kesällä tuli töissä vaikeaa. Nyt käyn hoitajan luona kerran kahdessa viikossa", kertoo nuori lappeenrantalainen nainen, joka ei halua nimeään julkisuuteen.
Keskeinen muutos oli se, että päihdetyö kuuluu kaikille. Monessa kunnassa päihteiden käyttäjät eivät saa apua mielenterveyspalveluista.
"Kun ihmisellä on hätä, häneltä ei voi vaatia, että hän osaa etsiä oikean palveluluukun. Ihmistä hoidetaan sen hetkisen tarpeen eikä diagnoosin mukaan", Salmisaari kiteyttää.
Aikuis- ja lastenpsykiatrian sairaansijat ovat vähentyneet puoleen, nuorten 40 prosenttia. Henkilöstöä siirtyi avohoitoon, osastohoitoa korvattiin päiväsairaalalla ja kuntoutuksella.
"Olihan muutos valtava. Hoitojaksot ovat nyt napakampia ja lyhyempiä", osastonhoitaja Eira Purhonen sanoo.
Salmisaaren yksikössä hoitojonoja tai henkilöstöpulaa ei enää ole. Jokaiseen uuteen virkaan on ollut kymmeniä hakijoita. Asiakkaiden määrä ei kasva. Se kertoo järjestelmän vaikuttavuudesta.
Salmisaari korostaa, että asiakas on työnantaja, joka veronmaksajana kustantaa palvelut.
Yritysmaailmassa hän kyllästyi rahan voimaan. Hän varoittaa terveyspalvelujen ulkoistamisen riskeistä.
"Yritys toimii tehdäkseen voittoa. Voitto tulee oheistuotteista ja asiakkaan tarpeiden lisäämisestä. Tuottaja voi myydä sellaista, jota asiakas ei tarvitse."
Valtion pitäisi hänen mielestään ottaa suurempi rooli tiedolla johtamiseen.
"Valtion pitäisi olla kuin liikeyrityksen hallitus. Se valvoo, että omistajien eli veronmaksajien etu toteutuu, puuttuu tarvittaessa tilanteeseen ja varmistaa, että tarvittavat toimet tehdään. Pitäisi myös rikkoa kunnallinen perinne, jossa johtajat saavat johtaa ilman tulosvastuuta."
Jaana Savolainen / HS
--
Hieno artikkeli.
Jyväskylän Nordic Business Forumissa oli esimerkki vähän vastaavanlaisesta casesta Intiasta jostain sairaalasta. Viittaan siis tuohon järkyttävän huonoon käyttöasteeseen. Prosessia muuttamalla, kalliin laitteen käyttöaste saatiin lähemmäksi sataa. Mutta se vaati sen, että taas joku vähän ajatteli. Ei juossut ja häslännyt, vaan ajatteli.
Sehän tässä harmittaa, että kaikki tietävät vastaavia huonoja, tehottomia ja karmean kalliita prosesseja kunnissa ja valtiolla. Ja minä ja sinä maksetaan se lysti. Mutta kun kukaan ei osaa johtaa, eikä johtamista mitata, niin mitä muutakaan voi odottaa. :(
"Julkinen talous romahtaa, jos tuottavuutta ei paranneta", sanoo mielenterveyspalvelujen johtaja Timo Salmisaari.
Etelä-Karjalan mielenterveyspalvelujen johtajan Timo Salmisaaren mielestä on outoa, että julkisessa terveydenhoidossa ei tiedetä esimerkiksi kalliiden laitteiden käyttöastetta. "Täällä oli yhdessä yksikössä kuusi hoitajaa, jotka hoitivat 14 potilasta vuodessa. Ihan kestämätöntä."
Kookas mies pohtii suuria asioita pienehkössä työhuoneessaan Lappeenrannan Kahilanniemessä. Timo Salmisaari johtaa Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) mielenterveys- ja päihdepalveluja.
Julkinen talous on pysähtynyt, ja se uhkaa ensimmäisenä Salmisaaren asiakkaita – mielenterveys- ja päihdepotilaita.
Kriisistä voi Salmisaaren mielestä selvitä parantamalla tuottavuutta. Se ei tarkoita leikkauslistoja, vaan parempia palveluja.
"Asiakas saa mitä tarvitsee ja työntekijät keskittyvät siihen. Palveluista tehdään prosesseja, joiden jokainen vaihe on mietitty ja liitetty yhteen harkitusti", hän määrittelee.
Näin on uudistettu Eksoten mielenterveyspalveluja kolme vuotta, ja muutos jatkuu. Helppoa se ei ole ollut.
Salmisaari sai heinäkuussa 2009 tekstiviestin, jossa häntä pyydettiin tehtävään. Psykoterapeuttina työskennellyt psykiatrian erikoislääkäri oli ollut aiemmin yksityisyrittäjä ja konsultoinut muun muassa paperiteollisuutta.
Kuntien rahat olivat loppumassa, vanhusten määrä kasvoi ja työntekijöitä oli vaikea saada. Piti tehdä asiat uusilla rakenteilla ja tavoilla.
Eksotessa yhdistettiin jäsenkuntien mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä erikoissairaanhoidon psykiatrian tulosyksikkö. Päällekkäistä tekemistä poistui paljon.
"Alku oli yhtä helvettiä. Työntekijät vain huusivat", Salmisaari sanoo.
Vihaa ja raivoa tuli vastaan aina tappouhkauksia myöten. Voimakkaimmin vastustivat työntekijät, mutta Salmisaari sanoo olevansa kiitollinen kritiikistä.
"Muutosvastarinta on kuin painovoima. Ilman sitä olisimme jalat ilmassa. Se pakottaa johtajan perustelemaan tekemisensä."
Poliittisten päättäjien kanssa on hankalampaa. Moni heistä puuttuu asioihin tunnepohjalta ja salaa. Salmisaari toivoo, että poliitikot perustelisivat asiansa tiedolla.
"Aina en edes tiedä motiiveja. Vedotaan siihen, että joku on sanonut jotakin. Miten tällaiseen vallankäyttöön voi vastata?"
Eksotessa ei esimerkiksi onnistuttu aluksi vähentämään vastentahtoista leposidehoitoa, koska poliitikot vastustivat. Kun muutosta jatkettiin asiakkaiden tarpeiden mukaan poliitikoista huolimatta, leposidehoito väheni 70 prosenttia.
Muutokset näkyvät viereisessä rakennuksessa, jossa sairaanhoitaja Veli-Pekka Nuutinen istuu mielenterveyspäivystyksen tiskin takana.
Jos ihmisellä on hätä, täältä ei käännytetä pois. Hän voi olla humalassa, narkomaani, käyttäytyä sekavasti tai hautoa itsemurhaa. Tänne voi tulla päivällä tai yöllä joka päivä.
"Sain täältä heti apua, kun kesällä tuli töissä vaikeaa. Nyt käyn hoitajan luona kerran kahdessa viikossa", kertoo nuori lappeenrantalainen nainen, joka ei halua nimeään julkisuuteen.
Keskeinen muutos oli se, että päihdetyö kuuluu kaikille. Monessa kunnassa päihteiden käyttäjät eivät saa apua mielenterveyspalveluista.
"Kun ihmisellä on hätä, häneltä ei voi vaatia, että hän osaa etsiä oikean palveluluukun. Ihmistä hoidetaan sen hetkisen tarpeen eikä diagnoosin mukaan", Salmisaari kiteyttää.
Aikuis- ja lastenpsykiatrian sairaansijat ovat vähentyneet puoleen, nuorten 40 prosenttia. Henkilöstöä siirtyi avohoitoon, osastohoitoa korvattiin päiväsairaalalla ja kuntoutuksella.
"Olihan muutos valtava. Hoitojaksot ovat nyt napakampia ja lyhyempiä", osastonhoitaja Eira Purhonen sanoo.
Salmisaaren yksikössä hoitojonoja tai henkilöstöpulaa ei enää ole. Jokaiseen uuteen virkaan on ollut kymmeniä hakijoita. Asiakkaiden määrä ei kasva. Se kertoo järjestelmän vaikuttavuudesta.
Salmisaari korostaa, että asiakas on työnantaja, joka veronmaksajana kustantaa palvelut.
Yritysmaailmassa hän kyllästyi rahan voimaan. Hän varoittaa terveyspalvelujen ulkoistamisen riskeistä.
"Yritys toimii tehdäkseen voittoa. Voitto tulee oheistuotteista ja asiakkaan tarpeiden lisäämisestä. Tuottaja voi myydä sellaista, jota asiakas ei tarvitse."
Valtion pitäisi hänen mielestään ottaa suurempi rooli tiedolla johtamiseen.
"Valtion pitäisi olla kuin liikeyrityksen hallitus. Se valvoo, että omistajien eli veronmaksajien etu toteutuu, puuttuu tarvittaessa tilanteeseen ja varmistaa, että tarvittavat toimet tehdään. Pitäisi myös rikkoa kunnallinen perinne, jossa johtajat saavat johtaa ilman tulosvastuuta."
Jaana Savolainen / HS
--
Hieno artikkeli.
Jyväskylän Nordic Business Forumissa oli esimerkki vähän vastaavanlaisesta casesta Intiasta jostain sairaalasta. Viittaan siis tuohon järkyttävän huonoon käyttöasteeseen. Prosessia muuttamalla, kalliin laitteen käyttöaste saatiin lähemmäksi sataa. Mutta se vaati sen, että taas joku vähän ajatteli. Ei juossut ja häslännyt, vaan ajatteli.
Sehän tässä harmittaa, että kaikki tietävät vastaavia huonoja, tehottomia ja karmean kalliita prosesseja kunnissa ja valtiolla. Ja minä ja sinä maksetaan se lysti. Mutta kun kukaan ei osaa johtaa, eikä johtamista mitata, niin mitä muutakaan voi odottaa. :(
- Liittynyt
- 6.3.2005
- Viestejä
- 2 876
- Ikä
- 42
Tuo oli kyllä hyvä stoori. Samalla minuutilla laitoit tänne kuin minä laitoin tonne 'kuinka talous saadaan kuriin' -ketjuun. :D
Tosin, korostaisin näitä kohtia:
- Päällekkäistä tekemistä poistui paljon.
- Työntekijät vain huusivat
- Vihaa ja raivoa tuli vastaan aina tappouhkauksia myöten. Voimakkaimmin vastustivat työntekijät.
Oliko johtaja tuossa kohdin sitten hyvä vai huono... noh, kuten aina, lopputulos on pääasia ei niinkään metodit.
Ja:
- Eksotessa ei esimerkiksi onnistuttu aluksi vähentämään vastentahtoista leposidehoitoa, koska poliitikot vastustivat. Kun muutosta jatkettiin asiakkaiden tarpeiden mukaan poliitikoista huolimatta, leposidehoito väheni 70 prosenttia.
Kunnissa ja valtiolla on yksinkertaisesti aivan järkyttävän vaikeaa muuttaa vallitsevia käytäntöjä. Tuossa on kyllä kova taistelu takana vaikkei siitä jutussa enempiä puhuttukaan, "muutosta jatkettiin poliitikoista huolimatta" on julkisen sektorin pomolta melkoinen lausahdus.
Tosin, korostaisin näitä kohtia:
- Päällekkäistä tekemistä poistui paljon.
- Työntekijät vain huusivat
- Vihaa ja raivoa tuli vastaan aina tappouhkauksia myöten. Voimakkaimmin vastustivat työntekijät.
Oliko johtaja tuossa kohdin sitten hyvä vai huono... noh, kuten aina, lopputulos on pääasia ei niinkään metodit.
Ja:
- Eksotessa ei esimerkiksi onnistuttu aluksi vähentämään vastentahtoista leposidehoitoa, koska poliitikot vastustivat. Kun muutosta jatkettiin asiakkaiden tarpeiden mukaan poliitikoista huolimatta, leposidehoito väheni 70 prosenttia.
Kunnissa ja valtiolla on yksinkertaisesti aivan järkyttävän vaikeaa muuttaa vallitsevia käytäntöjä. Tuossa on kyllä kova taistelu takana vaikkei siitä jutussa enempiä puhuttukaan, "muutosta jatkettiin poliitikoista huolimatta" on julkisen sektorin pomolta melkoinen lausahdus.
- Liittynyt
- 13.10.2002
- Viestejä
- 6 099
Eli johtajien vika, kun jengiä ei vain kiinnosta...
Aika usein nää sun perustelut kulkee kehää pitkin.
Deleted member 20129
Mitenköhän pitkälti on lean- johtamismallit (tai mikä lie ny onkaan) on käytössä suomalaisissa firmoissa?
- Liittynyt
- 17.3.2007
- Viestejä
- 3 408
Minä en siitä tiedä, mutta ainakin FinnLean hanke oli jossa tutkittiin leanin mahdollista laajempaa soveltamista suomalaisissa yrityksissä tms. Varmaan Massaräätäleiltä tai Suomen Lean yhdistykseltä saa tuosta tieota. Tuli mieleen että Nissanilla sellaiset kehitysaloitteet jotka lyhentää valmistusaikoja enemmän kuin 0,2 sekuntia/auto viedään eteenpäin. Aika vähänhän tuo 0,2 sek on mutta niitä alotteita tulee yli 100 000 vuodessa. Nokian renkailla ainakin on samankaltaista jatkuvaa kehittelyä ollut ja alotteita on tullut runsaasti henkilöstöltä, kenties siinä yksi syy miksi NR on hyvin pärjännyt.
- Liittynyt
- 23.11.2013
- Viestejä
- 5
Lopullisena syynä voinen pitää sitä, että tavoitteena on saada samanmoisen erorahat kaikille työntekijöille.
- Liittynyt
- 14.11.2007
- Viestejä
- 2 245
Siis meinaat aikuisten oikeasti tavoitella tollasten 6kk - 12kk liksan kultaisia kädenpuristuksia kaikille työntekijöille?
Menee vähän samaan sarjaan kuin postiluukusta ilmaisjakeluna kolahtanut SKP:n tms. kommarilehti. Siellä joku bussikuskien luottamusmies kertoi avoimesti lietsovansa kapinaa omalla työpaikallaan ja kehoitti tekemään kaikilla muillakin työpaikoilla samoin, koska pahat herrat ja porvarit. :face:
Menee vähän samaan sarjaan kuin postiluukusta ilmaisjakeluna kolahtanut SKP:n tms. kommarilehti. Siellä joku bussikuskien luottamusmies kertoi avoimesti lietsovansa kapinaa omalla työpaikallaan ja kehoitti tekemään kaikilla muillakin työpaikoilla samoin, koska pahat herrat ja porvarit. :face:
- Liittynyt
- 28.12.2006
- Viestejä
- 12 893
No jospa se SAK maksaisi samanlaiset eläkkeet kaikille jäsenilleen kuin Ihalaisellekkin. Eikös se olisi vielä kivempi ratkaisu, ja ihan yhtä realistinenkin.
- Liittynyt
- 5.6.2003
- Viestejä
- 29 708
- Ikä
- 45
No eihän tuo realistista ole. Mutta ihan yhtä fiksua kuin perustella johtajan kohdalla tätä sillä että ei ole irtisanomisaikaa. Minä vaihdan välittämöstä irtisanomisajan 1-2 vuoden palkkaa vastaavaan potkurahaan.
Lähes AINA vilahtaa tuo irtisanomisajan puute esim. johtamista käsittelässä kirjallisuudessa.
EDIT: Oisko tuo sitten lopulta yhtään sen huonompi kuin nykyinen yt-teatterisysteemi? Tuossa kaikilla on monta viikkoa paska fiilis ja "kusi sukassa". Ei tarttis leikki mitään. Johtaja ilmoittaa että sinä, sinä ja sinä olette heikoin lenkki, kassan kautta 12 kk liksa, kiitos ja näkemiin. Saatte potkut.
- Liittynyt
- 28.12.2006
- Viestejä
- 12 893
Väitän että suurimmalla osalla toimitusjohtajista ei ole mitään irtisanomis sopimuksia tai jos on niin ne vastaavat normaalia irtisanomisaikaa. Nämä kohu sopimukset ja isot pörssiyhtiöt on asia erikseen, mutta aika harva johtaja toimii eläkevakuutusyhtiön johtajana tai Nokian toimarina.
Vielä sen verran Kevan "johtajasopimukseen" että nythän selvisi että Ailus oli virkasuhteessa etten edes ymmärrä miten sillä voi olla johtajasopimus.
- Liittynyt
- 3.6.2003
- Viestejä
- 1 246
Kuuntelitteko juuri äsken Radio Suomen keskusteluohjelmaa liittyen johtajien huippupalkkoihin? Keskustelijoina Kalle Isokallio ja Sampsa Kataja. Kataja oli Kevan hallituksen pj:na päättämässä mm. Ailuksen sopimuksen ehdoista palkkaamisen yhteydessä.
Kaiken kaikkiaan oli mielenkiintoista keskustelua ja myös noista erorahoista. Kataja sanoi niistä, että isoissa yksityisen puolen firmoissa ne kirjataan sopimuksiin siksi, että haluttu henkilö saadaan töihin, jos esim. epävarmat näkymät alalla tai yrityksellä itsellään. Onhan se totta, että ovat tuulisia paikkoja, jos hommat ei mene niin kuin pitää. Ja julkisen puolen erorahoista Kataja sanoi, että ne on siksi, että tarvittaessa virkasuhteessa olevasta henkilöstä päästään eroon. Virasta kun ei Suomessa ihan helpolla saada henkilöä pihalle. Sanoi Ailuksenkin tilanteesta, että oli järkevämpi maksaa 300t€ erorahaa kuin käynnistää pitkää prosessia mahdollisine oikeuskäsittelyineen ym.
Yllä on keskustelua tavallisten "työrukkasten" mahdollisuuksista erorahoihin. Kyllähän moni työnantaja on valmis maksamaan hankalalle ei-toivotulle henkilölle muutaman kuukauden liksan kotiin, jotta henkilö sanoutuisi itse irti. Suomessa on irtisanominen niin vaikeaa, että oikeusprosesseissa työnantaja joutuu lähes aina maksumieheksi, kun työntekijä riitauttaa irtisanomisen. Vaikka olisi edetty proseduurissa oikein, aiheesta huomautus --> varoitus --> irtisanominen.
Kaiken kaikkiaan oli mielenkiintoista keskustelua ja myös noista erorahoista. Kataja sanoi niistä, että isoissa yksityisen puolen firmoissa ne kirjataan sopimuksiin siksi, että haluttu henkilö saadaan töihin, jos esim. epävarmat näkymät alalla tai yrityksellä itsellään. Onhan se totta, että ovat tuulisia paikkoja, jos hommat ei mene niin kuin pitää. Ja julkisen puolen erorahoista Kataja sanoi, että ne on siksi, että tarvittaessa virkasuhteessa olevasta henkilöstä päästään eroon. Virasta kun ei Suomessa ihan helpolla saada henkilöä pihalle. Sanoi Ailuksenkin tilanteesta, että oli järkevämpi maksaa 300t€ erorahaa kuin käynnistää pitkää prosessia mahdollisine oikeuskäsittelyineen ym.
Yllä on keskustelua tavallisten "työrukkasten" mahdollisuuksista erorahoihin. Kyllähän moni työnantaja on valmis maksamaan hankalalle ei-toivotulle henkilölle muutaman kuukauden liksan kotiin, jotta henkilö sanoutuisi itse irti. Suomessa on irtisanominen niin vaikeaa, että oikeusprosesseissa työnantaja joutuu lähes aina maksumieheksi, kun työntekijä riitauttaa irtisanomisen. Vaikka olisi edetty proseduurissa oikein, aiheesta huomautus --> varoitus --> irtisanominen.
- Liittynyt
- 12.3.2007
- Viestejä
- 718
Tuohon boldattuun kohtaan senverran, että riippuu hurjasti vertailukohdasta. Jos verrokkina pidetään eurooppalaisia teollisuusmaita, niin ei työntekijän irtisanominen kovin hankalaa/kallista Suomessa ole. Banaanivaltioihin on taas mielestäni turha verrata.
- Liittynyt
- 28.12.2006
- Viestejä
- 12 893
Riippuu ihan firman koosta ja irtisanottavien henkilöiden iästä. Se että irtisanottava ei niitä rahoja saa, ei tarkoita etteikö ne työnantajalle maksaisi. (tai siis itseasiassa saa mutta ne kierrätetään valtion kautta ja maksetaan työttömyyskorvauksena)
Ministeri Risikko: Ikääntyneiden työntekijöiden irtisanomiskynnystä nostetaan - Sosiaali- ja terveysministeriö
Tämän takia se Nokiakin niitä irtisanoutumispaketteja tarjoaa. On halvempi maksaa työntekijälle vuoden palkka irtisanoutumisesta kuin 80% hänen työttömyyskustannuksista lopun ikää ennen vanhuuseläkettä.
e: ihan hauskaa muuten että suurin osa tuntuu kuvittelevan että isot firmat ihan hyvää hyvyyttään tarjoavat näitä irtisanoutumis paketteja
- Liittynyt
- 12.3.2007
- Viestejä
- 718
^ Tuo ikään sidottu korvaus on kyllä ihan uusi juttu mulle. Kaiketi alle 56 v työntekijöiden max. irtisanomisaika on edelleen 6 kk (jos työsuhde min. 12 v), mihin loppuu työnantajan kustannukset irtisanotusta työntekijästä?
Muistaakseni esim. Italiassa irtisanottu työntekijä saa 1 kk palkan jokaista yrityksessä tekemäänsä työvuotta kohti. Tästä asiasta oli melko paljon uutisointia vuonna 2004(?), kun Wärtsilän Turun tehdas lopetettiin ja osa tuotannosta siirrettiin Italiaan. Toki Euroopasta löytyy työntekijän kannalta "turvattomapiakin" maita, mutta melko helposti Suomessa pääsee työntekijästä eroon edelleenkin.
Muistaakseni esim. Italiassa irtisanottu työntekijä saa 1 kk palkan jokaista yrityksessä tekemäänsä työvuotta kohti. Tästä asiasta oli melko paljon uutisointia vuonna 2004(?), kun Wärtsilän Turun tehdas lopetettiin ja osa tuotannosta siirrettiin Italiaan. Toki Euroopasta löytyy työntekijän kannalta "turvattomapiakin" maita, mutta melko helposti Suomessa pääsee työntekijästä eroon edelleenkin.
- Liittynyt
- 28.12.2006
- Viestejä
- 12 893
Juu ei taida olla ja kyllähän tuota vastuuta voisi samalla tyylillä ulottaa nuorempiinkin. Isoissa yrityksissä. Pienissä firmoissa taas keventäisin irtisanomis kustannuksia. Jollekkin alle kymmenen hengen firmalle melkoinen paukku maksaa monen kuukauden irtisanomiskorvauksia. Vielä tuolleen valtion kautta pyöräyttämällä työntekijätkään ei olisi epätasa-arvoisessa asemassa riippuen työpaikan koosta.
- Liittynyt
- 27.5.2012
- Viestejä
- 28
Enemmänkin palkitaan. Koska toimarit(niin myös Herlin) joutuvat painimaan kaikin hartiavoimin laskusuhdanteita vastaan niin sitä suurempi on tuleva palkkiot:hyvä:
