- Liittynyt
- 6.1.2006
- Viestejä
- 668
Avaisitko tätä enemmän? En ymmärrä, miten tämä liittyy siihen, mitä sanoin.
Hallituksen esitys Eduskunnalle uudeksi osakeyhtiölainsäädännöksi: http://www.edilex.fi/virallistieto/he/20050109?search=1
Otetaan muodon vuoksi esityksestä lyhykäisyydessään muutama ote (erinäisiä kohtia, mielestäni olennaisimmat virkkeet korostettu):
"Keskeisten periaatteiden esittäminen lain alussa myös korostaa niiden merkitystä oikeusperiaatteina. Yhtiöoikeudellisen toiminnan monimutkaistuessa ja toimintamahdollisuuksien lisääntyessä on tärkeää tuoda esille niitä periaatteita, joiden avulla ongelmalliset tilanteet viime kädessä ratkaistaan. Laajempaa aineellista merkitystä on yhtiön toiminnan tarkoitusta, osakkeenomistajien yhdenvertaisuutta ja johdon huolellisuusvelvoitetta koskevilla säännöksillä. Oman pääoman pysyvyyttä ja enemmistöperiaatetta koskevat säännökset ovat luonteeltaan ensisijassa informatiivisia.
Yhtiön toiminnan tarkoitus on ehdotuksen mukaan edelleen voiton tuottaminen osakkeenomistajille. Kuten säännöksen yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan, yhtiön toiminnan pitkäjänteinen kehittäminen ei ole tämän tarkoituksen vastaista. Se, että osakkeenomistajat saavat tuottonsa viimeisenä, merkitsee, että myös velkojien edut tulevat otetuiksi huomioon."
"Edellä esitetyistä epäjohdonmukaisuuksista ja käytännön ongelmista johtuen lakiin ei ehdoteta otettavaksi lähipiirilainoja koskevia erityissäännöksiä. Ratkaisua tukee pohjoismaiden ulkopuolisiin maihin tehty oikeusvertailu, jota on selostettu osakeyhtiölakityöryhmän mietinnössä (s. 63—64). On toisaalta korostettava, että on vain harvoin yhtiön edun tai yhtiön toiminnan tarkoituksen mukaista lainata merkittäviä rahasummia omistajalle tai johdon jäsenelle. Oikeussuojaa tällaisia toimia vastaan tehostavat vahingonkorvauslukuun sisältyvät ehdotukset tuottamusolettamasta. "
"Toiminnan keskeisiä periaatteita koskevilla säännöksillä on myös välittömiä oikeusvaikutuksia. Esimerkiksi ehdotettu 5 §:n säännös yhtiön toiminnan tarkoituksesta voi vaikuttaa yhtiön tekemien oikeustoimien pätevyyden ja yhtiön johdon toiminnan vahingonkorvausoikeudelliseen arviointiin."
"5 §. Toiminnan tarkoitus. Yhtiön toiminnan tarkoitus on voiton tuottaminen osakkeenomistajille, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Säännös vastaa pääasiallisen sisältönsä osalta voimassa olevan lain 12 luvun 1 §:n 2 momenttia.
Säännös ei tarkoita velvollisuutta tuottaa mahdollisimman suurta määrää voitonjakokelpoisia varoja lyhyellä aikavälillä, vaan voiton tuottamista tarkastellaan pidemmällä tähtäyksellä. Mahdollista on siten esimerkiksi yhtiön tuotantokoneiston uudistaminen, tuotekehitystoiminnan tai henkilöstön kouluttaminen taikka muiden vastaavien investointien tekeminen silloin, kun tällaisten toimenpiteiden voidaan katsoa olevan yhtiön ja sitä kautta osakkeenomistajien edun mukaisia. Erilaisten investointien ja muiden pitkävaikutteisten toimien tulee luonnollisesti tähdätä yhtiön voitontuottamiskyvyn parantamiseen. Yhtiön voitontuottamiskyvyn paraneminen lisää yhtiön arvoa, mikä puolestaan näkyy toimivilla markkinoilla osakkeen arvon kohoamisena.
Voiton tuottaminen pitkällä tähtäyksellä ja osakkeen arvon kasvattaminen edellyttävät usein yhteiskunnallisesti hyväksyttävien menettelytapojen noudattamista sellaisissakin tilanteissa, joissa lainsäädäntö ei siihen pakota. Esimerkiksi yhtiön julkisella kuvalla saattaa olla suuri merkitys yritystoiminnan ja yhtiön osakkeiden arvon kannalta. Voiton tuottamisen tarkoituksen mukaista onkin usein myös yhtiön toimintaan liittyvä hyväntekeväisyystoiminta ja tavanomaisten lahjojen antaminen. Voiton tuottamista tulee arvioida eri toimenpiteiden muodostaman kokonaisuuden perusteella. Täysin liiketoimintaan liittymättömistä ja siten aidosti vastikkeettomista lahjoituksista säädetään 13 luvun 8 §:ssä.
Voiton tuottaminen osakkeenomistajille voi tapahtua varojen jaon sijasta tai ohessa myös pyrkimällä mahdollisimman korkeaan osakkeen arvoon. Esimerkiksi osingonjaosta pidättäytyminen voi kuitenkin olla yhdenvertaisuusperiaatteen vastaista. Pyrkimys mahdollisimman korkeaan osakkeen arvoon liittynee lähinnä pörssiyhtiöihin, joissa osakkeenomistaja voi muuttaa osakkeensa rahaksi myymällä ne.
Yhtiöjärjestyksessä toiminnan tarkoitukseksi voidaan määritellä muukin kuin voiton tuottaminen osakkeenomistajille. Määräykset voinevat liittyä joko yhtäältä voiton tuottamiseen tai siihen, kenelle mahdollinen voitto jaetaan. Ne voinevat olla myös näiden välimuotoja, jolloin tarkoituksena on tuottaa jonkin verran voittoa, joka jaetaan muille kuin osakkeenomistajille.
Jos tarkoitus ei ole voiton tuottaminen, se voi esimerkiksi olla yleishyödyllinen, kuten tietyn yhdistyksen tai säätiön toiminnan tukeminen. On myös olemassa yhtiöitä, jotka eivät pyri tuottamaan voittoa yhtiölle itselleen, vaan toimivat niin sanotusti omakustannusperiaatteella tavoitteenaan edullisten tuotannontekijöiden takaaminen osakkeenomistajille. Yhtiöjärjestyksessä voidaan myös määrätä, että yhtiön voittovarat jaetaan muille kuin osakkeenomistajille. Tällöinkin johdon tulee lähtökohtaisesti pyrkiä tuottamaan mahdollisimman suuri taloudellinen ylijäämä.
Yhtiön toiminnassa on kaikissa tilanteissa tavoiteltava laissa ja yhtiöjärjestyksessä määritellyn tarkoituksen toteuttamista sekä pyrittävä toiminnan jatkuvuuteen, mikä puolestaan turvaa myös velkojien oikeuksia."
"Epäoikeutetun edun antaminen muulle henkilölle viittaa muun muassa suorituksiin osakkeenomistajan lähipiirille. Yhtiön toiminnan tarkoituksen vastaisia toimia, ulkopuolisille tehtyjä puhtaita lahjoituksia, arvioidaan myös yhtiön toiminnan tarkoitusta koskevan 5 §:n säännösten valossa."
"Johdon huolellisuusvelvollisuudella on merkitystä erityisesti johdon jäsenen vahingonkorvausvastuun arvioinnissa. Huolellisuuden ja yhtiön edun mukaisuuden arvioinnissa kiinnitetään huomiota johdon tehtäviin, joista säädetään 6 luvussa, sekä erityisesti 5 §:ssä tarkoitettuun yhtiön toiminnan tarkoitukseen."
"Säännöstä ei tule tulkita johdon velvollisuuksia supistavasti. Yhtiön toiminnan aikana saattaa olla tilanteita, joissa yhtiön johdon huolellisuusvelvollisuus ja velvollisuus toimia yhtiön, viime kädessä kaikkien osakkeenomistajien etujen mukaisesti kohdistuu yhtiön sijasta välittömästi osakkeenomistajien omistuksen arvoon. Tähän viittaa muun muassa yhtiön toiminnan tarkoitusta koskevan 5 §:n sanamuoto sekä yleisemminkin yhtiön johdon asema, jossa voidaan nähdä piirteitä osakkeenomistajien asiamiehen asemasta ja asiainhuollosta. Esimerkiksi sulautumisessa tai yhtiön osakkeiden tullessa julkisen ostotarjouksen kohteeksi yhtiön johdolla on velvollisuus pyrkiä osakkeenomistajien kannalta parhaaseen lopputulokseen. Sulautumisneuvotteluissa tämä tarkoittaa mahdollisimman arvokasta sulautumisvastiketta ja julkisessa ostotarjouksessa sellaista toimintaa, joka on tarpeen mahdollisimman hyvän tarjouksen aikaan saamiseksi."
"Liiketaloudelliseen perusteeseen perustuvaa suoritusta ei pidetä varojen jakamisena arvioitaessa esimerkiksi tämän luvun 4 §:ssä tarkoitetun varojen palautusvelvollisuuden sisältöä, kun yhtiölle ostetaan takaisin sen liikkeeseen laskemia rahoitusinstrumentteja. Jos tällainen hankinta on liiketaloudellisesti perusteltu ja siten yhtiön toiminnan tarkoituksen mukainen, hankinta on lähtökohtaisesti osakeyhtiölain mukainen. Yhtiö voi siten yleensä ostaa esimerkiksi omiin osakkeisiinsa oikeuttavia optio-oikeuksia käypään hintaan, vaikka myyjä olisikin osakkeenomistaja."
10 §. Omien osakkeiden hankinnan rahoittaminen.
Säännöksen soveltamisalaa kavennetaan voimassa olevaan lakiin nähden. Se ei enää ulottuisi emoyhtiötä lukuun ottamatta muiden samaan konserniin kuuluvien yhtiöiden osakkeiden hankinnan rahoittamiseen. On kuitenkin mahdollista, että tällainen rahoittaminen ei vastaa yhtiön toiminnan tarkoitusta tai on yhdenvertaisuusperiaatteen vastaista.
En ole juristi enkä halua leikkiä sellainen olevani. Olen käynyt vain yhtiöoikeudesta peruskurssin sekä muutamia muita juridiikan kursseja, jotka leikkaavat toisinaan yhtiöoikeuden puolellekin. Kuitenkin näiden kurssien avulla ja sisälukutaitoa oheiseen hallituksen esitykseen soveltaen uskallan sanoa, että oheinen lainkohta on osakkeenomistajien oikeuksia suojaava yleisperiaate, jonka kautta voidaan johdon, hallituksen ja yhtiökokouksen toimia tarkastella ja tarvittaessa nämä toimet tuomita, mikäli ne ovat olleet osakkeenomistajien edun vastaisia. Ja väitän samaan syssyyn, ettei osakeyhtiön tarkoituksen muuttaminen ilman kaikkien osakkeenomistajien suostumusta varmastikaan onnistu. Minun on ainakin vaikea nähdä, miten sellainen päätös olisi yhdenvertaisuusperiaatteen mukainen. Minusta kyseinen artikla on hyvä ja tätä kattavammin minun on asiaa vaikeaa perustella.
